Ero sivun ”Maito” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:999:2:469A:E834:6320:FBB0:8302) ja palautettiin versio 16528324, jonka on tehnyt Edcwsxqaz
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus:  virheellinen wikikoodi 
Rivi 3: Rivi 3:
'''Maito''' on [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] nisistään eli [[maitorauhanen|maitorauhasistaan]] erittämä neste, jonka tarkoitus on ruokkia [[Imetys|imeväisiä]]. [[nokkaeläimet|Nokkaeläimillä]], [[pussieläimet|pussieläimillä]] ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös [[ihminen]] kuuluu, on kyky erittää maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan [[äidinmaito|äidinmaidoksi]].
'''Maito''' on [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] nisistään eli [[maitorauhanen|maitorauhasistaan]] erittämä neste, jonka tarkoitus on ruokkia [[Imetys|imeväisiä]]. [[nokkaeläimet|Nokkaeläimillä]], [[pussieläimet|pussieläimillä]] ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös [[ihminen]] kuuluu, on kyky erittää maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan [[äidinmaito|äidinmaidoksi]].


Suomessa maidolla tarkoitetaan puhekielessä yleisimmin elintarvikemaitona käytettyä [[nauta|lehmän]] maitoa. Lehmänmaidon lisäksi myös [[vuohi|vuohen]],<ref name="ADG">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.adga.org/index.php?option=com_content&view=article&id=186:about-dairy-goats-general&catid=86:cat-about-goats&Itemid=87|Nimeke=General Information|Julkaisija=American Dairy Goat Association|Viitattu=24.10.2013}}</ref> [[lammas|lampaan]]<ref>[http://www.sheepmilk.co.uk/dairy/index.asp Goat and sheep milk products] Naturemade</ref> ja [[vesipuhveli]]n<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilri.org/InfoServ/Webpub/fulldocs/SmHDairy/chap6.html | Nimeke = Milking buffalo | Julkaisija = International Livestock Research Institute | Tekijä = Mudgal, V. D. | Viitattu = 25.5.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> maito ovat taloudellisesti ja ravitsemuksellisesti merkittäviä. Myös [[hevonen|hevosen]],<ref>[http://www.burleson-arabians.com/horse_milk.htm Horse Milk - A rare and precious commodity] Burleson Arabians</ref> [[kameli]]n<ref>[http://www.fao.org/docrep/003/T0755E/t0755e03.htm Ways of improving cheese made from camel milk] FAO</ref> ja [[aasi]]n<ref>[http://www.vetwork.org.uk/donkey.htm The place of donkeys in society.] Welfare of Dinkeys</ref> maitoa on käytetty ihmisravintona.
Suomessa maidolla tarkoitetaan puhekielessä Allahu akbar|lehmän]] maitoa. Lehmänmaidon lisäksi myös [[vuohi|vuohen]],<ref name="ADG">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.adga.org/index.php?option=com_content&view=article&id=186:about-dairy-goats-general&catid=86:cat-about-goats&Itemid=87|Nimeke=General Information|Julkaisija=American Dairy Goat Association|Viitattu=24.10.2013}}</ref> [[lammas|lampaan]]<ref>[http://www.sheepmilk.co.uk/dairy/index.asp Goat and sheep milk products] Naturemade</ref> ja [[vesipuhveli]]n<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilri.org/InfoServ/Webpub/fulldocs/SmHDairy/chap6.html | Nimeke = Milking buffalo | Julkaisija = International Livestock Research Institute | Tekijä = Mudgal, V. D. | Viitattu = 25.5.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> maito ovat taloudellisesti ja ravitsemuksellisesti merkittäviä. Myös [[hevonen|hevosen]],<ref>[http://www.burleson-arabians.com/horse_milk.htm Horse Milk - A rare and precious commodity] Burleson Arabians</ref> [[kameli]]n<ref>[http://www.fao.org/docrep/003/T0755E/t0755e03.htm Ways of improving cheese made from camel milk] FAO</ref> ja [[aasi]]n<ref>[http://www.vetwork.org.uk/donkey.htm The place of donkeys in society.] Welfare of Dinkeys</ref> maitoa on käytetty ihmisravintona.


== Historia ==
== Historia ==

Versio 9. marraskuuta 2017 kello 11.02

 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Lasillinen elintarvikemaitoa.

Maito on nisäkkäiden nisistään eli maitorauhasistaan erittämä neste, jonka tarkoitus on ruokkia imeväisiä. Nokkaeläimillä, pussieläimillä ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös ihminen kuuluu, on kyky erittää maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan äidinmaidoksi.

Suomessa maidolla tarkoitetaan puhekielessä Allahu akbar|lehmän]] maitoa. Lehmänmaidon lisäksi myös vuohen,[1] lampaan[2] ja vesipuhvelin[3] maito ovat taloudellisesti ja ravitsemuksellisesti merkittäviä. Myös hevosen,[4] kamelin[5] ja aasin[6] maitoa on käytetty ihmisravintona.

