Ero sivun ”Kello” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
343 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
w, kuvia, viite
p (fix)
(w, kuvia, viite)
{{Tämä artikkeli|kertoo ajan mittaamiseen tarkoitetusta laitteesta. Muita merkityksiä on [[Kello (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Kuva:Valmet wall clock.jpg|thumbpienoiskuva|200px|Heilurikäyttöinen lyövä [[Valmet (kello)|Valmet]]-seinäkello.]]
[[Kuva:OMEGA-Speedmaster-Professional-Front.jpg|thumbpienoiskuva|200px|Omega ''Speedmaster'' -rannekello, joka oli [[Nasa]]n astronauttien käytössä kaikilla [[Apollo_Apollo (avaruusohjelma)#Miehitetyt_lennotMiehitetyt lennot|Apollo-lennoilla]].]]
[[Kuva:BahnhofsuhrZuerich RZ.jpg|pienoiskuva|200px|[[Sveitsin rautateiden asemankello]].]]
[[Kuva:Suurkirkko-yksityiskohtia.jpg|thumb|right|200px|[[Helsingin tuomiokirkko|Helsingin tuomiokirkon]] kello ja yksi apostoliveistoksista.]]
[[Kuva:Berlin Alexanderplatz BW 2.jpg|pienoiskuva|200px|[[Urania-maailmankello|Maailmankello]] [[Berliini]]n [[Alexanderplatz]]illa.]]
'''Kello''' on [[aikaAika|ajan]] [[mittalaiteMittalaite|mittaamiseen]] tarkoitettu [[laite]]. Pienempiä kelloja, kuten rannekelloja[[rannekello]]ja, kannetaan yleensä mukana. Julkisilla paikoilla on yleensä isompia, kiinteitä kelloja. Myös tietokoneissa[[tietokone]]issa ja [[Matkapuhelin|matkapuhelimissa]] on kello.
Kellon tehtävä ei aina ole vain näyttää aikaa, esimerkiksi [[kellokytkin|kellokytkimessä]] kellokoneiston tehtävä on myös ohjata laite toimimaan tiettynä ajan hetkenä. Kello voi antaa myös [[herätyskello|herätyshälytyksiä]].
 
Kellon tehtävä ei aina ole vain näyttää aikaa, esimerkiksi [[kellokytkinKellokytkin|kellokytkimessä]] kellokoneiston tehtävä on myös ohjata laite toimimaan tiettynä ajan hetkenä. Kello voi antaa myös [[herätyskelloHerätyskello|herätyshälytyksiä]].
==Historiaa==
 
== Historiaa ==
Ensimmäinen käyttöön otettu ajan mittari oli maahan pystytetty keppi, jonka avulla ihmiset saattoivat päätellä varsin tarkasti, kuinka suuri osa päivästä oli kulunut ja paljonko oli vielä jäljellä ennen auringonlaskua. Tikku heitti maahan varjon, joka liikkui sitä mukaa kuin [[Aurinko]] taivaalla. Tästä alkeellisesta ajanmittarista kehitettiin noin 3500 eaa. [[aurinkokello]], joka oli ensimmäinen varsinainen kellotyyppi. Siinäkin oli uloke, jonka varjo liikkui auringon mukaan pyöreällä, kahteentoista sektoriin jaetulla alustalla. Nämä sektorit vastasivat päivän kahtatoista [[tunti]]a, joskaan tuohon aikaan tunti ei ollut vielä vakiintunut käsite. Tämän vuoksi päivän, ja niin ollen myös tuntien, pituus vaihteli muun muassa vuodenaikojen mukaan. Aurinkokello oli pitkään hallitseva ajanmittari, mutta siitä tekee epäkäytännöllisen se, että sen toimivuus on kiinteästi sidottu Auringon valoon. Jos taivas on pilvinen tai on yö, ei aurinkokelloa voi käyttää, koska Auringon valo ei heitä varjoa.
 
Ensimmäinen käyttöön otettu ajan mittari oli maahan pystytetty keppi, jonka avulla ihmiset saattoivat päätellä varsin tarkasti, kuinka suuri osa päivästä oli kulunut ja paljonko oli vielä jäljellä ennen auringonlaskua. Tikku heitti maahan varjon, joka liikkui sitä mukaa kuin [[Aurinko]] taivaalla. Tästä alkeellisesta ajanmittarista kehitettiin noin 3500 eaa. [[aurinkokello]], joka oli ensimmäinen varsinainen kellotyyppi. Siinäkin oli uloke, jonka varjo liikkui auringon mukaan pyöreällä, kahteentoista sektoriin jaetulla alustalla. Nämä sektorit vastasivat päivän kahtatoista [[tunti]]a, joskaan tuohon aikaan tunti ei ollut vielä vakiintunut käsite. Tämän vuoksi päivän, ja niin ollen myös tuntien, pituus vaihteli muun muassa vuodenaikojen mukaan. Aurinkokello oli pitkään hallitseva ajanmittari, mutta siitä tekee epäkäytännöllisen se, että sen toimivuus on kiinteästi sidottu Auringon valoon. Jos taivas on pilvinen tai on yö, ei aurinkokelloa voi käyttää, koska Auringon valo ei heitä varjoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/euroopankulttuurihistoria/mekaanisen_kellon_vaikutus | Nimeke=
Mekaanisen kellon vaikutus aikakäsityksen muuttumiseen länsimaissa | Tekijä=Myyryläinen, Heikki | Julkaisu=Internetix | Viitattu=24.12.2017}}</ref>
 
