Ero sivun ”Aivotutkimusmenetelmät” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit |
(ei mitään eroa)
|
Versio 11. marraskuuta 2017 kello 18.06
Tämä artikkeli on merkitty poistettavaksi välittömästi, koska sen sisältö tai aihe ei sovi tietosanakirjaan tai se on tarpeeton. Perustelut: Y12: Tekijänoikeusrikkomus: Kopioitu artikkelista Ihmisaivot#Aivotutkimus Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla. Jos korvaat sivun kelvollisella tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus ja kerro perustelusi yhteenvedossa tai keskustelusivulla. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet itse luonut tämän sivun. Vain ylläpitäjät voivat poistaa sivun. Sivun tyhjentäminen ei vastaa poistamista. Sivujen poistaminen perustuu poistokäytäntöön. Jos artikkelin luoja itse poistaa sivulta tämän merkinnän, lisää hänen keskustelusivulleen koodi: {{subst:Pikapoistomerkintä}} --~~~~. Harkitse myös käyttäjän huomautusmallineen lisäämistä artikkelin luojan keskustelusivulle. Ylläpitäjät: tarkastakaa viittaukset, historia (edellinen) ja lokit ennen poistoa. |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Sisältö on vielä kokonaisuudessaan työnalla |
Aivotutkimusmenetelmillä on jo pitkät perinteet, mutta vasta viimevuosituhannen loppupuolen voimakas kuvantamistekniikan kehitys on siirtänyt tutkimuksen aivan uudelle tasolle. Siitä huolimatta tutkimustekniikan spatiaalinen ja temporaalinen tarkkuus on edelleen ongelma. Tätä ongelmaa on alettu kuluvan vuosituhannen alkaessa ratkomaan myös massiivisten aivosimulaatiotekniikoiden kehityksellä. Aikaisemmin tietoa aivoista saatiin vain eläinkokeiden ja aivovauriotapausten tutkimuksella. 1970- ja 1980 lukujen taitteesta lähtien avuksi saatiin Magneettikuvaus ja Aivosähkökäyrä mittaukset. Sittemmin avuksi saatiin myös Positroniemissiotomografia, Yksifotoniemissiotomografia, Tietokonekerroskuvaus, Magneettikuvaus ja Toiminnallinen magneettikuvaus.
Aivokuvausmenetelmät jaetaan anatomiseen kuvaukseen ja toiminnalliseen kuvaukseen. Anatominen kuvaus antaa tietoa aivojen rakenteesta, ja toiminnallinen kuvaus näyttää, miten aivot toimivat.
Kognitiivinen neurotiede syntyi kognitiivisten toimintojen ja toiminnallisen magneettikuvauksen samanaikaisten tutkimusten hyödyntämisestä, mikä mahdollisti kognitiivisten ja neurologisten toimintojen korrelaatioisen tutkimisen.
Historiaa
Kuvantamistekniikoita
- Magneettikuvaus (Magnetic Resonance Imaging, MRI)
- Toiminnallinen magneettikuvaus (Funktional MagneticResonance Imaging, fMRI)
- Magnetoenkefalografia (aivomagneettikäyrä, MEG)
- Tietokonekerroskuvaus, TT-kuvaus tai tietokonetomografia, CT-kuvaus (lyhenne CAT, TT tai CT)
- Positroniemissiotomografia (PET)
- Yksifotoniemissiotomografia (SPECT)
Katso myös
- Elektrokardiogrammi (sydänsähkökäyrä, EKG)
- Elektromyografia ( lihassähkökäyrä, EMG)
- Elektro-okulografia (EOG)
Suomalaisia tutkimuslaitoksia
Tapahtumia ja seminaareja
- Aivoviikkot on vuosittain järjestettävä alan tutkimuslaitosten ja järjestöjen toteuttama tapahtuma.
Aiheesta muualla
Kansainvälisiä tutkimushankkeita
- Human Brain Project on vuonna 2013 käynnistynyt Genevestä johdettu kansainvälinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on luoda ihmisaivojen digitaalinen kopio ennen vuotta 2023. Digitaalisissa aivoissa impulssien pitäisi kulkea täsmälleen samalla tavoin kuin oikeissa aivoissa. Hankkeen ensimmäinen tavoite on tutkia ihmisaivot niin hyvin, että ymmärretään, miten aivojen osat toimivat ja millainen niiden rakenne on.[1]
- BRAIN Initiative on yhdysvaltalainen hanke, jossa on vuodesta 2013 kehitetty tekniikoita, joilla saadaan aivoista dynaamista kuvaa.
- Blue Brain Project on vuodesta 2005 kehittänyt hermosolujen ja aivojen verkostojen biologisesti todenmukaisia malleja Blue Gene -tietokoneella
- The Human Connectome -projekti julkaisi vuonna 2017 aivokuoren rakenteesta ja hermoyhteyksistä kartan, joka on tehty magneettikuvaamalla viiden vuoden aikana 1 200 koehenkilön aivot (yhdysvaltalainen).
- Brain Activity Map (BAM) -projekti (yhdysvaltalainen)
- Brainnetome Atlas -projekti (kiinalainen)
- China Brain Project (kiinalainen)
- Brain/MINDS (japanilainen)
Lähteet
- ↑ Markram Henry: Digitaaliset aivot rakentuvat pala palalta. Explore Uskomattomat aivot, 2017. Bonnier Publications International As.