Ero sivun ”Viipurin linna” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
5 934 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Hylättiin viimeisimmät 4 tekstimuutosta (tehneet Adawilmaa ja 80.221.80.51) ja palautettiin versio 16885679, jonka on tehnyt MiPe
(Kirjoitin)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
(Hylättiin viimeisimmät 4 tekstimuutosta (tehneet Adawilmaa ja 80.221.80.51) ja palautettiin versio 16885679, jonka on tehnyt MiPe)
{{viitteetön}}
Moi mitä kuuluu
[[Kuva:Vyborg 06-2012 Castle 06.jpg|thumb|220px|Viipurin linna]]
[[Kuva:Viborgs slott 1840.jpg|thumb|220px|Viipurin linna, [[Torsten Wilhelm Forstén]]in kuvaamana 1840.]]
'''Viipurin linna''' ({{k-ru|Выборгский замок}}, {{k-sv|Viborgs slott}}) sijaitsee [[Viipuri]]ssa, pienellä kalliosaarella [[Suomenvedenpohja]]n ja [[Viipurinlahti|Viipurinlahden]] yhdistävässä [[Linnasalmi|Linnasalmessa]]. Linna perustettiin [[Karjalaiset|karjalaisten]] linnoitetun varasto- ja kauppapaikan tilalle, joka tuhoutui ruotsalaisten hyökkäyksessä vuonna 1293 [[kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken]] yhteydessä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Pirjo Uino|Nimeke=Ancient Karelia|Vuosi=1997|Sivu=346|Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104}}</ref> Historiansa aikana linnan hallitsija on vaihtunut useaan otteeseen. Suomi menetti linnan Venäjälle [[Jatkosota|jatkosodassa]] vuonna 1944.
 
== Historia ==
[[Kuva:Viipurin linna.jpg|thumb|300px|left|Viipurin linnan asemapiirros: ''ab'' päälinna, ''c''&nbsp;esilinna. ''a''&nbsp;Pyhän Olavin torni, ''b''&nbsp;sisäpiha, jota päälinnan siipirakennukset ympäröivät, ''d''&nbsp;1606–1608 rakennettu linnan päällikön asunto, jonka lävitse käy linnan portti, ''e''&nbsp;silta, ''f''&nbsp;pengermuuri, joka rajoittaa entistä "pohjapihaa", ''g''&nbsp;ampumakäytävällä varustettu muuri, jota myöhemmin on jatkettu 1580-luv. rakennettuun ''h''&nbsp;lisärakennukseen asti.]]
[[File:VyborgCastle1710.jpg|thumb|Viipurin linna palaa 1710 venäläisen hyökkäyksen jäljiltä Suuressa pohjan sodassa.]]
Ennen nykyisen linnoituksen rakentamista paikalla sijaitsi [[Karjalaiset|karjalaisten]] linnoitettu varasto- ja kauppapaikka. [[V. A. Tjulenev|V. A. Tjulenevin]] 1979 käynnistämissä kaivauksissa paljastui hiekasta tehty rintavarustus sekä nykyistä linnaa edeltäneiden puurakennusten jäänteitä, jotka olivat palaneet. Useiden paikalta löydettyjen [[Karjalaiset|karjalaisperäisten]] esineiden joukossa on myös miekka joka on ajoitettu vuosien 1130–1200 välille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi-Pekka Taavitsainen|Nimeke=Ancient Hillforts of Finland|Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 94|Vuosi=1990|Sivu=240}}</ref><ref name=":0" /> Paikalta löytyi myös paljon 1100–1200-luvun esineitä, kuten karjalainen veitsi, nuolenkärkiä, sotakirves sekä lukkoja ja avaimia. Kaivauksisa löydetyistä 2000 esineestä noin 30 ajoittuu 1290-lukua edeltäneeseen aikaan. Vanhin löydetty esine, suorakaitenen ketjunjakaja, on 1000-luvulta. Tjulenevin tutkimusten pohjalta on päätelty, että paikalla sijainnut karjalaisten linnoitettu kauppapaikka tuhoutui ruotsalaisten hyökkäyksessä 1293<ref name=":0" />, jonka jälkeen nykyisen linnan esiveiheiden rakentaminen alkoi.
 
