Ero sivun ”Ristikirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Korjasin linkin taidehistorian sanastoon. |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Tiedosto:Ylöjärven kirkko.jpg|thumb|175px|Sisäviisteinen [[Ylöjärven kirkko]] toukokuussa 2008.]] |
[[Tiedosto:Ylöjärven kirkko.jpg|thumb|175px|Sisäviisteinen [[Ylöjärven kirkko]] toukokuussa 2008.]] |
||
[[Tiedosto:Ylihärmän kirkko.jpg|thumb|175px|24-kulmainen [[Ylihärmän kirkko]] heinäkuussa 2008.]] |
[[Tiedosto:Ylihärmän kirkko.jpg|thumb|175px|24-kulmainen [[Ylihärmän kirkko]] heinäkuussa 2008.]] |
||
'''Ristikirkko''' on nimensä mukaisesti [[Kristinuskon risti|risti]]n muotoon rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = |
'''Ristikirkko''' on nimensä mukaisesti [[Kristinuskon risti|risti]]n muotoon rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47722/951-34-0991-0.pdf?sequence=1 | Nimeke = Taidehistorian sanasto | Tekijä =Valkeapää, Leena | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos | Viitattu = 10.3.2014 }}</ref> |
||
== Ristikirkot Suomessa == |
== Ristikirkot Suomessa == |
||
Versio 27. marraskuuta 2017 kello 08.13
Ristikirkko on nimensä mukaisesti ristin muotoon rakennettu kirkko.[1]
Ristikirkot Suomessa
Suomessa vanhimmat ristikirkot ovat säilyneet 1600-luvun lopulta, mutta niiden kulta-aika elettiin vasta 1700-luvun loppupuolella. Etuna ristikirkossa oli muun muassa, että saarnastuoli voitiin sijoittaa pitkäkirkkoon verrattuna lähemmäksi kuulijoita. Tasavartisessa ristikirkossa kaikki ristisakarat ovat yhtä pitkät. Ristikirkkoja on tehty myös erivartisina.
Muunnoksia
Perus-ristikirkon pohjakaavaa on muunneltu tekemällä osa nurkista viistettynä. Syynä oli tarve rakentaa isompia kirkkoja, mutta tarpeeksi pitkiä, kelvollisia hirsiä ei saanut. Ongelma ratkaisiin tekemällä kirkon ristisakaroiden ulkonurkkiin viisteet, jolloin kirkosta saatiin normaalipituisilla hirsillä pinta-alaltaan laajempi. Toinen laajennustapa oli tehdä viisteet ristikirkon sisänurkkiin. Suomessa on myös muutama 24-kulmainen ristikirkko, joissa sekä ulko- että sisänurkat ovat viistetyt.
Neljäs tapa laajentaa ristikirkkoa oli rakentaa suorakulmaiset laajennusulokkeet sisänurkkiin. Pohjanmaalla kehitetyn menetelmän tulos muistutti itäsuomalaista kahtamoiskirkkoa, mutta kattorakenne oli erilainen. Esimerkiksi Lohtajan kirkko on rakennettu tällä tavalla.[2]
Katso myös
Lähteet
- Puiset ristikirkot heijastavat eri tyylejä Ympäristöministeriö ja Museovirasto.
- Kirkonrakentaja Matti Hongan esiittely Kiimingin seurakunnan sivuilla, Risto Känsälän esitelmä
Viitteet
- ↑ Valkeapää, Leena: Taidehistorian sanasto (pdf) 2003. Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos. Viitattu 10.3.2014.
- ↑ Lohtajan (Sophia Magdalenan) kirkko Lohtajanseurakunta.fi. Viitattu 6.1.2012.