Ero sivun ”Artefakti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
w |
Lisätty termin määritelmä tuotantotaloudessa. |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
[[Tietotekniikka|Tietotekniikassa]] artefaktilla viitataan usein näkyvään tai kuultavaan virheeseen. Käsite on käytössä etenkin [[Häviöllinen pakkausmenetelmä|häviöllisten pakkausmenetelmien]] yhteydessä. |
[[Tietotekniikka|Tietotekniikassa]] artefaktilla viitataan usein näkyvään tai kuultavaan virheeseen. Käsite on käytössä etenkin [[Häviöllinen pakkausmenetelmä|häviöllisten pakkausmenetelmien]] yhteydessä. |
||
[[Tuotantotalous|Tuotantotaloudessa]] artefaktilla viitataan jokin toimittajan tietoisesta ja suunnitelmallisesta toiminnasta seuraavaan tulokseen. |
|||
Sanalle ''artefakti'' on ehdotettu varsinkin [[estetiikka|estetiikan]] alalla kotoperäisiä vastineita '''tekoesine''',<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Lång, Markus | Otsikko=Teksti metakognitiivisena artefaktina: sanataiteen ja säveltaiteen ontologiaa | Julkaisu=Synteesi | Ajankohta=1998 | Numero=4 | Sivut=82–94 | www=http://www.mlang.name/metakognitio.html }}</ref> '''teennös'''<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Nykysuomen sanakirja: Vierasperäiset sanat | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1989 | Sivu=32 | Isbn=951-0-09108-1 }}</ref> ja '''tekotuote'''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nienstedt, Walter (päätoim.) | Nimeke=Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja | Julkaisija=Duodecim | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2007 | Selite=5., uudistettu painos | Sivu=50 | Isbn=978-951-656-194-6 }}</ref> |
Sanalle ''artefakti'' on ehdotettu varsinkin [[estetiikka|estetiikan]] alalla kotoperäisiä vastineita '''tekoesine''',<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Lång, Markus | Otsikko=Teksti metakognitiivisena artefaktina: sanataiteen ja säveltaiteen ontologiaa | Julkaisu=Synteesi | Ajankohta=1998 | Numero=4 | Sivut=82–94 | www=http://www.mlang.name/metakognitio.html }}</ref> '''teennös'''<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Nykysuomen sanakirja: Vierasperäiset sanat | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1989 | Sivu=32 | Isbn=951-0-09108-1 }}</ref> ja '''tekotuote'''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nienstedt, Walter (päätoim.) | Nimeke=Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja | Julkaisija=Duodecim | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2007 | Selite=5., uudistettu painos | Sivu=50 | Isbn=978-951-656-194-6 }}</ref> |
||
Versio 18. joulukuuta 2017 kello 17.12
Artefakti (latinan sanoista arte + factum ’taidolla tehty’) tarkoittaa keinotekoista esinettä (vastakohtana luonnon muodostamalle kohteelle, luonnonesineelle eli ekofaktille). Arkeologiassa sanalla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen tekemää esinettä tai rakennelmaa.
Lääketieteessä artefaktilla tarkoitetaan tutkimuslöydöstä, joka ei johdu tutkittavasta kohteesta vaan esimerkiksi tutkimusmenetelmän virheestä tai näytteen saastumisesta.
Tietotekniikassa artefaktilla viitataan usein näkyvään tai kuultavaan virheeseen. Käsite on käytössä etenkin häviöllisten pakkausmenetelmien yhteydessä.
Tuotantotaloudessa artefaktilla viitataan jokin toimittajan tietoisesta ja suunnitelmallisesta toiminnasta seuraavaan tulokseen.
Sanalle artefakti on ehdotettu varsinkin estetiikan alalla kotoperäisiä vastineita tekoesine,[1] teennös[2] ja tekotuote.[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Lång, Markus: Teksti metakognitiivisena artefaktina: sanataiteen ja säveltaiteen ontologiaa. Synteesi, 1998, nro 4, s. 82–94. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Nykysuomen sanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 32. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-09108-1.
- ↑ Nienstedt, Walter (päätoim.): Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja, s. 50. 5., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-194-6.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Artefakti Wikimedia Commonsissa
- Siipi, Helena: Artefakti Logos-ensyklopedia. Filosofia.fi.