Ero sivun ”Helsingin Sanomat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kursivoitu ensimmäinen maininta lehden nimestä.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Rivi 22: Rivi 22:
| kotisivu = {{URL|http://www.hs.fi/}}
| kotisivu = {{URL|http://www.hs.fi/}}
}}
}}
'''Helsingin Sanomat''', lyh. '''HS''',<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/437 | Nimeke = Lyhenneluettelo: H | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 2.10.2015}}</ref> on levikiltään [[Suomi|Suomen]] suurin tilattava [[sanomalehti]]. Sen omistaa [[Sanoma]]-konserniin kuuluva [[Sanoma Media Finland]]. Vuonna 2016 painetun lehden [[levikki]] oli 252&nbsp;058 ja kokonaislevikki 321&nbsp;828.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2017/03/Levikkitilasto-2016.pdf | Nimeke = LT-levikkitilasto 2016 | ajankohta = 4.3.2017 | Julkaisija = Media Audit Finland | Tiedostomuoto = pdf }}</ref> Päivittäisiä lukijoita sillä on keskimäärin 621&nbsp;000.<ref name=kmt16>{{Verkkoviite | Osoite = http://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2017/03/KMT-2016-lukijamaarat.pdf | Nimeke = KMT 2016 lukijamäärät ja kokonaistavoittavuus | Julkaisija = Media Audit Finland | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.4.2017}}</ref>
'''''Helsingin Sanomat''''', lyh. '''''HS''''',<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/437 | Nimeke = Lyhenneluettelo: H | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 2.10.2015}}</ref> on levikiltään [[Suomi|Suomen]] suurin tilattava [[sanomalehti]]. Sen omistaa [[Sanoma]]-konserniin kuuluva [[Sanoma Media Finland]]. Vuonna 2016 painetun lehden [[levikki]] oli 252&nbsp;058 ja kokonaislevikki 321&nbsp;828.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2017/03/Levikkitilasto-2016.pdf | Nimeke = LT-levikkitilasto 2016 | ajankohta = 4.3.2017 | Julkaisija = Media Audit Finland | Tiedostomuoto = pdf }}</ref> Päivittäisiä lukijoita sillä on keskimäärin 621&nbsp;000.<ref name=kmt16>{{Verkkoviite | Osoite = http://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2017/03/KMT-2016-lukijamaarat.pdf | Nimeke = KMT 2016 lukijamäärät ja kokonaistavoittavuus | Julkaisija = Media Audit Finland | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.4.2017}}</ref>


''Helsingin Sanomat'' on Pohjoismaiden laajalevikkisin sanomalehti. Levikkien laskiessa ruotsalainen ''[[Aftonbladet]]'' ohitti sen muutaman vuoden ajaksi 2000-luvun alkuvuosina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/aftonbladetista-pohjoismaiden-suurin/497406/ | Nimeke = Af­tonb­la­de­tis­ta Pohjoismaiden suurin | Julkaisu = Kaleva.fi | Ajankohta = 1.3.2003 | Viitattu = 2.10.2015}}</ref> Tammikuussa 2013 ''Helsingin Sanomat'' siirtyi [[broadsheet]]-koosta puolta pienempään [[tabloidi]]kokoon. ''HS'':n liitteenä ilmestyy aikakauslehtimäinen ''Kuukausiliite'' sekä perjantaisin ilmestyvä ''Nyt''-liite. Levikintarkastuksen mukaan Kuukausiliitteellä on keskimäärin enemmän lukijoita kuin varsinaisella lehdellä (893&nbsp;000).<ref name=kmt16/>
''Helsingin Sanomat'' on Pohjoismaiden laajalevikkisin sanomalehti. Levikkien laskiessa ruotsalainen ''[[Aftonbladet]]'' ohitti sen muutaman vuoden ajaksi 2000-luvun alkuvuosina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/aftonbladetista-pohjoismaiden-suurin/497406/ | Nimeke = Af­tonb­la­de­tis­ta Pohjoismaiden suurin | Julkaisu = Kaleva.fi | Ajankohta = 1.3.2003 | Viitattu = 2.10.2015}}</ref> Tammikuussa 2013 ''Helsingin Sanomat'' siirtyi [[broadsheet]]-koosta puolta pienempään [[tabloidi]]kokoon. ''HS'':n liitteenä ilmestyy aikakauslehtimäinen ''Kuukausiliite'' sekä perjantaisin ilmestyvä ''Nyt''-liite. Levikintarkastuksen mukaan Kuukausiliitteellä on keskimäärin enemmän lukijoita kuin varsinaisella lehdellä (893&nbsp;000).<ref name=kmt16/>

