Abortti

Abortti eli raskaudenkeskeytys (indusoitu abortti, abortus arte provocatus eli aap) tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä poistamalla alkio tai sikiö kohdusta silloin, kun abortoitavan ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeytystä. Raskaudenkeskeytyksiksi lasketaan Suomessa myös monisikiöraskauksien osakeskeytykset. Raskauden keskeytystä haluavalle naiselle on annettava ratkaisunsa pohjaksi riittävästi asiallista tietoa keskeytysmenetelmistä, mutta myös psyykkistä tukea. Keskeytys ei vaikuta tulevaan hedelmällisyyteen, jos se sujuu ilman komplikaatioita. Aborttia hakeneen raskaudenkeskeytys suoritetaan lääkkeillä tai imukaavinnalla, jota seuraa jälkitarkastus. Myöhäinen abortti suoritetaan käynnistämällä lääkkeellisesti synnytys.

Katolisissa maissa abortin vastustus on tyypillisesti korkeaa. Abortti laillistettiin ensimmäisenä Euroopan maana Neuvostoliitossa vuonna 1920. Seuraava abortin laillistanut Euroopan maa oli Islanti vuonna 1936.

Raskauden keskeytyksen menetelmät

Jälkiehkäisy

Suojaamatonta yhdyntää seuraavan 72 tunnin aikana voidaan käyttää jälkiehkäisyä, joka pyrkii estämään hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohdunseinämään. Tällöin jälkiehkäisypilleri estää raskauden tapahtumisen, eikä raskaudenkeskeytystä tarvita. Jos jälkiehkäisy ei toimikaan tai sitä ei ole käytetty ja raskaus on käynnistynyt, niin voidaan turvautua joko lääkkeelliseen tai kirurgiseen aborttiin.^lähde?

Lääkkeellinen keskeytys

Lääkkeellinen keskeytys tehdään kahden lääkkeen yhdistelmällä (mifepristoni ja prostaglandiini). Keskeytys aloitetaan poliklinikalla ottamalla suun kautta mifepristoni-tabletti ja kahden päivän kuluttua seuraavalla käynnillä annetaan prostaglandiinia. Vaihtoehtoisesti prostaglandiinin voi ottaa myös kotona, jolloin kyseessä on niin sanottu kotikeskeytys.

Lääkkeellisessä keskeytyksessä alavatsakivut ja pahoinvointi ovat tavanomaisia, lisäksi jälkivuoto kestää 1-3 viikkoa. Noin 2-4 prosentissa lääkkeellisesti keskeytetyissä tapauksissa kohtu ei tyhjene kokonaan, jolloin tarvitaan imukaavintaa.

Imukaavinta: 1. lapsivesipussi, 2. sikiö, 3. kohdun limakalvo, 4. tähystin, 5. imuputki.

Suurin osa raskaudenkeskeytyksistä Suomessa ( 95%, 2014) tehdään lääkkeellisellä menetelmällä.

Kirurginen keskeytys

Kirurgisista keskeytystavoista yleisin on imukaavinta, joka suoritetaan useimmiten kevyessä nukutuksessa. Esilääkityksenä voidaan antaa mifepristonia, joka pehmittää kohdunkaulakanavaa toimenpidettä varten. Kohdusta tyhjennetään raskausmateriaali emättimen kautta imemällä ja kaapimalla. Koko toimenpide kestää noin 15 minuuttia. Kotiin pääsee pari tuntia toimenpiteen jälkeen, ja jälkivuoto kestää muutamia päiviä.^lähde?

Myöhäinen raskaudenkeskeytys tehdään yleensä osastolla valvotuissa olosuhteissa. Lääkitys aloitetaan kuten varhaisessa lääkkeellisessä keskeytyksessä, mutta prostaglandiini-lääkitystä jatketaan, kunnes raskaus keskeytyy. Kuollut sikiö synnytetään tai voidaan joutua tekemään kaavinta. Jälkivuoto voi kestää muutaman viikon, kaavinnan jälkeen 5–7 päivää.^lähde?

Nykyisin vain pieni osa raskaudenkeskeytyksistä Suomessa (noin 5 %, 2014) tehdään imukaavintana.

Raskauden keskeytykset Suomessa

Historia

Raskaudenkeskeytyksiä on tehty kautta historian, mutta lääkärin etiikka on suhtautunut niihin perinteisesti torjuvasti. Vuoden 460 eaa. Hippokrateen valaa pidetään lääketieteen ohjeiston perusmallina. Siinä vakuutetaan: "En tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita". Hippokrateen valan on kuitenkin korvannut vapaaehtoinen lääkärivala. Ennen vuotta 1950 Suomessa ei ollut varsinaista aborttilakia vaan raskaudenkeskeytys hyväksyttiin vain lääketieteellisin perustein eli kun äidin henki tai terveys oli vaarassa.^lähde?