Historia

Vermeerin maalaus Maitotyttö noin vuodelta 1660.

Maitoa on historiallisista ajoista lähtien säilötty hapattamalla maitohappobakteerien tai hiivojen aikaansaaman käymisen avulla piimäksi, viileiksi, jogurteiksi yms. Maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 eaa. Ruukkujen sisältämät orgaaniset jäänteet osoittivat, että lypsäminen oli erityisen suosittua alueilla, missä lehmät olivat yleisempiä kuin lampaat ja vuohet[7]. Mongoliassa valmistetaan tammanmaidosta käymisen avulla alkoholipitoista kumassia. Juustonvalmistus tapahtuu saostamalla maidon kaseiini kymosiinientsyymin avulla. Nykyisin entsyymi tuotetaan hiivassa, aiemmin se saatiin vasikan pullomahasta. Kovettunut kaseiini leikataan kokkareiksi, ja saostumaton osa, hera, puristetaan pois. Kaseiinimassa on ns. tuorejuustoa, jota voidaan maustaa tai käsitellä edelleen kypsytetyiksi juustoiksi. Heraa käytetään jonkin verran erilaisten herajuomien raaka-aineena, mutta osa menee eläinten rehuksi.

Ennen hapotetun säilörehun (AIV-rehu) keksimistä talvisen sisäruokinnan ja kesäisen laidunruokinnan vaikutus lypsymääriin ja maidon laatuun oli suuri.

Maidon ravintosisältö

Yksi litra normaalia lehmän raakamaitoa (käsittelemätöntä) sisältää keskimäärin noin 32–40 g proteiineja, joista kaseiineja (juustoproteiinit) on noin 30 g, alfa-laktalbumiinia 1,4 g, beta-laktoglobuliinia 3,3 g, immunoglobuliineja 0,7 g, glykomakropeptidiä noin 1 g ja laktoferriiniä 0,1 g. Poikimisen jälkeisten muutaman päivän aikana lypsetyn maidon proteiinipitoisuus on poikkeuksellisen korkea. Tällaista maitoa kutsutaan ternimaidoksi. Maitoproteiineihin sisältyy myös mikrobeja tuhoavia entsyymejä, kuten laktoperoksidaasia ja lysotsyymejä, sekä kasvutekijöitä.

Lehmän raakamaidon eli niin sanotun tilamaidon rasvapitoisuus vaihtelee lehmärodun, vuodenajan ja lehmän syömän ravinnon mukaan. Keskimäärin se on noin 44 g/litra[8], maitosokeri- eli laktoosipitoisuus 48 g/litra. Kivennäisaineita maidossa on noin 7 grammaa litrassa[9]. Osteoporoosiliitto pitää maitoa yhtenä parhaista kalsiumin lähteistä suomalaisessa ruokavaliossa ja suosittelee sitä luuston lujuuteen ja luuston kunnon ylläpitoon[10].

Äidin- ja lehmänmaidon rasvakoostumus vaihtelee enemmän kuin niiden proteiinikoostumus. Muutokset emon ravinnon rasvoissa vaikuttavat maidon rasvahappoprofiiliin. Lehmänmaidon kolesterolimäärät ovat korkeammat kuin ihmisen maidossa. Naudan maitorasva sisältää noin 53 % tyydyttyneitä rasvahappoja (lauriini-, myristiini-, palmitiini- ja steariinihappoa)[11].

Maidon tuotanto

Lypsykone

Vasikan ruoasta teollisuuden raaka-aineeksi

Lehmänmaitoa aletaan ottaa meijeriin vasta neljän päivän jälkeen lehmän poikimisesta. Tiineys ja synnytys ovat maidontuotannon jatkuvuuden edellytys. Lehmät lypsävät Suomessa keskimäärin kolme tuotantokautta (~vuotta), mutta tavoite olisi pidempi tuotantoikä[12]. Lypsyrotuiset lehmät on jalostettu tuottamaan maitoa moninkertaisesti sen, mitä vasikka tarvitsee, ja maidontuotannon tavoitteiden toteutumiseksi vasikka otetaan emonsa luota joko välittömästi syntymän jälkeen emon nuoltua ja mahdollisesti ensi-imetettyä vasikkansa, tai lyhyen vierihoitojakson jälkeen. Välitön erottaminen vähentää sekä emon että vasikan stressiä mutta on hoitajalle työläämpää; vierihoito vähentää hoitajan työtä jonkin verran ja voi olla hyväksi vasikan varhaiskehitykselle, mutta voimakkaan leimautumisen mahdollistavana järjestelynä aiheuttaa erotusvaiheessa suurta ja verrattain pitkäkestoista stressiä ja kärsimystä emolle ja vasikalle. Utareesta imevä vasikka on myös riski maidon hygieenisyydelle ihmiskäytön kannalta.