Versio 16. joulukuuta 2017 kello 20.21

Hakusana ”Hesari” ohjaa tänne. Hesari-lempinimeä käytetään myös Helsinginkadusta.
Helsingin Sanomat
Lyhenne HS
Lehtityyppi sanomalehti
Kustantaja Sanoma Media Finland
Julkaisija Sanoma Media Finland
ISSN ISSN 0355-2047
Levikki Laskua 252 058 (LT 2016)
Kokonaislevikki Laskua 321 828 (LT 2016)
Perustettu 1889 nimellä Päivälehti
Päätoimittaja Kaius Niemi
Sitoutuneisuus sitoutumaton (1904–1918 Nuorsuomalainen puolue, 1918–1932 Kansallinen Edistyspuolue)
Kotikunta Helsinki
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloidi
Ilmestymistiheys ma-su
Kieli suomi
Aiheesta muualla
[www.hs.fi Kotisivu]

Helsingin Sanomat, lyh. HS,[1] on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti. Sen omistaa Sanoma-konserniin kuuluva Sanoma Media Finland. Vuonna 2016 painetun lehden levikki oli 252 058 ja kokonaislevikki 321 828.[2] Päivittäisiä lukijoita sillä on keskimäärin 621 000.[3]

Helsingin Sanomat on Pohjoismaiden laajalevikkisin sanomalehti. Levikkien laskiessa ruotsalainen Aftonbladet ohitti sen muutaman vuoden ajaksi 2000-luvun alkuvuosina.[4] Tammikuussa 2013 Helsingin Sanomat siirtyi broadsheet-koosta puolta pienempään tabloidikokoon. HS:n liitteenä ilmestyy aikakauslehtimäinen Kuukausiliite sekä perjantaisin ilmestyvä Nyt-liite. Levikintarkastuksen mukaan Kuukausiliitteellä on keskimäärin enemmän lukijoita kuin varsinaisella lehdellä (893 000).[3]

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on 15. syyskuuta 2013 alkaen ollut Kaius Niemi.[5]

Historia

Päivälehti

Lehti perustettiin nimellä Päivälehti vuonna 1889 alun perin nuorsuomalaisten äänenkannattajaksi. Lehden perustajia olivat muun muassa Eero Erkko, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt. Ensimmäinen näytenumero ilmestyi 16. marraskuuta 1889, mutta säännöllinen ilmestyminen kuusi kertaa viikossa alkoi vasta vuoden 1890 alkupuolella. Vuonna 1894 päivälehteläisten ”nuorten” piirissä perustettiin nuorsuomalainen puolue.

Helsingin Sanomat aloittaa

Viranomaiset lakkauttivat Päivälehden 3. heinäkuuta 1904 sen viitattua epäsuorasti mutta hyväksyvästi kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaan. Jo keväällä 1903 Bobrikov oli karkottanut lehden perustajan Eero Erkon maasta yhdessä muiden johtavien perustuslaillisten kanssa.[6] Päivälehden tilalle perustettiin kuitenkin saman tien Helsingin Sanomat, jonka ensimmäinen numero ilmestyi 7. heinäkuuta 1904. Samalla perustettiin myös kustannusyhtiö Sanoma Osakeyhtiö (sittemmin Sanoma News, nyk. Sanoma Media Finland), joka kuuluu nykyisin Sanoma-yhtymään.

