Ero sivun ”Viktor Emanuel III” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oluttynnyri (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
kasaan
Rivi 32: Rivi 32:
| huom =
| huom =
}}
}}
'''Viktor Emanuel III''' (italiaksi ''Vittorio Emanuele III'') ([[11. marraskuuta]] [[1869]] – [[28. joulukuuta]] [[1947]]) oli [[Italian kuningas]] (1900–1946) ja vaati myös [[Luettelo Etiopian keisareista|Etiopian keisari]]n (1936–1943) ja Albanian kuninkaan arvonimiä (1939–1943).
'''Viktor Emanuel III''' ({{k-it|Vittorio Emanuele III}}, [[11. marraskuuta]] [[1869]] – [[28. joulukuuta]] [[1947]]) oli [[Italian kuningas]] vuosina 1900–1946. Hän vaati myös [[Luettelo Etiopian keisareista|Etiopian keisari]]n (1936–1943) ja Albanian kuninkaan arvonimiä (1939–1943) itselleen.


Viktor Emanuel III oli [[Umberto I|Umberto I:n]] ja Margherita Teresa Giovannan, Savoijin prinsessan poika. Hän nai Elena Petrovićin, Montenegron [[Nikola I|Nikola I Petrović Njegošin]] tyttären.
Viktor Emanuel III oli [[Umberto I|Umberto I:n]] ja Margherita Teresa Giovannan, Savoijin prinsessan poika. Hän nai Elena Petrovićin, Montenegron [[Nikola I|Nikola I Petrović Njegošin]] tyttären. Hän nousi valtaan yllättäen 29. heinäkuuta 1900 isänsä salamurhan jälkeen.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/627580/Victor-Emmanuel-III | Nimeke = Victor Emmanuel III, | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 72 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>


Viktor Emanuel III osoitti alkukaudellaan merkkejä demokratian tukemisesta. Hän kuitenkin nimitti 1922 [[Benito Mussolini]]n pääministeriksi hylättyään neuvon kieltää fasistien marssi Roomaan. Hän ei myöskään toiminut aktiivisesti fasisteja vastaan, ja hänestä tuli lopulta pelkkä [[nukkehallitsija]].<ref> Toinen Maailmansota, osa I, s. 35 </ref> Hän ei ilmaissut vastustavansa fasistien rotulakeja 1938, kun monet juutalaiset upseerit tekivät itsemurhan kuollakseen univormussa.{{lähde}} Sveitsiläinen historioitsija [[Eddy Bauer]] tosin väittää teoksessaan ''Toinen maailmansota'', että kuningas suhtautui kyynisesti Mussolinin hänelle tyrkyttämiin hehkuviin arvonimiin.<ref> Toinen maailmansota, osa I, s. 37 </ref>
Hän nousi valtaan yllättäin 29. heinäkuuta 1900 isänsä salamurhan jälkeen.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/627580/Victor-Emmanuel-III | Nimeke = Victor Emmanuel III, | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 72 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>


Viktor Emanuelin toimet osoittautuivat pettymykseksi monille. Hän pakeni Roomasta erotettuaan Mussolinin 1943 oman turvallisuutensa vuoksi, vaikka paavi [[Pius XII]] jäi Roomaan, kuten myös Ison-Britannian [[Yrjö VI]] Lontooseen pommitusten aikana. Vuonna 1946 hän erosi kansansuosionsa menettäneenä poikansa [[Umberto II|Umberton]] hyväksi.<ref name="EB"/> Hän kuoli [[Egypti]]ssä 1947. Italian monarkia päätettiin pian.
Viktor Emanuel III osoitti alkukaudellaan merkkejä demokratian tukemisesta. Hän kuitenkin nimitti 1922 [[Benito Mussolini]]n pääministeriksi hylättyään neuvon kieltää fasistien marssi Roomaan. Hän ei myöskään toiminut aktiivisesti fasisteja vastaan, ja hänestä tuli lopulta pelkkä [[nukkehallitsija]].<ref> Toinen Maailmansota, osa I, s. 35 </ref>


Viktor Emanuel III:n asemaa Etiopian keisarina ei yleisesti hyväksytty Italian joukkojen syrjäytettyä keisari [[Haile Selassie]]n ja Albanian [[Zogu I|Zogu I:n]].<ref> Lazlo Havas: Miksipä ei, mein Führer, s. 203</ref> Hän luopui arvonimistään Albanian kuninkaana ja Etiopian keisarina vuonna 1943<ref> Montanelli,Cervi Storia d'italia; RCS, 2003</ref>.
Hän ei ilmaissut vastustavansa fasistien rotulakeja 1938, kun monet juutalaiset upseerit tekivät itsemurhan kuollakseen univormussa.{{lähde}}

Sveitsiläinen historioitsija [[Eddy Bauer]] tosin väittää teoksessaan ''Toinen maailmansota'', että kuningas suhtautui kyynisesti Mussolinin hänelle tyrkyttämiin hehkuviin arvonimiin.<ref> Toinen maailmansota, osa I, s. 37 </ref>

Viktor Emanuelin toimet osoittautuivat pettymykseksi monille. Hän pakeni Roomasta erotettuaan Mussolinin 1943 oman turvallisuutensa vuoksi, vaikka paavi [[Pius XII]] jäi Roomaan, kuten myös Ison-Britannian [[Yrjö VI]] Lontooseen pommitusten aikana.