Vuonna 1950 tuli voimaan laki, joka mahdollisti abortin myös sikiön vammaisuudesta tai sairaudesta sekä eettiset perusteet kuten abortti raiskauksen tai sukurutsan (insesti) vuoksi. Tällöin laillisia abortteja tehtiin 4 000-8 000 vuodessa. Laittomien raskaudenkeskeytysten takia vaadittiin aborttilakiin edelleen vapauttamista. Laittomat abortit aiheuttivat äitiyskuolemia, terveysongelmia ja hedelmättömyyttä. Laittomien aborttien määrän arvioitiin Aborttilakikomitean mietinnön ja tulehduksellisia keskenmenoja hoitavien lääkärien mukaan olevan noin 18 000 - 40 000. Vuonna 1970 tuli voimaan uusi aborttilaki, jossa abortin saattoi tehdä sosiaalisin perustein, alle 17-vuotias, yli 40-vuotias tai kun äiti on synnyttänyt jo neljä lasta. Silloisen lääkintöhallituksen antaman ohjeen mukaan abortin tuli olla täysin vapaasti saatavissa naimattomille, leskille ja eronneille. Vuotta 1973 voidaan pitää aborttien huippuvuotena, jolloin tilastoituja abortteja tehtiin yli 23 000 ja tästä lähtien aborttien määrä on tasaisesti laskenut ehkäisymenetelmien kehittymisen myötä. Viime vuosina raskaudenkeskeytysten määrä vuositasolla on ollut noin 10 000.

Raskauden keskeytyksen edellytykset

Suomessa raskauden keskeytys ei lain mukaan ole vapaa, mutta käytännössä jokainen ennen 12. raskausviikkoa pyytävä saa abortin. Vaikka raskauden keskeytyksestä päättää lain mukaan ainoastaan viranomainen, lain soveltamisessa lääkäreiden harkintavalta ei kuitenkaan nykypäivänä riitä. Käytännössä abortin saa aina ennen 12. raskausviikkoa, sillä naisen oma kokemus raskauden ja synnytyksen rasittavuudesta riittää: käytännössä ei rasitusta kukaan ulkopuolinen arvioi. Raskaudenkeskeytykseen tarvitaan tapauksesta riippuen joko yhden tai kahden lääkärin lähete tai Valviran (= Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) lausunto, ja raskaudenkeskeytyksen saa suorittaa vain luvan saanut sairaala.^lähde?

Lain mukaan raskaus voidaan naisen pyynnöstä keskeyttää Ennen 12. raskausviikkoa, jos lapsen synnyttäminen ja hoito olisi kohtuuton rasitus, lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta, äiti on yli 40-vuotias tai alle 17-vuotias, naisella on jo neljä lasta tai jos sikiön epäillään olevan vammainen. Myöhempään raskaudenkeskeytykseen tarvitaan aina Valviran myöntämä lupa, joka voidaan myöntää äidin nuoren iän, sikiöpoikkeavuuden tai muiden painavien syiden perusteella. Viimeinen takaraja on 20. raskausviikko, sikiöpoikkeavuuden kohdalla 24. raskausviikko.

Lain 7§:n mukaan ennen raskauden keskeyttämistä koskevan päätöksen tekoa on lapsen isälle varattava tilaisuus esittää käsityksensä asiassa. Isän kanta ei ole asiassa kuitenkaan sitova tai ratkaiseva. Jos raskaus ollaan keskeyttämässä siksi, että lapsen synnyttäminen ja hoito olisi huomattava rasitus, voidaan tarvittaessa pyytää esimerkiksi sosiaaliviranomaisen tai kätilön selvityksen naisen ja hänen perheensä elämänolosuhteista. Käytännössä naisen oma arvio rasittavuudessa abortin saamiseksi riittää. Abortin saamiseen vaikuttavat esim. perhesuhteet, asuminen, työllisyys, tulevaisuudensuunnitelmat ja taloudellinen tilanne.

Raskausviikkoon 12 asti keskeytysmenetelmä voi olla kirurginen tai lääkkeellinen ja raskausviikon 12 jälkeen ainoastaan lääkkeellisesti käynnistetty synnytys.^lähde?

