Ero sivun ”Ulosotto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[Perintätoi suomen laki ei ole totts |
|||
* [[Perintätoimisto]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 11. joulukuuta 2017 kello 15.11
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
ja paikallishallinto
- Aluehallinto
- aluehallintovirastot (AVI)
- elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukset
(ELY-keskus)
- Paikallishallinto
- poliisilaitokset
- työ- ja elinkeinotoimistot
(TE-toimisto)
Ulosotto on viranomaisen suorittama laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano.
Suomen ulosottokäytäntö
Suomessa yksityisoikeudellisen velvoitteen täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen tuomiota, mutta julkisoikeudellinen saatava, kuten vero, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista. Ulosotto on erityistäytäntöönpanon yleisnimitys. Sen tärkein laji on ulosmittaus eli rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpano. Ulosottoon kuuluu myös irtaimen esineen tai kiinteistön luovutustuomion pakkotäytäntöönpano, hallinnan palauttaminen kuten häätö sekä teetto-, kielto- ja sietämistuomioiden täytäntöönpano. Ulosoton muoto on myös lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvän päätöksen toteuttaminen.[1]
Alueellisena ulosottoviranomaisena Suomessa toimii kihlakunnan ulosotto-osasto tai ulosottovirasto. Näitä johtaa johtava kihlakunnanvouti, jonka alaisuudessa työskentelee kihlakunnanvouteja sekä kihlakunnanulosottomiehiä. Ulosottomenettelystä voidaan valittaa erikseen määrättyihin käräjäoikeuksiin joko ulosottovalituksella tai voudin osoituksen mukaisesti täytäntöönpanoriitana.
Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Se myydään tavallisesti julkisella huutokaupalla, pakkohuutokaupalla, josta saadut rahat käytetään velkojen maksuun.
Vuonna 2015 velallisen pankkitililtä voidaan ulosottaa kaikki ne rahat, jotka ylittävät 1021,05 euroa.[2] Vuoden 2016 lopulla ulosotossa oli vajaat 500,000 henkilöä.[3]
Ulosottomies seuraa velallisen pankkitiliä uljas nimisellä tietokone ohjelmalla, joka hälyttää, jos tili ylittää puolitoistakertaisesti suojaosuuden. Ylimenevä rahamäärä voidaan ulosmitata.
Mikäli velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi, on seurauksena maksuhäiriömerkintä. Velkaongelmien ennalta ehkäisemiseen on olemassa kunnallinen velkaneuvontamenettely.
Katso myös
- [[Perintätoi suomen laki ei ole totts
Lähteet
- ↑ Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 775–778.
- ↑ Helsingin Sanomat, 12.1.2015, s.B10
- ↑ Melkein joka kymmenes suomalainen on ulosotossa – Talouden käänne parempaan ei näy vielä Yle, 2017
Aiheesta muualla
- Ulosotto Oikeusministeriö
- Ulosottokaari 15.6.2007/705 Finlex
- Findikaattori - Ulosottovelallisten lukumäärä 2005- Tilastokeskus ja valtioneuvoston kanslia