Vuonna 1946 hän erosi kansansuosionsa menettäneenä poikansa [[Umberto II|Umberton]] hyväksi.<ref name="EB"/> Hän kuoli [[Egypti]]ssä 1947. Italian monarkia päätettiin pian.

Viktor Emanuel III:n asemaa Etiopian keisarina ei yleisesti hyväksytty Italian joukkojen syrjäytettyä keisari [[Haile Selassie]]n ja Albanian [[Zogu I|Zogu I:n]].<ref> Lazlo Havas: Miksipä ei, mein Führer, s. 203</ref>

Viktor Emanuel III luopui arvonimistään Albanian kuninkaana ja Etiopian keisarina 1943<ref> Montanelli,Cervi Storia d'italia; RCS, 2003</ref>.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 16. joulukuuta 2017 kello 10.36

Viktor Emanuel III
Italian kuningas
Edeltäjä Umberto I
Seuraaja Umberto II
Etiopian keisari
Edeltäjä Haile Selassie
Seuraaja Haile Selassie
Albanian kuningas
Edeltäjä Zogu I
Seuraaja Leka Zogu
Henkilötiedot
Syntynyt11. marraskuuta 1869
Napoli, Italia
Kuollut28. joulukuuta 1947 (78 vuotta)
Aleksandria, Egypti
Puoliso Elena Petrović-Njegoš
Tiedot
Uskonto roomalaiskatolisuus
[[Tiedosto:|150x90px|Nimikirjoitus]]
Nimikirjoitus

Viktor Emanuel III (ital. Vittorio Emanuele III, 11. marraskuuta 186928. joulukuuta 1947) oli Italian kuningas vuosina 1900–1946. Hän vaati myös Etiopian keisarin (1936–1943) ja Albanian kuninkaan arvonimiä (1939–1943) itselleen.

Viktor Emanuel III oli Umberto I:n ja Margherita Teresa Giovannan, Savoijin prinsessan poika. Hän nai Elena Petrovićin, Montenegron Nikola I Petrović Njegošin tyttären. Hän nousi valtaan yllättäen 29. heinäkuuta 1900 isänsä salamurhan jälkeen.[1][2]

Viktor Emanuel III osoitti alkukaudellaan merkkejä demokratian tukemisesta. Hän kuitenkin nimitti 1922 Benito Mussolinin pääministeriksi hylättyään neuvon kieltää fasistien marssi Roomaan. Hän ei myöskään toiminut aktiivisesti fasisteja vastaan, ja hänestä tuli lopulta pelkkä nukkehallitsija.[3] Hän ei ilmaissut vastustavansa fasistien rotulakeja 1938, kun monet juutalaiset upseerit tekivät itsemurhan kuollakseen univormussa.lähde? Sveitsiläinen historioitsija Eddy Bauer tosin väittää teoksessaan Toinen maailmansota, että kuningas suhtautui kyynisesti Mussolinin hänelle tyrkyttämiin hehkuviin arvonimiin.[4]

Viktor Emanuelin toimet osoittautuivat pettymykseksi monille. Hän pakeni Roomasta erotettuaan Mussolinin 1943 oman turvallisuutensa vuoksi, vaikka paavi Pius XII jäi Roomaan, kuten myös Ison-Britannian Yrjö VI Lontooseen pommitusten aikana. Vuonna 1946 hän erosi kansansuosionsa menettäneenä poikansa Umberton hyväksi.[1] Hän kuoli Egyptissä 1947. Italian monarkia päätettiin pian.

Viktor Emanuel III:n asemaa Etiopian keisarina ei yleisesti hyväksytty Italian joukkojen syrjäytettyä keisari Haile Selassien ja Albanian Zogu I:n.[5] Hän luopui arvonimistään Albanian kuninkaana ja Etiopian keisarina vuonna 1943[6].

Lähteet

  1. a b Victor Emmanuel III, Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.10.2013.
  2. Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 72. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. Toinen Maailmansota, osa I, s. 35
  4. Toinen maailmansota, osa I, s. 37
  5. Lazlo Havas: Miksipä ei, mein Führer, s. 203
  6. Montanelli,Cervi Storia d'italia; RCS, 2003
  Edeltäjä:
Umberto I
Italian kuningas
19001946
Seuraaja:
Umberto II