Ero sivun ”Mississippin kulttuuri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Inline

Versio 12. joulukuuta 2017 kello 22.31

Mississippin kulttuuri oli Mississippin jokilaakson seuduille Yhdysvaltain keskilänteen noin 800–1500 jaa. kehittynyt esikolumbiaaninen intiaanikulttuuri, jonka asutuskeskuksiin rakennettiin suuria temppelikumpuja. Ne muistuttivat Mesoamerikan tuon ajan kulttuurien pyramideja, ja niissä uhrattiin ihmisiä. Niissä oli temppeleitä, ylimystön asuinpaikkoja ja hautoja. Kulttuuri oli kivi-kuparikautinen. Elanto hankittiin pääosin maissin viljelyllä. Kauppaverkko ulottui Kalliovuorilta Meksikonlahdelle ja Atlantille ja pohjoisessa Suurille järville asti. Yhteiskunta oli kerrostunut kastiyhteiskunta, jonka johdossa oli päällikkö, jota palvottiin jumalana. Mississippin yhteiskuntaa pidetään mutkikkaana päällikkökuntana, jota on verrattu Rooman vallan jälkeistä, ennen kristinuskon tuloa Englannissa vallinneeseen yhteiskuntaan. Kulttuuri kehittyi välillä 500–1000 myöhäisestä Metsämaan kulttuurista, ja alkoi useimmilla alueilla noin vuonna 1000. Kulttuurin alku liittyi maissinviljelyn luonnehtimaan asutuksen paikalleen asettumiseen. Kulttuurin mahtavimpana aikana pidetään useimmin kulttuurin keskivaihetta 1200–1400, jolloin kulttuurin tunnetuin keskus Cahokia oli valtansa huipulla, ja sotaisa SECC-traditio ilmeni. Sotaisuus näkyy mm linnoitetuujen asuinpaikkojen lulumäärän kasvuna.

Mississippin kulttuuri jakautui alueellisiin kulttuureihin. Mississippin kulttuuri romahti jostain syystä 1400-luvulla, jonka seurauksena monet keskukset autioituivat. Cahokia hajaantui 1350–1400, ja useimmat keskukset noin 1500. Kulttuurista säilyi eurooppalaisaikaan vain natchez-heimo. Myös caddojen heimoa pidetään Mississippin kulttuurin jälkeläisinä.

Vasta maissin levittäytymiseen liittyvä temppelikumpukausi, joka alkoi noin vuosina 500–800 mahdollistivat suuret asutuskeskukset joissa oli lukuisia kumpuja. Temppelikummut muistuttavat Meksikon pyramideja, ja ovat monesti neliön tai suorakaiteen muotoisia tasalakisia kumpuja, joskus ympyrän muotoisia. Temppelikumpuja tekivät myös Mesoamerikan olmeekit joskus 1200–300 eaa. Maissi yleistyi toden teolla vasta 800–1100. Temppelikumpuja oli laajalla alueella Pohjois-Amerikassa, varsinkin Mississippin laaksossa. Siksi tätä kulttuuria sanotaankin Mississippin kulttuuriksi.

Mississippin kulttuurille on ominaista kumpujen lisäksi maissin viljely, keramiikka, laaja kauppa (Kalliovuorilta Meksikonlahteen ja Suurilta järviltä Atlantille, sekä vahva yhteiskunnallinen hierarkia ja sosiaalinen epätasa-arvo – vallan keskittyminen yhdelle johtajalle tai muutamille. Keskuspaikka on suurempi kuin muut paikat ja pienissä kulttitarvikkeissa on samoja piirteitä kuin kaakkoisessa seremoniakompleksissa (SECC). SECC-piirteitä oli Wisconsinista Floridaan ja Oklahomaan. Mississippin uskonto oli sama kuin SECC:ssä. Mississippiläiset rakensivat kiven sijaan temppeleitä puusta, eikä heillä ollut kirjoitusta.