Emostaan erottamisen jälkeen vasikkaa juotetaan maidolla tai maidonvastikkeilla noin kahden kuukauden ikään asti, jolloin sen ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt valmiiksi märehtimistä varten. Luonnonoloissa vasikka siirtyy elämään kasviravinnolla vastaavassa iässä, ja sen emon maidontuotanto vähenee asteittain ja lopulta päättyy. Tästä syystä liharotuisilla naudoilla vasikoita ei poisteta emojensa luota. Lypsyrotuiset lehmät käyttäytyvät samoin, mutta niiden maidontuotanto on yleensä liian suuri yhden vasikan käytettäväksi, mistä koituu ongelmia ellei ylijäävää maitoa ime toinen, esimerkiksi orpo tai emonsa hylkimä vasikka.

Maidon prosessointi

Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Eri maitotiloilta tuleva maito sekoitetaan keskenään, lämpökäsitellään bakteerien vähentämiseksi (pastörointi) tai steriloidaan (UHT-käsittely). Rasva erotetaan separaattorilla. Osa rasvasta kirnutaan voiksi, osaa käytetään juustojen valmistuksessa ja osa palautetaan nestemäisiin maitotuotteisiin. Suomessa kerman rasvapallomembraanit hajotetaan pienemmiksi rasvapallosiksi homogenoinnissa, jossa rasva sekoittuu tasaisesti maitoon. Kaikissa maissa homogenointia ei suoriteta, jolloin kerma kelluu maidon pinnalla. Osa kermasta palautetaan maitoon. Nykyisin maitoon lisätään D-vitamiinia sen saannin parantamiseksi.

Kaupassa myytävä täysmaito sisältää rasvaa melkein yhtä suurena pitoisuutena kuin alkuperäinen lehmänmaito. Kevytmaidossa osa rasvasta ja rasvattomassa maidosta lähes kaikki rasva on poistettu.

Maidon tuotanto ja jalostus Suomessa

Suomessa tuotetaan lehmänmaitoa vuosittain runsaat kaksi miljardia litraa. Raakamaidosta noin kolmasosa jalostetaan erilaisiksi maidoiksi ja noin kymmenesosa muiksi tuoretuotteiksi kuten piimäksi, kermaksi, viiliksi, jogurtiksi ja vanukkaiksi. Lopusta valmistetaan muun muassa voita, juustoja ja maitojauhetta.[13]

Maidon tuotanto
ja jalostus		 Vuonna 1990 Vuonna 2000 Vuonna 2005 Vuonna 2010 Vuonna 2014
Raakamaidon tuotanto (milj. litraa) 2 600 2 371 2 293 2 222 2 289
Tuotantotilat, kpl (31.12.) 44 469 21 564 15 351 10 626 8 373
Jalostettu maito (milj. litraa) - 715 710 709 707
Muut tuoretuotteet (milj. kg) - - - 260 267
Juustot (milj. kg) 88 93 91 107 99
Voi (milj. kg) 56 55 50 46 49

Tuotantomaidon laatu

Suomessa tiloilla tuotetun lehmänmaidon ja vuohenmaidon[14] laatua seurataan useilla eri mittareilla. Nykyisin maidon laatuluokat ovat E, 1 ja 2, joista E on paras. Laatuluokka vaikuttaa tuottajien saamaan hintaan, ja kelvotonta maitoa tuottajaosuuskunnat eivät edes ota tiloilta vastaan.[15] Yleensä yli 95 prosenttia tuotetusta maidosta on E-luokkaista eli "priimaa"[16][17].

Tärkeimpiä säännöllisesti mitattavia arvoja, jotka vaikuttavat tuottajien saamaan hintaan, ovat somaattisten solujen pitoisuus, bakteeripitoisuus ja voihappobakteeri-itiöiden määrä. Lisäksi maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden noustessa tuottajahinta nousee.[15]

Tuottajamaidon laatuluokat raja-arvoineen[15][14]
Luokka Bakteerien pesäkemäärä kpl/ml Somaattiset solut kpl/ml Voihappobakteeri-itiöt kpl/l
E < 50 000 < 250 000
1 50 000 - 100 000 250 000 - 400 000
2 > 100 000 > 400 000
Tavoitearvo < 50 000 < 250 000 < 1 000
Hyväksymisraja < 100 000 < 400 000 < 3 500

Maidon tuotannon kasvihuonekaasupäästöt

Rasvapitoisen täysmaitolitran tuotannosta syntyy noin kilo kasvihuonekaasuja (CO2-ekv). Yksi lasillinen täysmaitoa (1,8 dl) vastaa noin 2,5 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäin nauttimien elintarvikkeiden tuotannon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. (Rasvattoman maidon päästötietoja ei ole saatavilla.)[18]