Ongelmaan tuli ratkaisu vasta kun ensimmäiset [[vesikello]]t kehitettiin [[Egypti]]ssä noin 3&nbsp;400 vuotta sitten. Vesikello on vedellä täytetty astia, jonka pohjassa on pieni reikä. Vesi valuu tästä reiästä pikkuhiljaa ulos, ja ajan kulumisen näkee katsomalla, paljonko vettä on jäljellä.
700-luvulla keksittiin uusi mullistava ajanmittari: hiekkakello eli [[tiimalasi]]. Sen toimintaperiaate on peruspiirteiltään sama kuin vesikellossa. Tiimalasissa on kaksi säiliötä päällekkäin ja aikaa mitataan hiekan valumisella ylemmästä astiasta alempaan. Tiimalasit lyövät tarkkuudessaan kaikki aiemmat ajanmittarit.
 
Kirkkojen tornikellot alkoivat yleistyä [[Eurooppa|Euroopassa]] vasta, kun vuonna 1280 kehitettiin [[Bedfordshire]]ssä [[Englanti|Englannissa]] ensimmäinen kello, joka toimi [[painovoima]]n avulla. Kello sisälsi [[hammasratasHammasratas|hammasrattaan]] ja painon ja parhaimmillaan se heitti oikeasta ajasta vain noin 15 minuuttia yhden vuorokauden aikana. 1400-luvulla yleistyivät jousivetoiset ja siirrettävät kellot ja 1500-luvun alussa alkoi ilmestyä myös [[taskukello]]ja.
 
1580-luvulla [[Galileo Galilei]] huomasi, että samanpituisten [[heiluri]]en heilahdusaika ei riipu painon koosta eikä heilahduskulmasta, vaan se on vakio. Hollantilainen [[Christiaan Huygens]] kehitti ensimmäisen käyttökelpoisen heilurikellon.
 
Varhaisemmissa kelloissa oli yleensä vain [[tunti]]viisari. [[Minuutti]]- ja [[sekunti]]viisareita kokeiltiin jo 1500-luvun lopulla, mutta minuuttiviisari yleistyi vasta noin vuonna 1680, sekuntiviisari hieman myöhemmin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 77| Selite =7 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste Vuosi=2007 ISBN| Isbn=952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 22.4.2010 | Kieli = }}</ref>
Kellojen kehityksen myötä ihmisten käsitys ajasta muuttui. Se oli ennen mielletty virraksi, mutta kellojen ansiosta se muuttuikin pieniksi jaksoiksi, ajan yksiköiksi. [[Rannekello]] yleistyi 1800-luvulla naisten keskuudessa. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen rannekello siirtyi myös miesten käyttöön syrjäyttäen vähitellen taskukellon.
 
1900-luvulla keksittiin useita uudenlaisia, entisiä tarkempia kelloja. [[Kvartsikello]]a käytettiin tieteellisiin tarkoituksiin jo 1930-luvulla, ja vuosisadan loppupuolella se yleistyi arkielämässäkin. Vielä tarkempi on [[atomi]]en [[spektri]]viivojen [[taajuusTaajuus|taajuuksiin]] perustuva [[atomikello]], johon perustuu myös aikayksikön, [[sekunti|sekunnin]] nykyinen määritelmä.
 
Viime vuosikymmeninä on tullut käyttöön myös radiosignaalista oikean ajan vastaanottavia kelloja. Atomikellosta voidaan lähettää [[pitkäaalto]]lähetyksenä hyvin tarkka aika ja päiväys, joka auttaa kvartsikelloa pysymään vielä tarkemmin ajassa. Tällöin myös [[kesäaikaKesäaika|kesä- ja talviajan]] muutos asettuu kelloon automaattisesti. [[Eurooppa|Euroopassa]] yleinen standardi on [[Saksa]]n [[Mainflingen]]istä lähetettävä [[DCF77]]-signaali. Asema aloitti ajan lähetyksen vuonna 1973. Myös [[satelliittipaikannus]] toimii ajan määrittäjänä, sillä paikantamiseen tarvitaan satelliiteissa tarkka aika, jota ne lähettävät myös paikannuslaitteisiin.<ref>Puttonen, Mikko: [http://www.tiede.fi/artikkeli/1416/aurinko_ryoppyaa Aurinko ryöppyää]. ''Tiede.fi'' 15.8.2011.</ref>
 
== Katso myös ==
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Wikisitaatit}}
{{Commonscat|Clocks|kello}}

Navigointivalikko