Valtiollisen tilanteen muututtua Bobrikovin murhan jälkeen Eero Erkko saattoi palata Suomeen 1905, ja hän astui seuraavana vuonna Helsingin Sanomien johtoon. Suomen suurin lehti Helsingin Sanomista tuli vuonna 1914, jolloin se alkoi ilmestyä seitsenpäiväisenä.

Itsenäisyyden alku

Lehti oli ensimmäisinä vuosikymmeninään suomenkielinen liberalismin lippulaiva. Se oli 1904–1918 Nuorsuomalaisen puolueen ja 1918–1932 Kansallisen Edistyspuolueen pää-äänenkannattaja. Lehteen kirjoitti aktiivisesti useita tunnettuja Edistyspuolueen poliitikkoja, kuten K. J. Ståhlberg, Rudolf Holsti ja Heikki Ritavuori.

Eero Erkon kuoltua vuonna 1927 hänen pojastaan Eljas Erkosta tuli sekä Helsingin Sanomien päätoimittaja että Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja. Eljas Erkon aikana Helsingin Sanomat julistautui puolueettomaksi lehdeksi 1932, joskin sen linja säilyi lähellä Edistyspuoluetta aina puolueen hajoamiseen vuonna 1951 saakka.lähde?

Ilta-Sanomain perustaminen

Helmikuussa 1932, Mäntsälän kapinan sytyttyä, lehdelle luotiin nopeasti oma iltapainos Ilta-Sanomat. Erkko arvioi kapinan olevan niin suuri ja tärkeä uutinen, että vanhanaikaiset kaupungilla kiertävät sähkösanomat eivät riittäisi sen raportoimiseen. Kapinauutisoinnissaan lehti esiintyi laillisuusrintaman ja hallituksen tukijana. Ilta-Sanomat ilmestyi Helsingin Sanomien iltapainoksena vuoteen 1949, jolloin se irtautui omaksi lehdekseen. Eljas Erkko luopui päätoimittajuudesta 1938 noustessaan Cajanderin hallituksen ulkoministeriksi, ja uudeksi päätoimittajaksi valittiin ulkomaantoimittaja Yrjö Niiniluoto.

Sotienjälkeinen aika

Helsingin Sanomain toimitustiloja Ludviginkadulla vuonna 1965.

Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet olivat Helsingin Sanomille pitkän kasvun aikaa. Vuonna 1954 siitä tuli Pohjoismaiden suurin tilauslehti yli 236 000 kappaleen arkilevikillä ja lähes 260 000 kappaleen sunnuntailevikillä. Lehteä yli kaksi vuosikymmentä johtaneen Yrjö Niiniluodon kuoltua 1961 päätoimitus uudistettiin: entisen yhden päätoimittajan tilalle tulivat vastaava päätoimittaja sekä yhdestä kolmeen alempaa päätoimittajaa. Vuonna 1967 Sanomain ammattikoulun yhteyteen perustettiin oma toimittajakoulu. Lehteä painettiin toimituksen vieressä Ludviginkadulla vuoteen 1977 asti. Tuolloin painatus koki teknisen vallankumouksen, kun Sanomalan painolaitos vihittiin käyttöön Vantaan Martinlaaksossa. Lehden sivut siirrettiin Ludviginkadulta Sanomalaan sähköisesti radiolinkin kautta.

Suuruuden vuodet

Sanomala, sanomalehtipaino Vantaan Martinlaaksossa.

