Ero sivun ”Helsingin suurmoskeijahanke” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäys + sarakkeet
linkkikorjaus
Rivi 7: Rivi 7:
== Rahoitus ja suunnittelu ==
== Rahoitus ja suunnittelu ==
Tavoitteena suunnittelussa on ollut, että moskeija tulee keskeiselle paikalle.<ref name=":0" /> Moskeijan paikaksi on alustavasti suunniteltu [[Hanasaari|Hanasaarta]] [[Sörnäisten rantatie]]n varressa. [[Hanasaaren voimalaitos]] suljetaan 2020-luvun alussa.
Tavoitteena suunnittelussa on ollut, että moskeija tulee keskeiselle paikalle.<ref name=":0" /> Moskeijan paikaksi on alustavasti suunniteltu [[Hanasaari|Hanasaarta]] [[Sörnäisten rantatie]]n varressa. [[Hanasaaren voimalaitos]] suljetaan 2020-luvun alussa.
Hankkeen kustannusarvioksi on esitetty 110–140 miljoonaa [[Euro|euroa]], josta suurin osa on saatavissa Persianlahden maista. Varainhankinnan järjestäjä on [[Bahrain]], joka koordinoi rahoitusta ja rahoittaa moskeijan [[Imaami|imaamien]] koulutusta. Rahoitus tulee tiettävästi [[Saudi-Arabia|Saudi-Arabiasta]] ja islamin konservatiivisinta tulkintaa edustavilta arabiliikemiehiltä.<ref>[http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005033248.html Iltasanomat.fi] (julkaisuajankohta?)</ref><ref name="Kuokkanen">Katja Kuokkanen, [http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005211011.html Uhriutuminen on kehno tapa lobata moskeijaa. Helsingin Sanomat 15.5.2017] paperilehdessä suppeampana s. A 19</ref> Ulkomainen rahoitus on herättänyt kysymyksiä julkisessa keskustelussa, sillä rahoituksen on pelätty tuovan mukanaan Suomeen [[Radikaali islam|radikaalia islamilaista]] ajattelua. Joulukuuhun 2017 mennessä Bahrainista on lähetetty moskeijan suunnitteluun lähes puoli miljoonaa euroa.<ref name=":0" /> Helsingin kaupunki tulee tarvitsemaan apua rahoituksen seuraamiseksi.<ref name=":1" />
Hankkeen kustannusarvioksi on esitetty 110–140 miljoonaa [[Euro|euroa]], josta suurin osa on saatavissa Persianlahden maista. Varainhankinnan järjestäjä on [[Bahrain]], joka koordinoi rahoitusta ja rahoittaa moskeijan [[Imaami|imaamien]] koulutusta. Rahoitus tulee tiettävästi [[Saudi-Arabia|Saudi-Arabiasta]] ja islamin konservatiivisinta tulkintaa edustavilta arabiliikemiehiltä.<ref>[http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005033248.html Iltasanomat.fi] (julkaisuajankohta?)</ref><ref name="Kuokkanen">Katja Kuokkanen, [https://web.archive.org/web/20170616075454/https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005211011.html Uhriutuminen on kehno tapa lobata moskeijaa. Helsingin Sanomat 15.5.2017] paperilehdessä suppeampana s. A 19</ref> Ulkomainen rahoitus on herättänyt kysymyksiä julkisessa keskustelussa, sillä rahoituksen on pelätty tuovan mukanaan Suomeen [[Radikaali islam|radikaalia islamilaista]] ajattelua. Joulukuuhun 2017 mennessä Bahrainista on lähetetty moskeijan suunnitteluun lähes puoli miljoonaa euroa.<ref name=":0" /> Helsingin kaupunki tulee tarvitsemaan apua rahoituksen seuraamiseksi.<ref name=":1" />


Hankkeen tiedottaja Pia Jardi on kertonut suunnitellun moskeijan kooksi noin 3&nbsp;000 [[Neliömetri|neliömetriä]], jonka lisäksi siihen liittyisi 15&nbsp;000 neliömetrin monitoimikeskus, joka sisältäisi muun muassa kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja koulutustiloja.<ref>[http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/443122-helsingin-suurmoskeija-olisi-kaksi-kertaa-tuomiokirkon-kokoinen-koko-rakennus-jopa Helsingin Uutiset]</ref> Jardi arvelee, että moskeijaan tulee varmaankin miehille ja naisille erilliset tilat. On mahdollista, että moskeijan minareetista tullaan antamaan rukouskutsuja. Tiedottaja Jardi on kiistänyt, että moskeijasta voisi tulla radikaalin islamismin keskus, jossa levitetäisiin ääri-islamistista ajattelua.<ref name=":0" />
Hankkeen tiedottaja Pia Jardi on kertonut suunnitellun moskeijan kooksi noin 3&nbsp;000 [[Neliömetri|neliömetriä]], jonka lisäksi siihen liittyisi 15&nbsp;000 neliömetrin monitoimikeskus, joka sisältäisi muun muassa kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja koulutustiloja.<ref>[http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/443122-helsingin-suurmoskeija-olisi-kaksi-kertaa-tuomiokirkon-kokoinen-koko-rakennus-jopa Helsingin Uutiset]</ref> Jardi arvelee, että moskeijaan tulee varmaankin miehille ja naisille erilliset tilat. On mahdollista, että moskeijan minareetista tullaan antamaan rukouskutsuja. Tiedottaja Jardi on kiistänyt, että moskeijasta voisi tulla radikaalin islamismin keskus, jossa levitetäisiin ääri-islamistista ajattelua.<ref name=":0" />

