Ero sivun ”Littoinen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 130.232.225.214) ja palautettiin versio 16894842, jonka on tehnyt Ochs: rv, Piikkiö on entinen kunta |
Htm (keskustelu | muokkaukset) poistettu vuosiluku-wl; kuvasäädöt; läänijako on poistunut |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
⚫ | |||
'''Littoinen''' ({{k-sv|Littois}}) on taajama [[Kaarina]]n ja [[Lieto|Liedon]] rajalla [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa |
'''Littoinen''' ({{k-sv|Littois}}) on taajama [[Kaarina]]n ja [[Lieto|Liedon]] rajalla [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]. Aikaisemmin Littoinen kuului kolmeen kuntaan: Lietoon, Kaarinaan ja Piikkiöön. Sen keskellä on [[Littoistenjärvi]]. Littoisten taajama on rakentunut 1700-luvulla perustetun verkatehtaan ympärille. |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
__NOTOC__ |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | Jo 1700-luvulta asti on Littoisissa ollut monipuolista teollisuustoimintaa. 28. syyskuuta 1739 sai kauppias Henrik Rungeen ja kauppias [[Esaias Wechter]] Turun lääninkansliasta luvan perustaa Littoistenjärven rantaan Liedon puolelle vanulaitoksen, jossa Turussa kudotut kankaat vanutettiin. Talousongelmissa ollut verkatehdas vaihtoi omistajaa ja toimialaa erilaisten tekstiilien valmistukseksi. Tehdas jatkoi toimintaansa vuonna 1877 sattuneesta vakavasta tuhopalosta huolimatta. Vuonna 1941 tapahtuneen fuusion jälkeen yritys toimi nimellä [[Barker-Littoinen]]. Keväällä 1969 toiminta lopulta siirtyi Turun [[Raunistula]]an heikentyneen kysynnän seurauksena. Tehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat kuitenkin vielä olemassa, ja [[Museovirasto]] on määritellyt Littoisten verkatehtaan ja siihen liittyvän Kotimäen asuinalueen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=1761|nimi=Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue}}</ref> |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | Vuonna 1965 [[Korhonen (yritys)|Huonekalutehdas Korhonen]] siirsi osan tuotteiden valmistuksesta Kaarinan Littoisiin Turun rajalle. Myöhemmin 1982 tehtaan kolmannen rakennusvaiheen jälkeen huonekalutuotteiden valmistus siirtyi kokonaan Littoisiin, jossa nykyään valmistetaan [[Artek]]ille [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelemia huonekaluja, pikkutuoleja, nojatuoleja ja pöytiä. |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | Jo 1700-luvulta asti on Littoisissa ollut monipuolista teollisuustoimintaa. |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | Vuonna |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
Littoisissa sijaitsee myös Littoisten ala-aste, Kotimäen yhtenäiskoulu, useita päiväkoteja ja Turun [[Rauhanyhdistys]]. |
Littoisissa sijaitsee myös Littoisten ala-aste, Kotimäen yhtenäiskoulu, useita päiväkoteja ja Turun [[Rauhanyhdistys]]. |
||
==Tunnettuja littoislaisia== |
== Tunnettuja littoislaisia == |
||
⚫ | |||
* [[Juha Helppi]], pokeriammattilainen |
* [[Juha Helppi]], pokeriammattilainen |
||
* [[Marja Salmela]], kirjailija |
* [[Marja Salmela]], kirjailija |
||
⚫ | |||
* [[Anne-Mari Virolainen]], kansanedustaja |
* [[Anne-Mari Virolainen]], kansanedustaja |
||
* [[Viljo Ilmari Vyyryläinen]], Mannerheim-ristin ritari |
* [[Viljo Ilmari Vyyryläinen]], Mannerheim-ristin ritari |
||
==Lähteet== |
== Lähteet == |
||
* [[Lionsklubi|Lions Club]] Littoinen: Littoinen sanoin ja kuvin (1993) |
* [[Lionsklubi|Lions Club]] Littoinen: Littoinen sanoin ja kuvin (1993) |
||
===Viitteet=== |
=== Viitteet === |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 17. marraskuuta 2017 kello 04.18
Littoinen (ruots. Littois) on taajama Kaarinan ja Liedon rajalla Varsinais-Suomessa. Aikaisemmin Littoinen kuului kolmeen kuntaan: Lietoon, Kaarinaan ja Piikkiöön. Sen keskellä on Littoistenjärvi. Littoisten taajama on rakentunut 1700-luvulla perustetun verkatehtaan ympärille.
Vuonna 1899 rakennettu rautatieyhteys vahvisti Littoisten kehitystä. Nykyään eivät rantaradalla kulkevat junat enää pysähdy Littoisissa. Verkatehtaan hylkäämiin tiloihin on 1990-luvulla saneerattu asuntoja ja toimistotiloja.
Teollisuus
Littoisten verkatehdas
Jo 1700-luvulta asti on Littoisissa ollut monipuolista teollisuustoimintaa. 28. syyskuuta 1739 sai kauppias Henrik Rungeen ja kauppias Esaias Wechter Turun lääninkansliasta luvan perustaa Littoistenjärven rantaan Liedon puolelle vanulaitoksen, jossa Turussa kudotut kankaat vanutettiin. Talousongelmissa ollut verkatehdas vaihtoi omistajaa ja toimialaa erilaisten tekstiilien valmistukseksi. Tehdas jatkoi toimintaansa vuonna 1877 sattuneesta vakavasta tuhopalosta huolimatta. Vuonna 1941 tapahtuneen fuusion jälkeen yritys toimi nimellä Barker-Littoinen. Keväällä 1969 toiminta lopulta siirtyi Turun Raunistulaan heikentyneen kysynnän seurauksena. Tehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat kuitenkin vielä olemassa, ja Museovirasto on määritellyt Littoisten verkatehtaan ja siihen liittyvän Kotimäen asuinalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[1]
Huonekalujen valmistus
Vuonna 1965 Huonekalutehdas Korhonen siirsi osan tuotteiden valmistuksesta Kaarinan Littoisiin Turun rajalle. Myöhemmin 1982 tehtaan kolmannen rakennusvaiheen jälkeen huonekalutuotteiden valmistus siirtyi kokonaan Littoisiin, jossa nykyään valmistetaan Artekille Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja, pikkutuoleja, nojatuoleja ja pöytiä.
Informaatioteknologia
Vuonna 1954 Turkuun perustettu antennitarvikkeita ja keskusradiolaitteita tarjoava yritys Teleste siirsi pääkonttorinsa ja tehtaansa Kaarinan Littoisiin Turun rajalle.
Littoisten muita rakennuksia
Littoisissa sijaitsee myös Littoisten ala-aste, Kotimäen yhtenäiskoulu, useita päiväkoteja ja Turun Rauhanyhdistys.
Tunnettuja littoislaisia
- Juha Helppi, pokeriammattilainen
- Marja Salmela, kirjailija
- Tom of Finland, kuvataiteilija
- Anne-Mari Virolainen, kansanedustaja
- Viljo Ilmari Vyyryläinen, Mannerheim-ristin ritari
Lähteet
- Lions Club Littoinen: Littoinen sanoin ja kuvin (1993)
Viitteet
- ↑ Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.