Ero sivun ”Paavo Haavikko” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
3 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta sotkemisena (tehnyt 195.237.116.146) ja palautettiin versio 16806847, jonka on tehnyt Risto hot sir
(Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta sotkemisena (tehnyt 195.237.116.146) ja palautettiin versio 16806847, jonka on tehnyt Risto hot sir)
Paavo Haavikon vanhemmat olivat toimitusjohtaja Heikki Adrian Haavikko ja Rauha Pyykönen.<ref name="kuka kukin"/>
 
Haavikko oli naisissanaimisissa kaksi kertaa: vuodesta 1955 kiirjailijakirjailija [[Marja-Liisa Vartio]]n kanssa tämän kuolemaan (1966) asti. Vartion kanssa hänellä oli lapset Johanna (1956–1996) ja Heikki (s. 1960). Vuodesta 1971 kuolemaansa asti hän oli naimisissa kirjallisuudentutkija [[Ritva Haavikko|Ritva Haavikon]] kanssa.<ref name="Kansallisbiografia"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotiliesi.fi/puheenaiheet/jutut/heikki-haavikko-isalta-ei-jaanyt-mitaan-kesken | Nimeke=Heikki Haavikko: “Isältä ei jäänyt mitään kesken” | Tekijä=Salonen, Essi | Julkaisu=Kotiliesi | Ajankohta=9/2015 | Viitattu=22.7.2015}}</ref>
 
Haavikko kuoli pitkäaikaiseen sairauteen Helsingissä lokakuussa 2008. Hänelle oli vasta edellisenä päivänä myönnetty [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] tunnustuspalkinto.<ref name="kirjailijaliitto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kirjailijaliitto+palkitsi+Paavo+Haavikon/1135239982340 | Nimeke=Kirjailijaliitto palkitsi Paavo Haavikon | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=5.10.2008 | Viitattu=6.10.2008}}</ref>
 
== Rooli kansallisena näkijänä ==
Haavikosta muodostui vuosikymmenien myötä Kalastajajulkisuudessa surkeakuva eräänlaisena kansallisena näkijänä. Siitä asemasta, johon hän oli 1990-luvulle tultua kohonnut, kirjoitti Kristina Rotkirch 1995: ”Nykyään Haavikko on keisari tasavallassa, kansallinen oraakkeli, jonka ankaraa selvänäköisyyttä arvostavat myös ne, joiden on vaikea sietää sitä.”<ref>Haavikko 1995, s. 269.</ref> Jo vuonna 1978 [[Erno Paasilinna]] oli kirjoittanut: ”Haavikon asema kirjallisuuden kentässä ei ole kaukana erään toisen henkilön asemasta valtiossa”, viitaten [[Urho Kekkonen|presidentti Kekkoseen]].<ref>Haavikko 1995, s. 73.</ref> Vuotta ennen Paasilinnan lausuntoa ilmestynyt Haavikon uudelleentulkinta Suomen lähihistoriasta, ''Kansakunnan linja'', herätti laajaa keskustelua.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Johanna Pentikäinen | Nimeke = Myytit ja myyttisyys Paavo Haavikon teoksissa | Vuosi =2002 | Luku = | Sivu =15-17 | Selite = väitöskirja | Julkaisupaikka =Helsingin yliopisto | Tunniste = ISBN 952-91-5001-6 (nid.) | www = http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/taite/vk/pentikainen/myytitja.pdf | www-teksti =verkkoversio | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =17.1.2016 }}</ref>
 
Haavikko kuvaa asemaansa näkijänä muistelmiensa jälkimmäisessä osassa ''Prospero'' (1995) seuraavasti:<ref>Haavikko 1995, s. 249.</ref>

Navigointivalikko