Raskaudenkeskeytykset 2014 ([1])

Abortin indikaatio	Tapauksia kpl.
Sosiaalinen	9011
Alle 17 v.	194
Yli 40 v.	275
Jo 4 aikaisempaa lasta	220
Sikiövaurio	355
Lääketieteellinen syy	69
Rajoitettu kyky huol. lapsista	7
Eettinen (raiskaus, insesti, tms.)	8
Yhteensä	9 780

Raskaudenkeskeytysten määrä Suomessa

Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä noin 10 000 vuodessa, ja aborttien määrä on pysynyt vakaana tai laskenut. Esimerkiksi vuonna 2013 abortteja tehtiin 9 % vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Vuonna 2014 raskaudenkeskeytysten määrä putosi jo alle kymmeneen tuhanteen (9780 kpl). Toistuvien aborttien määrä sen sijaan on kasvanut etenkin nuorimmissa ikäluokissa. Eniten abortteja vuonna 2014 naisten määrään suhteutettuna tehtiin Ahvenanmaalla, vähiten Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä.

Raskaudenkeskeytyksen syyt Suomessa

Raskaudenkeskeytykset tehdään pääasiassa erilaisista sosiaalisista syistä, eli kun raskaana olevalla naisella hänen itsensä tai hänen perheensä "elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus". Vuonna 2013 91,8 % aborteista tehtiin näistä sosiaalisista syistä. Toiseksi yleisin syy oli äidin yli 40 vuoden ikä (3,1 %, 2013). Kolmanneksi yleisin syy oli äidin alle 17 vuoden ikä (2,4 %, 2013). Raskaudenkeskeytys voidaan nykyisin tehdä myös ultraäänikuvauksessa todetun sikiövaurion perusteella (3,4 %, 2013). Joitakin harvoja raskaudenkeskeytyksiä tehdään lääketieteellisistä syistä, toisin sanoen raskauden komplikaatioiden takia, kun äidin terveys tai henki on vaarassa.

Vuonna 2013 noin 67 prosenttia raskaudenkeskeytyksen tehneistä ilmoitti käyttäneensä jonkinlaista ehkäisymenetelmää raskauden alkaessa, valtaosa näistä oli käyttänyt kondomia (46,2 %). Alle 20-vuotiaista mitään ehkäisyä ei ollut käyttänyt noin 32 prosenttia. Jälkiehkäisyä oli käyttänyt 3,8 prosenttia kaikista keskeytyspotilaista. Noin 92 prosenttia raskaudenkeskeytyksistä tehtiin ennen 12. täyttä raskausviikkoa. Ennen 8. raskausviikkoa tehtyjen keskeytysten osuus oli vuonna 2013 noin 59 prosenttia, ja varhaitten raskaudenkeskeytysten osuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana.

Raskaudenkeskeytys ja laki

Pääartikkeli: Aikajana aborttilain historiasta

Raskaudenkeskeytyksen laillinen asema maailman eri valtioissa.
Värikoodit :

  Laillista pyynnöstä

  Laillista raiskauksen, äidin elämän, terveyden, mielenterveyden, sosioekonomisten tekijöiden ja/tai sikiövaurioiden takia

  Laitonta, paitsi sosiaalisin syin, sikiövaurion tai raiskauksen tapauksessa, tai jos äidin henki tai terveys on uhattuna

  Laitonta, paitsi raiskaustapauksessa, tai jos äidin henki tai terveys on uhattuna

  Laitonta, paitsi jos äidin henki tai terveys on uhattuna

  Laitonta poikkeuksetta

  Riippuu alueesta

  Ei tietoa

Vuoden 2013 tilanteen mukaan raskauden keskeytys on sallittua 70 maassa pyynnöstä, 71 maassa äidin fyysisen ja henkisen terveyden takia; raiskauksen tai insestin takia; sikiövaurion takia, 50 maata sallii raskauden keskeytyksen vain äidin hengen säästämiseksi, 6 maata ei salli raskauden keskeytystä millään perusteella.

Intiassa abortteja tehdään eniten lapsen sukupuolen takia, joka on jyrkästi epätasapainottanut maan sukupuolijakaumaa. Tyttövauvat ovat ei-toivottuja, koska perheelle on tulevaisuudessa luvassa kalliiksi tulevat myötäjäiset.

Kokonaan abortti on kielletty Chilessä, El Salvadorissa, Maltalla ja Nicaraguassa. Amnestyn mukaan aborttikielto on lisännyt nuorten naisten itsemurhayrityksiä ja äitiyskuolleisuutta Nicaraguassa , ja että El Salvadorin täyskielto rinnastuu kidutukseen, ja on väkivaltaa naisia kohtaan.

Yhdysvalloissa korkein oikeus päätti 1973, että naisella on perustuslaillinen oikeus raskauden keskeytykseen kuuden ensimmäisen raskauskuukauden aikana.^lähde?

Britanniassa julkiset ja yksityiset aborttiklinikat ovat saaneet luvan vuodesta 2012 lähtien tehdä mainoksia televisioon.