Maissin ja papujen levittäytyminen

Vaikka maissi oli saapunut Meoamerikasta nykyisen itäisten Yhdysvaltain alueella jo noin 200 jaa, maissian merkitys jäi silti pieneksi. Tämä johtuu siitä, ettei silloinen maissi menestynyt Pohjois-Amerikan lyhyissä kesissä. Noin 900 jaa tullut uusi maissilajike sieti lyhyempää kasvukautta ja muutti näin kulttuurin olemuksen. Lisäksi vuonna 1100 jaa tulivat nykyisestä Meksikosta pavutkin. Jo yksistään maissa mahdollisti suuren väestön kasvun^[1].

Mississippin keskuksia

Tunnetuimmat keskukset olivat Mississippin laaksossa sijaitseva Poverty Point, Cahokia, jossa sijaitsi Monks Mound ja Moundville. Sen rauniot voi yhä nähdä Cahokian kumpujensuojelusalueella Illinoisissa. 5 000–10 000 henkeä käsittävä väestö asui suuren nelikulmaisten aukioiden ympärille ryhmiteltyjen kumpujen keskuudessa. Paitsi temppeleitä oli kumpujen päälle rakennettu myös pappien ja muiden tärkeiden henkilöiden asuinsijat. Kaupungin ulkopuolella viljeltiin papua, maissia ja kurpitsaa. Yhteiskunnan viimeistelivät vielä syrjäkylät joissa oli jokaisessa oma temppelikumpu.

Cahokia

Cahokia on alue, jossa on suuri määrä hyvinkin suuria neliskulmaisia ja pyöreitä kumpuja. Cahokia lienee ollut suuren keskitetysti johdetun valtakunnan keskus. Cahokia perustettiin vuonna 600, kukoisti vuosina 1100–1150, alkoi taantua 1250 ja hylättiin 1450.^lähde? Cahokiakin sijaitsee joen lähellä. Cahokiassa on 120 kumpua ja aidattu alue, jolla suurin kumpu Monks Mound (Munkkien kumpu) on. Monks Moundin mitat ovat 316x241x30,5 metriä ja tilavuus 600 000 kuutiometriä^lähde?. Kummun huipulla oli 32x14,5x15-metrinen temppeli.^lähde? Monks Moundin edessä oli 20 ha. suuruinen aukio. Kumpu lienee rakennettu 950–1000.^lähde?

Kumpu muistuttaa jonkin verran Teotihuacánin Auringon pyramidia, siinä on kolme porrasta. Cahokiaan ja muuhun Mississippin kulttuuriin liitetään yleensä heimot osage, omaha, ponca ja quapaw, muttei tätä kyetä todistamaan, koska Cahokia hylättiin kauan ennen eurooppalaisten tuloa. Cahokiasta on löydetty joukkohauta, johon on haudattu kymmeniä naisia. Aidatulla alueella on suuri aukio. Myös muut kummut ovat monesti aukioiden ympärillä. Koko kumpualueen ala on noin 8,9 km², ja aidatun 1,2 km².^lähde? Aidatulla alueella oli 15 kumpua noin vuonna 1200.^lähde?

Monks Mound

Monks Moundsissa on 20 kumpua 120 hehtaarin alalla. Suurimmassa kummussa on 112 000 kuutiometriä korilla kannettua maata.^lähde? Cahokiassa alkoi voimakas väestönkasvu 1000–1050. Huippuaikoina Cahokiassa oli 8 000–40 000 asukasta mukaan lukien Cahokiaan liittyvät kylät.^lähde? Rakentaminen aloitettiin noin vuonna 1200, paikka kukoisti 1300, jolloin Cahokia heikkeni.

Emerald Mound

Noin vuonna 1500 temppelikummunrakentajien kultti tuhoutui. Chocktaw-, chicasaw- ja natchez-heimot Ala-Mississippin suiston lähellä olivat aikoinaan temppelikumpukansaa, joka uhrasi ihmisiä. Emerald Mound eli smaragdikumpu oli yksi heidän keskuksensa. Emerald Moundissa on viisikulmiotasanteen päällä iso kumpu jolle vie ramppi, iso terassikumpu ja kuusi pientä terassikumpua. Natchezeilla oli tarkka yhteiskuntahierarkia.

