Ero sivun ”Guelfit ja ghibelliinit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimien etymologia
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Guelfi e ghibellini.jpg|thumb|300px|Guelfit ja ghibelliinit]]
[[Tiedosto:Guelfi e ghibellini.jpg|thumb|Guelfit ja ghibelliinit]]
'''Guelfit ja ghibelliinit''' olivat kaksi [[keskiaika|keskiajalla]] [[Italia]]n keski- ja pohjoisosissa vaikuttanutta poliittista ryhmittymää. Guelfit kannattivat [[paavius keskiajalla|paavinvaltaa]] ja ghibelliinit [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin]] vallankäyttöä. He ottivat rajusti yhteen 1100- ja 1200-luvuilla.<ref name="ABHIST">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aboutflorence.com/history-of-Florence.html | Nimeke =History of Florence | Julkaisu =About Florence | Kieli = {{en}} | Viitattu = 22.3.2012}}</ref>
'''Guelfit ja ghibelliinit''' olivat kaksi [[keskiaika|keskiajalla]] [[Italia]]n keski- ja pohjoisosissa vaikuttanutta poliittista ryhmittymää. Guelfit kannattivat [[paavius keskiajalla|paavinvaltaa]] ja ghibelliinit [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin]] vallankäyttöä. He ottivat rajusti yhteen 1100- ja 1200-luvuilla.<ref name="ABHIST">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aboutflorence.com/history-of-Florence.html | Nimeke =History of Florence | Julkaisu =About Florence | Kieli = {{en}} | Viitattu = 22.3.2012}}</ref>


Nimitykset guelfit ja ghibelliinit viittasivat saksalaisen [[Welf]]in hallitsijasuvun vihanpitoon [[Hohenstaufen]]-sukuisten keisarien kanssa 1100–1200-luvuilla. ''Guelf'' oli Welfin suvun italiankielinen nimi, ja ''Ghibellini'' taas viittasi Hohenstaufenien tärkeään tukikohtaan [[Waiblingen]]iin. Epäluotettavan perimätiedon mukaan nimitykset olisivat väännöksiä sotahuudoista, joita Welfien ja Hohenstaufenien armeijat olisivat käyttäneet vuonna 1140 [[Weinsberg]]in piiritystaistelussa. Nimitykset vakiintuivat käyttöön ensin [[Firenze]]ssä ja sitten muissakin Italian kaupunkivaltioissa alkaen keisari [[Fredrik II (keisari)|Fredrik II:n]] valtakaudesta 1200-luvun alkupuolella.<ref name="brit">[https://www.britannica.com/event/Guelf-and-Ghibelline Guelf and Ghibelline] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 2.10.2017.</ref>
Nimitykset guelfit ja ghibelliinit viittasivat saksalaisen [[Welf]]in hallitsijasuvun vihanpitoon [[Hohenstaufen]]-sukuisten keisarien kanssa 1100–1200-luvuilla. ''Guelf'' oli Welfin suvun italiankielinen nimi, ja ''Ghibellini'' taas viittasi Hohenstaufenien tärkeään tukikohtaan [[Waiblingen]]iin. Epäluotettavan perimätiedon mukaan nimitykset olisivat väännöksiä sotahuudoista, joita Welfien ja Hohenstaufenien armeijat olisivat käyttäneet vuonna 1140 [[Weinsberg]]in piiritystaistelussa. Nimitykset vakiintuivat käyttöön ensin [[Firenze]]ssä ja sitten muissakin Italian kaupunkivaltioissa alkaen keisari [[Fredrik II (keisari)|Fredrik II:n]] valtakaudesta 1200-luvun alkupuolella.<ref name="brit">[https://www.britannica.com/event/Guelf-and-Ghibelline Guelf and Ghibelline] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 2.10.2017.</ref>


Guelfit löivät ghibelliinit, mutta ajautuivat lopulta sisäisiin ristiriitoihin ja jakautuivat 'mustiin' ja 'valkoisiin'. Mustat jatkoivat paavin kannattamista, kun taas valkoiset vastustivat paavin liiallista vaikutusvaltaa, etenkin vuosina 1294–1303 paavina olleen [[Bonifatius VIII]]:n aikana.
Guelfit löivät ghibelliinit, mutta ajautuivat lopulta sisäisiin ristiriitoihin ja jakautuivat ”mustiin” ja ”valkoisiin”. Mustat jatkoivat paavin kannattamista, kun taas valkoiset vastustivat paavin liiallista vaikutusvaltaa, etenkin vuosina 1294–1303 paavina olleen [[Bonifatius VIII|Bonifatius VIII:n]] aikana.


[[Dante Alighieri]] eli konfliktin aikaan, ja hän saikin siitä aineksia teokseensa ''[[Jumalainen näytelmä]]''. Itse Dante kuului valkoisten guelfien puolelle, ja mustat karkottivat hänet Firenzestä vuonna 1302.
[[Dante Alighieri]] eli konfliktin aikaan, ja hän saikin siitä aineksia teokseensa ''[[Jumalainen näytelmä]]''. Itse Dante kuului valkoisten guelfien puolelle, ja mustat karkottivat hänet Firenzestä vuonna 1302.
Rivi 10: Rivi 10:
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

{{Tynkä/Historia}}
{{Tynkä/Historia}}



Versio 16. marraskuuta 2017 kello 12.26

Tiedosto:Guelfi e ghibellini.jpg
Guelfit ja ghibelliinit

Guelfit ja ghibelliinit olivat kaksi keskiajalla Italian keski- ja pohjoisosissa vaikuttanutta poliittista ryhmittymää. Guelfit kannattivat paavinvaltaa ja ghibelliinit Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin vallankäyttöä. He ottivat rajusti yhteen 1100- ja 1200-luvuilla.[1]

Nimitykset guelfit ja ghibelliinit viittasivat saksalaisen Welfin hallitsijasuvun vihanpitoon Hohenstaufen-sukuisten keisarien kanssa 1100–1200-luvuilla. Guelf oli Welfin suvun italiankielinen nimi, ja Ghibellini taas viittasi Hohenstaufenien tärkeään tukikohtaan Waiblingeniin. Epäluotettavan perimätiedon mukaan nimitykset olisivat väännöksiä sotahuudoista, joita Welfien ja Hohenstaufenien armeijat olisivat käyttäneet vuonna 1140 Weinsbergin piiritystaistelussa. Nimitykset vakiintuivat käyttöön ensin Firenzessä ja sitten muissakin Italian kaupunkivaltioissa alkaen keisari Fredrik II:n valtakaudesta 1200-luvun alkupuolella.[2]

Guelfit löivät ghibelliinit, mutta ajautuivat lopulta sisäisiin ristiriitoihin ja jakautuivat ”mustiin” ja ”valkoisiin”. Mustat jatkoivat paavin kannattamista, kun taas valkoiset vastustivat paavin liiallista vaikutusvaltaa, etenkin vuosina 1294–1303 paavina olleen Bonifatius VIII:n aikana.

Dante Alighieri eli konfliktin aikaan, ja hän saikin siitä aineksia teokseensa Jumalainen näytelmä. Itse Dante kuului valkoisten guelfien puolelle, ja mustat karkottivat hänet Firenzestä vuonna 1302.

Lähteet

  1. History of Florence About Florence. Viitattu 22.3.2012. (englanniksi)
  2. Guelf and Ghibelline (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 2.10.2017.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.