Linnassa voidaan erottaa päälinna, joka on nelikulmainen yhtenäinen rakennusryhmä saaren itäosassa, sen korkeimmalla kalliolla, sekä esilinna, jonka muodostavat rantoja seuraavat ja päälinnaa ympäröivät varustukset ja rakennukset. Päälinnan sydämenä on vankka, alaosaltaan nelikulmainen, yläosaltaan kahdeksankulmainen torni, johon itäpuolelta muut rakennukset pitkulaista nelikulmaista sisäpihaa ympäröiden yhtyvät.[[Tiedosto:Viipurin Linna vuonna 1885 - Vyborg Castle in 1885.jpg|pienoiskuva|Viipurin linna vuonna 1885.]]
Tornista on jäljellä ainoastaan sen harmaakivinen alaosa linnan alkuajoilta. Vuosina 1561–1564 purettiin näet tornin yläosa toisen kerroksen tasalle ja rakennettiin uudestaan pääasiassa tiilestä kahdeksansivuiseksi. Sisäpihaa ympäröi aluksi vain yksinkertainen vankka kehämuuri, jonka suojaan nykyiset siipirakennukset aikojen kuluessa on rakennettu. Myös linnasaaren ympärille oli alusta pitäen rakennettu suojavalli tai muuri, jonka turviin kaupunki muodostui, kunnes tilanahtauden vuoksi sen oli siirryttävä nykyiselle paikallensa.
 
Linnan myöhempiä rakennusaikoja [[keskiaika|keskiajalla]] olivat varsinkin 1440-luku, jolloin [[Kaarle Knuutinpoika]] asui siinä, ja 1400-luvun loppupuoli, jolloin muun muassa [[Eerik Akselinpoika Tott]] varusteli linnaa.
 
1500-luvulla linnassa tehtiin perinpohjaisia uudistuksia. Päälinnan tornia ja luultavasti myös siipirakennuksia korotettiin ja uusia lisärakennuksia tehtiin ainakin eteläisen siipirakennuksen ulkolaitaan. Kaupungin puolella saarta oli tämän varustuksen jatkona 6,5 metriä korkea harmaakivimuuri. Manttelin ulkopuolelle rakennettiin ulkovarustuksia, muun muassa rantaulkonemalle pohjoispuolella kahdeksantahkoinen linnake vuonna 1561. 1560-luvulla rakennettiin holvattu tunnelikäytävä, joka vei virran alitse linnasta kaupunkiin. Päälinnan huoneita uusittiin, ja esilinnassa korvattiin puurakennukset kivestä tehdyillä, jotka luultavasti silloin tulivat muodostamaan sen yhtenäisen, linnan ulkomantteliin liittyvän rakennussarjan, joka vieläkin nähdään linnan länsiosassa.
 
Vuosina 1606–1608 rakennettiin vieläkin jäljellä oleva porttirakennus päällikön asunnoksi. Suuren Pohjan sodan alkaessa, 1700-luvun alussa, rakennettiin ulkovallien kulmiin [[bastioni]]t.
 
Vuonna 1710 linna joutui venäläisten valtaan. Esilinnan rakennusten julkisivut ja sisustus lienevät pääasiassa heidän työtään; päälinnassa uusittiin ainakin pohjoinen siipirakennus. Linna rappeutui vähitellen ja vaurioitui pahoin tulipalossa 1860-luvulla, mutta uusittiin vuosina 1891–1894. Tuolloin myös torni valkaistiin.
 
[[Talvisota|Talvisodan]] alkaessa linna oli puolustuslaitoksen hallussa. Se vaurioitui sodassa jonkin verran. Suomi menetti linnan talvisodan päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1940, mutta valtasi uudelleen [[jatkosota|jatkosodan]] alussa 1941 joutuen vetäytymään kesällä 1944. Neuvostoliiton hajottua 1991 linnan alue kuuluu [[Venäjä]]lle.
 
== Linnan rakentajia ja työnjohtoa ==
 
* [[Antonius Rosetti]], rakennusmestari
 
== Katso myös ==

Navigointivalikko