Mississippin kulttuurin historia

Temppelikummunrakentajien traditio jaetaan moneen vaiheeseen. Vuosiluvut tarkoittavat aikoja, milloin kulttuurin vaihe oli menossa useimmilla paikoilla.

Itäisten metsämaiden myöhäinen vaihe 500–1000
Varhaiskausi 1000–1200 kasvava monimutkaistuminen, kerrostuminen, keskittyminen,maanviljely
Keskikausi 1200–1350 monimutkaisia päällikkökuntia kuten Cahokia, "SECC"-taide
Myöhäiskausi 1350–n. 1539 : sekasortoa, sotia yhä enemmän, kansainvaelluksia
Varhainen eurooppalainen kausi: kansainvaelluksia alueella, sotkevat historiallisia jälkiä, eurooppalaiset taudit tuhoavat natchezeja

Fort Ancient

1000–1550 kukoistanut Fort Ancient -kulttuuri kehittyi Mississippi-kulttuurista riippumatta 100–500 jaa. kukoistaneesta Hopewell-kulttuurista. Ohiossa Lebanonin lähellä sijaitseva Fort Ancient on Hopewell-intiaanien rakentama, ja myöhemmin Fort Ancient -intiaanien asuttama. Linnoitusta muistuttava Fort Ancient olikin seremoniakeskus. Maavallien korkeus on 6 metriä ja pituus 5 km, ja ne sulkevat 0,4 km²:n alan kukkulan huipulla. Käärmekumpu on Fort Ancient -intiaanien tekemä. Fort Ancient -intiaanit tekivät myös satoja lintujen ja muiden eläinten muotoisia kuvakumpuja. Ei osata sanoa, mikä häivytti Fort Ancient-ihmiset paikalta, shawneet saapuivat paikalle vasta eurooppalaisten tulon aikoihin. Ei osata sanoa, mikä on shawneitten ja Fort Ancientin asukkaiden suhde. Joidenkin tutkijoiden mielestä Fort Ancient -ihmiset olisivat shawneitten esi-isiä, toisten mielestä Fort Ancientin tekijät kuolivat sairauksiin ja sotiin, ja shawneet muuttivat myöhemmin alueelle.

Vapaa neljännes

Noin 1350-1450 eaa Keski-Mississippin kulttuurin alueelle syntyi niin sanottu "vapaa neljännes".

Se ulottui lähinnä jokilaaksoissa Misiisisipin keski- ja Ohiojoen alajuoksulle^[2]. Tällä alueella asutuskeskuksia hylättiin ja/tai niiden väkiluku pieneni.. Asukasluku väheni jokilaakson paikoissa, mutta muualla pysyi ennallaan. Etelä-Mississippin temppelikumpu kulttuuri säilyi. Myös Fort Ancientin alueella maissin viljely väheni, metsästyksen merkitys kasvoi. Ehkä kuivuus, ehkä sodat hävittivät keskuksia.

Cahokia hylättiin 1350-1400, ja väestö siirtyi sieltä ehkä muualla ehkä sotien takia. Angelin päällikkökunta lienee luhistunut noin 1450.

Linnoitettujen paikkojen määrä laski. Syynä saattoi olla ilmastonmuutos: ilmasto viileni ja kuivui, kun pieni jääkausi alkoi.^[3]. Ehkä kuivuus ja/tai kesien viileneminen tuhosi maissipellot. Eurooppalaisten tullessa noin 1500 monet aiemmat suuret päällikkökunnat olivat hajonneet. Silti joitain päällikkökuntia oli yhä.

Kumpujen aikakauden loppu

Eurooppalaisten tullessa Amerikkaan 1500-luvulla oli temppelikumpujen aikakausi päättynyt, Mississipin kulttuurien asukkaat olivat hävinneet tai sekoittuneet alueen muihin kansoihin. Mutta joitakin heidän kulttuurin perinteitä oli jäänyt paikallisille intiaaneille.

