Ero sivun ”Karuna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Rantola mukaan |
|||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
== Elinkeinoelämä == |
== Elinkeinoelämä == |
||
Karunan keskuskylästä [[Rantola]]sta löytyy muun muassa kyläkauppa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.karuna.fi/asuminen.php| Nimeke = Asuminen| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Karunan Kyläyhdistys| Viitattu = 11.2.2012| Kieli = }}</ref> |
Karunan keskuskylästä [[Rantola]]sta löytyy muun muassa kyläkauppa rantolan puoti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.karuna.fi/asuminen.php| Nimeke = Asuminen| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Karunan Kyläyhdistys| Viitattu = 11.2.2012| Kieli = }}</ref> Sekä ravintola/pubi, jossa tarjoillaa mm. pizzaa. |
||
== Yhdistystoiminta == |
== Yhdistystoiminta == |
||
Versio 6. joulukuuta 2017 kello 00.10
| Karuna | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Sauvo ja Kemiönsaari |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Kuntanumero | 228 |
| Hallinnollinen keskus | Rantola |
| Perustettu [1] | 1930 |
| – emäpitäjä | Sauvo |
| Liitetty | 1969 |
| – kuntiin |
Sauvo Kemiö |
| Pinta-ala |
km² [2] (1.1.1968) |
| – maa | 88,5 km² |
| Väkiluku |
1 213 [1] (1963) |
| – väestötiheys | 13,71 as./km² |
Karuna oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Se erotettiin omaksi kunnakseen Sauvosta vuonna 1930.[1] Itsenäinen seurakunta siitä oli tullut jo vuonna 1908 oltuaan sitä ennen Sauvon kappeliseurakunta vuodesta 1681.[3] Karunan naapurikunnat olivat Kemiö, Parainen ja Sauvo. Karuna liitettiin 1969 pääosin takaisin Sauvoon sekä sen Santasaaren (Sandön) kylä Kemiöön. Alueella asuu nykyisin noin 700 henkeä.
Ennen kunnan perustamista sen alueella toimi ruotsinkielinen kansakoulu vuosina 1893-1926. Kuten paikannimistöstä voi päätellä, kunnan alueella on aiemmin ollut merkittävä ruotsinkielinen väestö, mutta 1960 ruotsinkielisten osuus oli enää 1,6 prosenttia.[1] Vuonna 1933 Karunasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.[4]
Karunassa sijaitsee Karunan kartano ja Kärkniemen kartano.
Historiaa
Karunan alue on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria kivikautista esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka rautakautinen asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan Arvid Hornin rakennuttaman puukirkon ympärille. Suomen senaatti määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.[5]
Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski tietenkin myös karunalaisia. Vielä vuonna 1726 myönnettiin paikkakuntalaisille oikeus viedä Tukholmaan maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalaa. Tärkeä satamapaikka oli Sandössä, johon syvälläkin kulkevat suolalaivat pystyivät ankkuroitumaan.[5]
Suomen sodan aikana 2. elokuuta 1808 käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali Friedrich Wilhelm von Buxhoevden oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen alueen maastossa.[5]
Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä eikä siellä ollut lainkaan taajamia. Karuna kuuluu Turun talousalueeseen ja lähin aluekeskus on Sauvon kirkonkylä, jonne on Karunan kirkolta matkaa noin 15 kilometriä. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 73 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa alkutuotannosta. Yksipuolisen elinkeinorakenteen ja kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi huomattava osa väestöstä muutti 1950- ja 1960-luvuilla muualle, lähinnä Turkuun, mutta pienessä määrin myös Saloon. Karuna liitettiin takaisin Sauvoon vuoden 1969 alussa, joten kunta ehti olla itsenäisenä vain vajaat 40 vuotta.[5]
Liikenteellisesti Karuna sijaitsi pitkään "pussin perällä", mutta alueen tieolot kehittyivät tuntuvasti uuden seututie 181:n ja Kemiön puolelle johtavan Rungonsalmen sillan valmistuttua 1970-luvun alkuvuosina.[5]
Elinkeinoelämä
Karunan keskuskylästä Rantolasta löytyy muun muassa kyläkauppa rantolan puoti.[6] Sekä ravintola/pubi, jossa tarjoillaa mm. pizzaa.
Yhdistystoiminta
Karunassa toimii useita yhdistyksiä. Karunan kyläyhdistys on rekisteröity vuonna 1999 ja sen tarkoituksena on toimia alueen tasapuolisen kehittämisen hyväksi pyrkimällä lisäämään asukkaiden harrastus- ja kulttuuritoimintaa, yhteistyötä ja omatoimisuutta.[7]
Urheilutoimintaa järjestää Karunan Urheilijat ry.[8]
Veneilijöillä on Karunassa kaksikin yhdistystä, Karunan Veneseura ja Motorboat Club Karuna.[9]
Metsästysseuroja on myös kaksi, Etelä-Karunan metsästäjät sekä Pohjois-Karunan metsästäjät.[10]
Lisäksi Karunassa toimii vuonna 2014 perustettu, Sauvo-Karuna akselilla vaikuttava Airsoft -yhdistys, Sauvon Seudun Airsoft ry.[11]
Vuonna 2013 Karuna valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.[12]
Kirkot
Karunan kivikirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck ja se rakennettiin Karunan harmaasta graniitista 1908–1910. Se kuuluu Suomen kansallisromanttisten kirkkojen sarjaan ja sitä on luonnehdittu yhdeksi maan onnistuneimmista ja kauneimmista kansallisromantiikkaa edustavista kirkoista. Periaatteessa kovin syrjäisen sijaintinsa takia kirkko on kuitenkin jäänyt matkailijoiden huomiotta. Kirkkoa ei juurikaan pidetä auki jumalanpalvelusten ulkopuolella. Massiivisessa pitkässäkirkossa on 480 istumapaikka. Alttarilasimaalaukset on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Kiinteän sisustuksen on suunnitellut Stenbäck jugend-tyyliseksi.
Karunan ensimmäinen kirkko, Arvid Hornin 1685 rakennuttama puukirkko, siirrettiin Helsingin Seurasaareen ja on ulkomuseon tärkeimpiä kohteita.
Kylät
Broddböle, Tiikarla (Dikarböle), Eistilä (Eistböle), Eikniemi (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), Kärkkinen (Kärkis), Kärkniemi, Liden, Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, Rantola, Ruskola (Ruskulla), Santasaari (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Karunan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Lähteet
- Kujanen, Hannu: Sauvon historia II. Salo: Hansaprint ja Sauvon kunta, 1996. ISBN 952-90-8317-3.
Viitteet
- ↑ a b c d Suomen kunnat (Karuna) toti.eu.com. Viitattu viimeksi 15.4.2008.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 13) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Seurakunnat (Karuna) hiski.genealogia.fi. Viitattu 15.4.2008.
- ↑ Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 150–153. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
- ↑ Asuminen Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Karunan Kyläyhdistys Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Karunan Urheilijat ry Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Yhdistykset Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Yhdistykset Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Yhdistykset Sauvon Seudun Airsoft ry.
- ↑ Vuoden kylä Varsinais-Suomen kylät ry. Viitattu 27.8.2013.
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
Aiheesta muualla
- Virallinen sivusto Karunan kyläyhdistys.
- Karunan kartano