Kiinassa tehdään arviolta 13 miljoonaa aborttia vuodessa. Näistä osa on pakkoabortteja, joita tehdään jopa kahdeksannella ja yhdeksännellä kuulla. Pakkoaborttien tilastot ovat Kiinassa vaiettu valtionsalaisuus.

Sikiö ja kipu

Vaikka sikiön yhteydet talamuksesta aivokuorelle alkavat muodostua jo jossain vaiheessa raskausviikkojen 23 ja 30 välillä, sikiö tuskin pystyy tuntemaan kipua ennen raskausviikkoa 29. Tulokset saatiin Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistussa yhteenvetotutkimuksessa, jossa käytiin järjestelmällisesti läpi kaikki PubMed-tietokannan sikiön kipua koskevat tutkimukset

Keskustelua

Suomessa yli 90 % aborteista tehdään sosiaalisista syistä. Koska pelkkä naisen oma tahto ei riitä perusteeksi, osa naisista kokee, että heidän pitää kyetä esittämään lääkärikohtaamisissa jokin omaa halua hyväksytympi, lain edellyttämä syy. Osalla naisista on vaikeita lääkärikohtaamisia aborttiin liittyen. Psykologi Viveka Kaurasen mukaan suurin osa selviytyy abortista hyvin eikä kadu. Osa naisista kokee abortin voimaannuttavana kokemuksena, joka vahvistaa käsitystä omasta vastuullisuudesta. Teini-iässä tehty abortti ei lisää mielenterveysongelmia.

Abortista väitelleen Salome Tuomaalan mukaan laki antaa Suomessa lääkärille enemmän valtaa kuin naiselle itselleen ja estää naista olemasta eettinen toimija tilanteessa. Tuomaalan mielestä Suomessa pitäisi Ruotsin ja Tanskan tavoin sallia abortti ilman erityistä syytä.

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ihmettelee sitä, että sikiöihin ja hedelmöittyneisiin munasoluihin suhtaudutaan "kuin ne olisivat täysivaltaisia yksilöitä". Hallamaan mielestä kenestäkään ei tule ihmistä ilman toisia ihmisiä, ja sikiöiden ja tsygoottien pitäminen yksilöinä on "hirveän individualistinen suhtautumistapa".

Kansanedustaja Päivi Räsänen kertoi Paavalin synodin kirkkopäivillä vuonna 2008, että Raamattu antaa painavat perusteet vastustaa aborttia kaikissa oloissa. Ainoa poikkeus olisi valinta äidin ja sikiön hengen välillä.

Pro life -liike on poliittinen liike, joka vastustaa abortteja ja kannattaa niiden kieltämistä tai rajoittamista. Suomessa toimii Pro Life Suomi -yhdistys, joka on "perustettu puolustamaan syntymättömien lasten oikeuksia".

Lähteet

• Erkkilä, Sven: Sikiönlähdettäjistä ja sikiönlähdettämisen rangaistavuudesta de lege ferenda. {{{Julkaisija}}}, 1952.
• Komiteanmietintö: Aborttilakikomitean mietintö 1968:A 11. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1969.

Kirjallisuutta

• Häyry, Heta & Häyry, Matti: Elämän ehdot: Bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa. Helsinki: Yliopistopaino, 1997. ISBN 951-570-354-9.
• Häyry, Matti & Häyry, Heta: Rakasta, kärsi ja unhoita: Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3126-1.
• Kauranen, Viveka: Abortti ja siitä selviytyminen. Helsinki: Art House Oy, 2011. ISBN 978-951-884-472-6.
• Lejeune, Jerome: The Concentration Can. Ignatius Pr, 1992. ISBN 978-0898703948. (englanniksi)
• Nathanson, Bernard N.: The Abortion Papers: Inside the Abortion Mentality. Hawkes Publishing Inc, 1984. ISBN 978-0811906852. (englanniksi)
• Puolimatka, Mia: Minkä arvoinen on ihminen?. KKJMK, 2013. ISBN 978-952-5866-86-5.
• Singer, Peter: Rethinking life and death: The collapse of our traditional ethics. Boston, Massachusetts: Saint Martin’s Press, 1994. ISBN 0-312-11880-5. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Aborttitieto.wordpress.com
• Abortti Infopankki.fi.
• Vuoden 1970 aborttilaki huomioi myös elämänolot Ylen Elävä arkisto.
• Berner, Anna-Sofia: Jonkun se on tehtävä HS.fi. 24.2.2013.
• Kauranen, Viveka: Abortti ja psyykkinen hyvinvointi. Terveyskirjasto.fi. 21.6.2016.
• Raskaudenkeskeytykset Väestöliitto.
• Käypä hoito: Raskaudenkeskeytys lääkkein tai kirurgisesti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
• Laki raskauden keskeyttämisestä.
• Asetus raskauden keskeyttämisestä.