Mississipin kulttuurin tärkeimmät perilliset olivat Natchez-intiaanit. He elivät St. Catherinne’s Greekin varrella lähellä Natchezia nykyisellä Mississipin valtiossa. Heidän jokaisessa kylässä oli oma kumpu, mutta yhteiskunta oli keskittynyt valtavaan 11 metriä korkeaan smaragdikumpuun. Natchez-intiaaneja hallitsi diktaattorin ottein Suuri aurinko, jumalaihminen, joka oli niin ylpeä ettei voinut koskea tavallista elävää tai kävellä muualla kuin häntä varten levitetyllä matolla.

Natchez-intiaanit kohtasivat loppunsa eurooppalaisten mukana tulleiden tautien kuten tuhkarokon ja isorokon myötä. Taudit veivät noin kolmanneksen intiaaneista, mutta lopullisen iskun antoivat ranskalaiset verisessä kapinassa. Natchez-intiaanien kukistuttua kumpujen aikakausi päättyi.

Mississippin päällikkökuntia

Vaikka Mississippin kulttuuri on hajonnut, tunnetaan monia Mississippin päällikkökuntia.

Cahokia: Luultavasti ensimmäinen Mississippin kulttuurin keskus.
Saint Louis, Missouri: entinen Mound City St. Louisin katujen alla.
Wickliffe mounds: Päällikkokunta Länsi-Kentuckyssa.
Angel Mounds: Etelä-Indianassa.
Aztalanin kansallispuisto, Wisconsin: Pieni Mississippi-keskus
Caddo: Seudun nykyiset asukkaat ovat muinaisen Caddon rakentajia.
Ocmulgee National Monument: Ocmulgeen mississippilaiset rakennelmat ovat luultavasti muinaisten creek-intiaanien rakentamia.

Mississippin kulttuuri ja nykypäivän heimot

On melko varmaa, että Mississippin kulttuurin loivat ainakin jotkut alueen nykyisten heimojen edeltäjistä. Nykypäivän heimoja, jotka liittyvät Mississippiin:

Alabamat, caddot, cherokeet, chickasawt, choctawit, creekit, foxit, gualet, hitchitit, houmat, illinoisit, kansat, miamit, missourit, natchezit, osaget, quapawit, seminolet, shawneet, timucuat, tunicat, yamaseet ja yuchit.

Katso myös

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mississippin kulttuuri.

Aiheesta muualla

Lähteet

Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot. (Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. 3. painos 2005. Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-56-9. .

Viitteet

↑ Diamond 2003, s 163, 164, 165
↑ http://www.jstor.org/stable/1593795
↑ Midcontinental Native American population dynamics and late Holocene hydroclimate extremes Broxton Bird,2017, DOI: 10.1038/srep41628

[Diamond_2003_163_165-1] Diamond 2003, s 163, 164, 165

[2] ttp://www.jstor.org/stable/1593795

[Bird_et_al_2017-3] Midcontinental Native American population dynamics and late Holocene hydroclimate extremes Broxton Bird,2017, DOI: 10.1038/srep41628

