Ero sivun ”Almagest” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w fix |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p muot |
||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
''Almagest'' koostuu kolmestatoista kirjasta, jotka käsittelevät eri aiheita seuraavasti: |
''Almagest'' koostuu kolmestatoista kirjasta, jotka käsittelevät eri aiheita seuraavasti: |
||
* |
* Kirja I sisältää Ptolemaioksen perusteluja perusolettamuksilleen, joiden mukaan Maa on pallomainen ja liikkumaton ja sijaitsee maailman keskipisteessä. Lisäksi kirjassa esitellään joitain [[geometria|geometrisia]] aputuloksia, joita tarvitaan myöhemmissä kirjoissa. |
||
* |
* Kirja II jatkaa yleisen teorian käsittelyä mm. [[pallotrigonometria]]n ja [[pallotähtitiede|pallotähtitieteen]] yleisiä periaatteita. Lisäksi kirjassa käsitellään päivän pituuden määrittämistä eri leveysasteilla. |
||
* |
* Kirja III aloittaa varsinaisen tähtitieteellisen osuuden Almagestista tutkimalla Auringon liikettä Maan ympäri. Ptolemaios käyttää Auringon radan konstruoimiseen [[eksterinen|eksentristä ympyrää]]. |
||
* |
* Kirjat IV–VI käsittelevät Kuun liikettä ja Kuun [[parallaksi|parallaksin mittaamista]]. Kirjassa VI tutkitaan Auringon ja Kuun ratoja erityisesti [[pimennys]]ten laskemisen kannalta. |
||
* |
* Kirjat VII–VIII sisältävät kiintotähtien luettelon, joka perustuu suurelta osin [[Hipparkos|Hipparkoksen]] tekemiin mittauksiin. Luettelossa mainitaan 1022 tähden ja 5 sumumaisen kohteen paikat ja suhteelliset kirkkaudet. |
||
* |
* Kirjat IX–XII käsittelevät viiden tuolloin tunnetun planeetan ([[Merkurius]], [[Venus]], [[Mars]], [[Jupiter]] ja [[Saturnus]]) ratoja. |
||
[[Luokka:Antiikin kreikankieliset kirjat]] |
[[Luokka:Antiikin kreikankieliset kirjat]] |
||
Versio 12. marraskuuta 2017 kello 20.35
| Almagest | |
|---|---|
| Ἡ μεγάλη σύνταξις | |
 Yksityiskohta Georgios Trapezuntioksen latinankielisestä Almagestin käännöksestä noin vuodelta 1450. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Klaudios Ptolemaios |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | tähtitieteellinen tutkielma |
| Julkaistu | 100-luku |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Almagest (m.kreik. Ἡ μεγάλη σύνταξις, Hē megálē sýntaksis) on yhden antiikin merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla Aleksandriassa eläneen Klaudios Ptolemaioksen pääteos. Almagest on yksi tähtitieteen historian merkittävimpiä kirjoja, ja se säilyi alan perusteoksena melkein 1500 vuotta. Se kokosi yhteen ja vei huippuunsa koko antiikin kreikkalaisen tähtitieteen saavutukset. Ptolemaioksen Almagestissa esittämä geosentrinen aurinkokuntamalli, jossa planeettojen radat konstruoitiin episykleillä, eksentreillä ja ekvanteilla korvaantui lopullisesti vasta Nikolaus Kopernikuksen aurinkokeskisellä mallilla.
Teoksen yleisesti käytetty nimitys ”Almagest” on peräisin kirjan arabiankielisen version nimestä al-kitabu-l-mijisti eli 'suurin kirja'.
Sisältö
Almagest koostuu kolmestatoista kirjasta, jotka käsittelevät eri aiheita seuraavasti:
- Kirja I sisältää Ptolemaioksen perusteluja perusolettamuksilleen, joiden mukaan Maa on pallomainen ja liikkumaton ja sijaitsee maailman keskipisteessä. Lisäksi kirjassa esitellään joitain geometrisia aputuloksia, joita tarvitaan myöhemmissä kirjoissa.
- Kirja II jatkaa yleisen teorian käsittelyä mm. pallotrigonometrian ja pallotähtitieteen yleisiä periaatteita. Lisäksi kirjassa käsitellään päivän pituuden määrittämistä eri leveysasteilla.
- Kirja III aloittaa varsinaisen tähtitieteellisen osuuden Almagestista tutkimalla Auringon liikettä Maan ympäri. Ptolemaios käyttää Auringon radan konstruoimiseen eksentristä ympyrää.
- Kirjat IV–VI käsittelevät Kuun liikettä ja Kuun parallaksin mittaamista. Kirjassa VI tutkitaan Auringon ja Kuun ratoja erityisesti pimennysten laskemisen kannalta.
- Kirjat VII–VIII sisältävät kiintotähtien luettelon, joka perustuu suurelta osin Hipparkoksen tekemiin mittauksiin. Luettelossa mainitaan 1022 tähden ja 5 sumumaisen kohteen paikat ja suhteelliset kirkkaudet.