Ero sivun ”Littoinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 80.222.40.61) ja palautettiin versio 15999884, jonka on tehnyt Htm |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Littoinen''' ({{k-sv|Littois}}) on taajama [[Kaarina]]n ja [[Lieto|Liedon]] rajalla [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] [[Länsi-Suomen lääni|Länsi-Suomen läänissä]]. Aikaisemmin Littoinen kuului kolmeen kuntaan: Lietoon, Kaarinaan ja Piikkiöön |
'''Littoinen''' ({{k-sv|Littois}}) on taajama [[Kaarina]]n ja [[Lieto|Liedon]] rajalla [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] [[Länsi-Suomen lääni|Länsi-Suomen läänissä]]. Aikaisemmin Littoinen kuului kolmeen kuntaan: Lietoon, Kaarinaan ja Piikkiöön. Sen keskellä on [[Littoistenjärvi]]. Littoisten taajama on rakentunut 1700-luvulla perustetun verkatehtaan ympärille. |
||
[[Tiedosto:Littoinen_asema.JPG|right|250px|thumb|[[Littoisten rautatieasema]], jossa on [[Lenin]]in vierailusta asemalla kertova muistomerkki.]] |
[[Tiedosto:Littoinen_asema.JPG|right|250px|thumb|[[Littoisten rautatieasema]], jossa on [[Lenin]]in vierailusta asemalla kertova muistomerkki.]] |
||
Versio 13. marraskuuta 2017 kello 01.55
Littoinen (ruots. Littois) on taajama Kaarinan ja Liedon rajalla Varsinais-Suomessa Länsi-Suomen läänissä. Aikaisemmin Littoinen kuului kolmeen kuntaan: Lietoon, Kaarinaan ja Piikkiöön. Sen keskellä on Littoistenjärvi. Littoisten taajama on rakentunut 1700-luvulla perustetun verkatehtaan ympärille.
Vuonna 1899 rakennettu rautatieyhteys vahvisti Littoisten kehitystä. Nykyään eivät rantaradalla kulkevat junat enää pysähdy Littoisissa. Verkatehtaan hylkäämiin tiloihin on 1990-luvulla saneerattu asuntoja ja toimistotiloja.
Teollisuus
Littoisten verkatehdas
Jo 1700-luvulta asti on Littoisissa ollut monipuolista teollisuustoimintaa. 28. syyskuuta 1739 sai kauppias Henrik Rungeen ja kauppias Esaias Wechter Turun lääninkansliasta luvan perustaa Littoistenjärven rantaan Liedon puolelle vanulaitoksen, jossa Turussa kudotut kankaat vanutettiin. Talousongelmissa ollut verkatehdas vaihtoi omistajaa ja toimialaa erilaisten tekstiilien valmistukseksi. Tehdas jatkoi toimintaansa vuonna 1877 sattuneesta vakavasta tuhopalosta huolimatta. Vuonna 1941 tapahtuneen fuusion jälkeen yritys toimi nimellä Barker-Littoinen. Keväällä 1969 toiminta lopulta siirtyi Turun Raunistulaan heikentyneen kysynnän seurauksena. Tehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat kuitenkin vielä olemassa, ja Museovirasto on määritellyt Littoisten verkatehtaan ja siihen liittyvän Kotimäen asuinalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[1]
Huonekalujen valmistus
Vuonna 1965 Huonekalutehdas Korhonen siirsi osan tuotteiden valmistuksesta Kaarinan Littoisiin Turun rajalle. Myöhemmin 1982 tehtaan kolmannen rakennusvaiheen jälkeen huonekalutuotteiden valmistus siirtyi kokonaan Littoisiin, jossa nykyään valmistetaan Artekille Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja, pikkutuoleja, nojatuoleja ja pöytiä.
Informaatioteknologia
Vuonna 1954 Turkuun perustettu antennitarvikkeita ja keskusradiolaitteita tarjoava yritys Teleste siirsi pääkonttorinsa ja tehtaansa Kaarinan Littoisiin Turun rajalle.
Littoisten muita rakennuksia
Littoisissa sijaitsee myös Littoisten ala-aste, Kotimäen yhtenäiskoulu, useita päiväkoteja ja Turun Rauhanyhdistys.
Tunnettuja littoislaisia
- Tom of Finland, kuvataiteilija
- Juha Helppi, pokeriammattilainen
- Marja Salmela, kirjailija
- Anne-Mari Virolainen, kansanedustaja
- Viljo Ilmari Vyyryläinen, Mannerheim-ristin ritari
Lähteet
- Lions Club Littoinen: Littoinen sanoin ja kuvin (1993)
Viitteet
- ↑ Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.