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 [[Tiedosto:Mississippian cultures HRoe 2010.jpg|thumb|290px|Mississippin kulttuurin tyyppisten kulttuurien summittaiset alueet.]]
-'''Mississippin kulttuuri''' oli [[Mississippi (joki)|Mississippi]]n jokilaakson seuduille [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] keskilänteen noin 800–1500 jaa. kehittynyt [[esikolumbiaaninen intiaanikulttuuri]], jonka asutuskeskuksiin rakennettiin suuria temppelikumpuja. Ne muistuttivat [[Mesoamerikan intiaanikulttuurit|Mesoamerikan tuon ajan kulttuurien]] pyramideja, ja niissä uhrattiin ihmisiä. Niissä oli temppeleitä, ylimystön asuinpaikkoja ja hautoja. Kulttuuri oli kivi-kuparikautinen. Elanto hankittiin pääosin maissin viljelyllä. Kauppaverkko ulottui [[Kalliovuoret|Kalliovuorilta]] [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelle]] ja [[Atlantti|Atlantille]] ja pohjoisessa [[Suuret järvet|Suurille järville]] asti. Yhteiskunta oli kerrostunut [[kasti]]yhteiskunta, jonka johdossa oli päällikkö, jota palvottiin jumalana. Mississippin yhteiskuntaa pidetään mutkikkaana [[päällikkökunta]]na, jota on verrattu Rooman vallan jälkeistä, ennen kristinuskon tuloa Englannissa vallinneeseen yhteiskuntaan. Kulttuuri kehittyi välillä 500–1000 myöhäisestä [[Metsämaan kulttuuri]]sta, ja alkoi useimmilla alueilla noin vuonna 1000. Kulttuurin alku liittyi maissinviljelyn luonnehtimaan asutuksen paikalleen asettumiseen. Kulttuurin mahtavimpana aikana pidetään useimmin kulttuurin keskivaihetta 1200–1400, jolloin kulttuurin tunnetuin keskus [[Cahokia]] oli valtansa huipulla, ja sotaisa SECC-traditio ilmeni. Mississippin kulttuuri jakautui alueellisiin kulttuureihin. Mississippin kulttuuri romahti jostain syystä 1400-luvulla, jonka seurauksena monet keskukset autioituivat. Cahokia hajaantui 1350–1400, ja useimmat keskukset noin 1500. Kulttuurista säilyi eurooppalaisaikaan vain [[natchezit|natchez]]-heimo. Myös [[caddot|caddojen]] heimoa pidetään Mississippin kulttuurin jälkeläisinä.
+'''Mississippin kulttuuri''' oli [[Mississippi (joki)|Mississippi]]n jokilaakson seuduille [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] keskilänteen noin 800–1500 jaa. kehittynyt [[esikolumbiaaninen intiaanikulttuuri]], jonka asutuskeskuksiin rakennettiin suuria temppelikumpuja. Ne muistuttivat [[Mesoamerikan intiaanikulttuurit|Mesoamerikan tuon ajan kulttuurien]] pyramideja, ja niissä uhrattiin ihmisiä. Niissä oli temppeleitä, ylimystön asuinpaikkoja ja hautoja. Kulttuuri oli kivi-kuparikautinen. Elanto hankittiin pääosin maissin viljelyllä. Kauppaverkko ulottui [[Kalliovuoret|Kalliovuorilta]] [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelle]] ja [[Atlantti|Atlantille]] ja pohjoisessa [[Suuret järvet|Suurille järville]] asti. Yhteiskunta oli kerrostunut [[kasti]]yhteiskunta, jonka johdossa oli päällikkö, jota palvottiin jumalana. Mississippin yhteiskuntaa pidetään mutkikkaana [[päällikkökunta]]na, jota on verrattu Rooman vallan jälkeistä, ennen kristinuskon tuloa Englannissa vallinneeseen yhteiskuntaan. Kulttuuri kehittyi välillä 500–1000 myöhäisestä [[Metsämaan kulttuuri]]sta, ja alkoi useimmilla alueilla noin vuonna 1000. Kulttuurin alku liittyi maissinviljelyn luonnehtimaan asutuksen paikalleen asettumiseen. Kulttuurin mahtavimpana aikana pidetään useimmin kulttuurin keskivaihetta 1200–1400, jolloin kulttuurin tunnetuin keskus [[Cahokia]] oli valtansa huipulla, ja sotaisa SECC-traditio ilmeni.  Sotaisuus näkyy mm linnoitetuujen asuinpaikkojen lulumäärän kasvuna.