Versio 14. joulukuuta 2017 kello 20.07

Helsingin suurmoskeija on Helsinkiin suunnitteilla oleva moskeijan rakennushanke. Kyseessä on islamin sunnilaista suuntausta harjoittavien hanke.[1]

Päätöksen tontinvarauksesta Helsingin kaupunki tekee syksyllä 2017[2][3]. Helsingin virkamiehet ovat hyväksyneet hankkeen käynnistymisen, mutta lopullisen päätöksen hankkeen etenemisestä tekee Helsingin kaupunginhallitus joulukuussa 2017.[1][4] Hankkeesta on tarkoitus käynnistää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu aikaisintaan kevätkesällä 2018.[4] lähde?

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut joulukuussa 2017 suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle. Lautakunta perusteli yksimielistä päätöstä muun muassa sillä, että rahoituksen alkuperässä on liian paljon avoimia kysymyksiä. Lautakunnan varapuheenjohtajamukaan lautakunnan kielteisellä päätöksellä on olennainen vaikutus myös kaupunginhallituksen tulevaan päätökseen moskeijahankkeen etenemisestä.[5] 14. joulukuuta Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Uskonto- ja kulttuurifoorumi Fokus ilmoittivat vetäneensä tontinvaraushakemuksensa pois. He aikovat tutustua kaupunginympäristölautakunnan päätöksen perusteluihin ja harkitsevansa tontinvarausta myöhemmin.[6]

Rahoitus ja suunnittelu

Tavoitteena suunnittelussa on ollut, että moskeija tulee keskeiselle paikalle.[1] Moskeijan paikaksi on alustavasti suunniteltu Hanasaarta Sörnäisten rantatien varressa. Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2020-luvun alussa. Hankkeen kustannusarvioksi on esitetty 110–140 miljoonaa euroa, josta suurin osa on saatavissa Persianlahden maista. Varainhankinnan järjestäjä on Bahrain, joka koordinoi rahoitusta ja rahoittaa moskeijan imaamien koulutusta. Rahoitus tulee tiettävästi Saudi-Arabiasta ja islamin konservatiivisinta tulkintaa edustavilta arabiliikemiehiltä.[7][3] Ulkomainen rahoitus on herättänyt kysymyksiä julkisessa keskustelussa, sillä rahoituksen on pelätty tuovan mukanaan Suomeen radikaalia islamilaista ajattelua. Joulukuuhun 2017 mennessä Bahrainista on lähetetty moskeijan suunnitteluun lähes puoli miljoonaa euroa.[1] Helsingin kaupunki tulee tarvitsemaan apua rahoituksen seuraamiseksi.[4]

Hankkeen tiedottaja Pia Jardi on kertonut suunnitellun moskeijan kooksi noin 3 000 neliömetriä, jonka lisäksi siihen liittyisi 15 000 neliömetrin monitoimikeskus, joka sisältäisi muun muassa kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja koulutustiloja.[8] Jardi arvelee, että moskeijaan tulee varmaankin miehille ja naisille erilliset tilat. On mahdollista, että moskeijan minareetista tullaan antamaan rukouskutsuja. Tiedottaja Jardi on kiistänyt, että moskeijasta voisi tulla radikaalin islamismin keskus, jossa levitetäisiin ääri-islamistista ajattelua.[1]

Taustalla toimivat järjestöt

Hanketta vetämään perustettiin 16. joulukuuta 2016 Oasis-säätiö. Säätiön hallituksessa ovat entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari, Abdessalam Jardi, Nuoret Muslimit ry:n puheenjohtaja Muttaqi Khan, Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ja entinen puheenjohtaja Mohammed Hussein Omer sekä Pia Aiyad.[9] Säätiöön kuuluvat kirkkohallituksen rahoittama Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus eli entinen Kristillinen kulttuuriliitto, Suomen Muslimiliitto ry ja Suomen Musliminaiset ry. Hanketta tukee Suomi–Bahrain-ystävyysseura. Lisäksi suunnitteluun osallistuu Helsingin Diakonissalaitos. Heinäkuussa 2015 tiedotusvälieet uutisoivat kirkkohallituksen roolista suurmoskeijahankkeessa. Uutisointia seuranneina päivinä kirkosta eroaminen eroakirkosta.fi-sivuston kautta kaksinkertaistui.[10][11]

Fokus ry:n puheenjohtaja, entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja. Suomen Muslimiliitto -yhdistykseen kuuluu viisi jäsenjärjestöä. Yksi niistä on Suomen Musliminaiset ry. Pia Jardi toimii kummankin yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Jardi on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustajajäsen.[12]

Lähteet