Helsingin Sanomista tuli Pohjoismaiden suurin aamulehti vuonna 1981, kun sen arkilevikki ylitti 400 000 kappaleen rajan. Ajanjakson tunnettuihin toimittajiin kuuluivat muiden muassa teatteriarvostelija Jukka Kajava ja musiikkiarvostelija Seppo Heikinheimo sekä lehden pitkäaikainen pilapiirtäjä Kari Suomalainen. Seuraavien vuosikymmenten aikana lehteen perustettiin kaksi liitettä. Vuonna 1983 aloitti ilmestymisensä pitkiä aikakauslehtimäisiä artikkeleita sisältävä, kiiltävälle paperille painettu Kuukausiliite. Viihteellisempi, nuorekkaalle lukijakunnalle tarkoitettu viikkoliite Nyt alkoi ilmestyä 1995[7]. Lehden internet-versio avattiin vuonna 1996 nimellä Verkkoliite. Verkkopalvelun nimi ja verkko-osoite (www.helsinginsanomat.fi) muuttuivat muotoon HS.fi vuonna 2006.[8]

Vuosituhannen vaihduttua

Nykyisin lehteä toimitetaan Sanomatalossa, jonne toimitus muutti syksyllä 1999.

Vuonna 2005 perustettiin Helsingin Sanomat Oy, joka sulautui takaisin emoyhtiöönsä Sanoma News Oy:hyn 2009.[9] Vuonna 2005 Helsingin Sanomat osti Radio Helsingin.

Sunnuntain 8. lokakuuta 2006 pääkirjoituksessa päätoimittaja Janne Virkkunen ilmoitti lehden tukevan Suomen NATO-jäsenyyttä.[10]

Vuonna 2007 Aatos Erkko toivoi Helsingin Sanomien jatkavan "liberaalilla linjallaan". Samalla hän ilmoitti, ettei puutu lehden toimitukseen.[11]

Uudistusten aikaa

Marraskuussa 2011 Helsingin Sanomien ja Nelosen uutistoimitoimitukset yhdistyivät.[12]

Huhtikuussa 2012 Helsingin Sanomat otti ensimmäisenä suomalaisena mediatalona tarjontaan mukaan lehden ja tablettitietokoneen yhteistilauksen.[13] Marraskuussa 2012 lehden internet-sivuille pystytettiin maksumuuri. Ilmaiseksi saa lukea viisi uutista viikossa ja etusivua.[14]

Sanoman hallitus päätti 31. heinäkuuta 2012, että lehti siirtyy tabloidikokoon tiistaista 8. tammikuuta 2013 alkaen. Tuotantoteknisistä syistä muutosta edeltävänä maanantaina lehteä ei julkaistu, joten sunnuntain, loppiaisen 6. tammikuuta lehti jäi viimeiseksi broadsheet-kokoiseksi.[15]

Toukokuussa 2013 Mikael Pentikäinen erotettiin vastaavan päätoimittajan tehtävästä. Potkuja perusteltiin luottamuspulalla. Väliaikaiseksi vastaavaksi päätoimittajaksi valittiin Riikka Venäläinen.[16] Syyskuussa 2013 Kaius Niemi aloitti lehden vastaavana päätoimittajana.[17] Syksyllä 2013 Helsingin Sanomat myi Radio Helsingin.[18] Vuonna 2013 lehden levikki oli 313 062 ja sunnuntailevikki 352 541.[19]

Elokuussa 2014 Helsingin Sanomat alkoi julkaista vain internetissä ilmestyvää iltapainosta. Painos ilmestyy kello 16.30 ja on nimeltään HS Ilta.[20]

Päätoimittajat

Vuoteen 1961 asti Helsingin Sanomilla oli yksi päätoimittaja, poikkeuksena 1920–1930-luvun vaihde, jolloin Eljas Erkko ja W. W. Tuomioja jakoivat päätoimittajuuden neljän vuoden ajan. Vuodesta 1961 eteenpäin lehdellä on ollut vastaava päätoimittaja sekä yhdestä kolmeen alempaa päätoimittajaa.