+Mississippin kulttuuri jakautui alueellisiin kulttuureihin. Mississippin kulttuuri romahti jostain syystä 1400-luvulla, jonka seurauksena monet keskukset autioituivat. Cahokia hajaantui 1350–1400, ja useimmat keskukset noin 1500. Kulttuurista säilyi eurooppalaisaikaan vain [[natchezit|natchez]]-heimo. Myös [[caddot|caddojen]] heimoa pidetään Mississippin kulttuurin jälkeläisinä.
 Vasta maissin levittäytymiseen liittyvä temppelikumpukausi, joka alkoi noin vuosina 500–800 mahdollistivat suuret asutuskeskukset joissa oli lukuisia kumpuja. Temppelikummut muistuttavat Meksikon pyramideja, ja ovat monesti neliön tai suorakaiteen muotoisia tasalakisia kumpuja, joskus ympyrän muotoisia. Temppelikumpuja tekivät myös Mesoamerikan [[olmeekit]] joskus 1200–300 eaa. Maissi yleistyi toden teolla vasta 800–1100. Temppelikumpuja oli laajalla alueella Pohjois-Amerikassa, varsinkin Mississippin laaksossa. Siksi tätä kulttuuria sanotaankin Mississippin kulttuuriksi.
@@ Rivi 52: / Rivi 54: @@
 == Vapaa neljännes ==
-Noin 1350-1450 eaa Keski-Mississippin kulttuurin alueelle Ohiojoen alajuoksulle syntyi niin sanottu "vapaa neljännes"<ref>http://www.jstor.org/stable/1593795</ref>. Se ulottui laajalle alueelle monen osavaltion alueelle.
+Noin 1350-1450 eaa Keski-Mississippin kulttuurin alueelle syntyi niin sanottu "vapaa neljännes".
+Se ulottui lähinnä jokilaaksoissa Misiisisipin keski- ja Ohiojoen alajuoksulle<ref>http://www.jstor.org/stable/1593795</ref>. Tällä alueella asutuskeskuksia hylättiin ja/tai niiden väkiluku pieneni.. Asukasluku väheni jokilaakson paikoissa, mutta muualla pysyi ennallaan. Etelä-Mississippin temppelikumpu kulttuuri säilyi. Myös Fort Ancientin alueella maissin viljely väheni, metsästyksen merkitys kasvoi.   Ehkä kuivuus, ehkä sodat hävittivät keskuksia.
+Cahokia hylättiin 1350-1400, ja väestö siirtyi sieltä ehkä muualla ehkä sotien takia. Angelin päällikkökunta lienee luhistunut noin 1450.
-Linnoitetujan paikkojen määrä laski. Syynä saattoi olla ilmastonmuutos: ilmasto viileni ja kuivui, kun [[pieni jääkausi]] alkoi.<ref name="Bird_et_al_2017">[https://www.researchgate.net/publication/313115710_Midcontinental_Native_American_population_dynamics_and_late_Holocene_hydroclimate_extremes Midcontinental Native American population dynamics and late Holocene hydroclimate extremes] Broxton Bird,2017, DOI: 10.1038/srep41628 </ref>. Ehkä kuivuus tuhosi pellot.
+Linnoitettujen paikkojen määrä laski. Syynä saattoi olla ilmastonmuutos: ilmasto viileni ja kuivui, kun [[pieni jääkausi]] alkoi.<ref name="Bird_et_al_2017">[https://www.researchgate.net/publication/313115710_Midcontinental_Native_American_population_dynamics_and_late_Holocene_hydroclimate_extremes Midcontinental Native American population dynamics and late Holocene hydroclimate extremes] Broxton Bird,2017, DOI: 10.1038/srep41628 </ref>. Ehkä kuivuus ja/tai kesien viileneminen tuhosi maissipellot. Eurooppalaisten tullessa noin 1500 monet aiemmat suuret päällikkökunnat olivat hajonneet.  Silti joitain päällikkökuntia oli yhä.
 ==Kumpujen aikakauden loppu==

Ero sivun ”Mississippin kulttuuri” versioiden välillä

Versio 12. joulukuuta 2017 kello 22.31

Sisällys

Maissin ja papujen levittäytyminen