Ero sivun ”Yhteiskuntatiede” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
769 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Lähdeviitteisiin jääneiden bugien korjaus)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Muista tieteistä ainakin [[maantiede]] ja [[uskontotiede]] saattavat tutkia yhteiskunnallisia asioita, mutta niitä ei lasketa yhteiskuntatieteiksi. [[Oikeustiede]] puolestaan suhtautuu tutkimuskohteeseensa normatiivisena ilmiönä, ei yhteiskunnallisena, ja tutkii sitä yhteiskuntatieteistä selkeästi poikkeavalla tavalla ja eri näkökulmasta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tuori, Kaarlo |Nimeke=Oikeuden ratio ja voluntas | Sivu=18–33 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOYpro | Vuosi=2007 | Isbn = 978-951-0-32960-3}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Cotterrell, Roger |Nimeke=Law, culture and society: Legal ideas in the mirror of social theory | Selite=Law, justice, and power | Sivu=50–51 | Julkaisupaikka=Aldershot | Julkaisija=Ashgate | Vuosi=2006 | Isbn = 0754625052 | Kieli={{en}}}}</ref>.
 
==Yhteiskuntatieteiden vaikutus==
Tieteenfilosofi Jaakko Kuorikosken mukaan taloustieteilijät pääsevät ratkaisemaan muidenkin yhteiskuntatieteiden ongelmia, koska he eivät vain kuvaile vaan pyrkivät myös testaamaan hypoteeseja, selvittämään syitä ja löytämään erot aiheuttavia tekijöitä. Koska sosiaalitutkimuksessa on vaikea järjestää ihmiskokeita, taloustieteilijät usein etsivät luonnollisen kokeen, joka jakaa ihmiset vertailukelpoisiin ryhmiin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/paivanlehti/15122017/art-2000005490331.html|nimeke=Miksi tutkittu tieto ei aina näy poliittisissa päätöksissä? Tutkijoiden tulisi katsoa myös peiliin, sanoo tieteenfilosofi Jaakko Kuorikoski|ajankohta=15.12.2017|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
== Katso myös ==

Navigointivalikko