Päätoimittajat ennen vuotta 1961

Vastaavat päätoimittajat vuoden 1961 jälkeen

Muut päätoimittajat vuoden 1961 jälkeen

Levikin kehitys

Helsingin Sanomien lehden levikki vuosina 2001–2016:[24]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Lyhenneluettelo: H Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 2.10.2015.
  2. ↑ LT-levikkitilasto 2016 (pdf) 4.3.2017. Media Audit Finland.
  3. ↑ a b KMT 2016 lukijamäärät ja kokonaistavoittavuus (pdf) Media Audit Finland. Viitattu 16.4.2017.
  4. ↑ Af­tonb­la­de­tis­ta Pohjoismaiden suurin Kaleva.fi. 1.3.2003. Viitattu 2.10.2015.
  5. ↑ Kaius Niemi johtamaan Helsingin Sanomia Yle Uutiset. 3.9.2013. Viitattu 2.10.2015.
  6. ↑ Sanoma – lähes 150 vuotta viestintää. Viitattu 30.10.2010
  7. ↑ Tamminen, Tuomo: Suomen ärhäkin lehti Aviisi. 6/2007. Viitattu 7.9.2011.
  8. ↑ HS.fi:n historiakooste, multimedia
  9. ↑ Sanoma yksinkertaistaa yhtiörakennettaan 30.5.2008. Sanoma Oyj. Viitattu 21.7.2009.
  10. ↑ Virkkunen, Janne: Vielä kerran Natosta ja Suomesta. Helsingin Sanomat, 8. lokakuuta 2006.
  11. ↑ Helsingin Sanomat 1.4.2008, s. A5.
  12. ↑ Helsingin Sanomien ja Nelosen uutisten toimitukset yhteen 2.11.2011. Helsingin Sanomat.
  13. ↑ HS alkaa myydä iPadia ja digitilausta pakettina 23.4.2012.. http://www.hs.fi.
  14. ↑ Media lirissä: Uusia maksumuureja syntyy jo ennen kesälomia 5.4.2013. Talouselämä. Viitattu 21.1.2015.
  15. ↑ Helsingin Sanomien suuri lehtiuudistus toteutuu tammikuussa, hs.fi, uutiset, viitattu 31.7.2012
  16. ↑ Tiina Länkinen: Mikael Pentikäiselle potkut Helsingin Sanomista 27.5.2013. Yle Uutiset. Viitattu 27.5.2013.
  17. ↑ Kaius Niemi Helsingin Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi 3.9.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.10.2013.
  18. ↑ Radio Helsinki siirtyy uudelle omistajalle 12.9.2013. Yleisradio. Viitattu 18.1.2015.
  19. ↑ LT-Levikkitilasto 2013 23.6.2014. Levikintarkastus Oy. Viitattu 19.10.2014.
  20. ↑ Helsingin Sanomat aloittaa digitaalisen iltapainoksen julkaisun 27.8.2014. Yleisradio. Viitattu 21.1.2015.
  21. ↑ Yle.fi
  22. ↑ a b Helsingin Sanomat nimitti kaksi uutta päätoimittajaa HS.fi. 30.9.2014. Viitattu 30.10.2014.
  23. ↑ Helsingin Sanomien päätoimittaja Päivi Anttikoski irtisanoutui Yle.fi, uutiset 27.2.2017
  24. ↑ LT-levikit 2010–2015 MediaAuditFinland. Viitattu 4.3.2017.

Kirjallisuutta

  • Blåfield, Antti: Loistavat Erkot: Patruunat ja heidän päätoimittajansa. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28256-3.
  • Hämäläinen, Unto ym. (toim.): Etusivun uutisia: Uutissivuja ja valokuvia 125 vuoden ajalta. Helsinki: HS-Kirjat, 2014. ISBN 978-952-5557-64-0.
  • Klemola, Pertti: Helsingin Sanomat, sananvapauden monopoli. Otava, 1981.
  • Pietilä, Kauko – Sondermann, Klaus: Sanomalehden yhteiskunta. Vastapaino, 1994.
  • Virkkunen, Janne: Päivälehden mies. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-40015-9.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Helsingin Sanomat.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_Sanomat&oldid=16965607”