Maitotuotteet

Pääartikkeli: Maitotuote

Raaka-maidosta valmistetaan erilaisia maitotuotteita.[13][19] Maidot voidaan jakaa muun muassa rasvamäärän mukaan (täysmaito 3,5 %, kevytmaito 1,5 %, ykkösmaito 1,0 %, rasvaton maito 0,0 %). Maito voidaan käsitellä vähälaktoosiseksi (laktoosia alle 1 %) tai laktoosittomaksi (maitojuoma, jossa laktoosia alle 0,01 %). Maito voidaan myös iskukuumentaa hyvin säilyväksi UHT-maidoksi. Erityisiä maitotyyppejä on useita, muun muassa luomumaito, ternimaito, yömaito, kalsiummaito, homogenisoimaton maito sekä äidinmaidonvastike. Kerma on maidosta valmistettu maitoneste, jossa on rasvaa vähintään 10 prosenttia.

Maitohappokäymisen avulla maidosta valmistetaan piimää, viiliä, ranskankermaa, rahkaa, smetanaa ja jogurttia. Lisäksi maidosta valmistetaan juustoja ja jäätelöä.

Raakamaito on käsittelemätöntä maitoa. Maitojauhe valmistetaan maidosta kuivaamalla.

Maidon pakkaaminen

Suomessa maitoa myytiin 1960-luvulle saakka etupäässä kaatamalla sitä säiliöstä asiakkaan mukanaan tuomaan astiaan, maitokannuun. Nykyisin maitoa myydään lähinnä nestekartonkipakkauksiin pakattuna. Ajoittain sitä on myyty myös pulloissa ja umpinaisissa muovipusseissa.

Kasveista saatavat maitotyyppiset tuotteet

Joitakin kasveista tehtyjä juomia ja muita nestemäisiä proteiinivalmisteita kutsutaan kasvimaidoiksi. EU-maissa kasvimaitojen tuotenimissä on kuitenkin kiellettyä käyttää sanaa maito.[20]

Maidon kulutus Suomessa

Suomalaisten maidon kulutus on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Suomalaiset joivat vuonna 2012 maitoa keskimäärin 130 litraa henkeä kohden.[21] Maidon kulutus oli Suomessa suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin suomalaiset joivat maitoa 350 litraa vuodessa.[22] Muiden maitotuotteiden, etenkin jogurttien ja juustojen kulutus on kasvanut ja vuonna 2012 maidon kokonaiskulutus henkeä kohti oli 411,8 kg vuodessa [21].

Allergia ja intoleranssi

Maitoallergia

Maitoallergisille oireita aiheuttavat yleisimmin lehmän maidon beta-laktoglobuliini ja immunoglobuliinit. Osalle lehmänmaitoallergikkoja sopii vuohen, poron tai tamman maito, joissa edellä mainittujen proteiinien rakenne poikkeaa lehmänmaidosta. Ongelmana Suomessa on kuitenkin huono saatavuus. Saatavissa on muun muassa pikkulapsille suunnattuja melko kalliita erikoistuotteita, joissa proteiinit on pilkottu entsymaattisesti peptideiksi.

Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi eli maitosokeri pilkkoutuu imeväisikäisen lapsen suolistossa laktoosia hajottavan laktaasientsyymin avulla pienemmiksi sokereiksi, glukoosiksi ja galaktoosiksi, jotka imeytyvät hyvin suolistosta. Osalla aikuisväestöstä laktaasin tuotanto on luonnostaan heikentynyt tai lakannut kokonaan, jolloin pilkkomaton laktoosi jää suolistoon aiheuttaen mahavaivoja. Oireyhtymää kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi. Suomessa kaupoissa on saatavissa sekä vähälaktoosisia että laktoosittomia maitotuotteita. Apteekeissa myydään myös laktoosia pilkkovaa entsyymiä sisältäviä kapseleita.

Sokerin kulkeutuessa paksusuoleen K-vitamiinia käsittelevät entsyymit siirtyvät tuottamaan sokerista metaania, mikä voi aiheuttaa ilmavaivoja. Vaivat johtuvat siitä, ettei ohutsuolessa synny tarpeeksi laktaasia. Hajoamattomana laktoosi jatkaa matkaansa paksusuoleen vetäen mukanaan paljon nestettä. Bakteerit paksusuolessa pitävät laktoosista, mistä seuraa ilmavaivoja.

Tutkimuksia maidon terveysvaikutuksista

Väestötutkimuksissa runsaan ja vähäisen maidonkulutuksen välillä ei ole havaittu eroa kuolleisuudessa.[23][24] Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa on havaittu, että runsas maidon juominen ei suojele luunmurtumilta, mutta saattaa olla yhteydessä kohonneeseen kuolemanriskiin. [25]

Harvardin yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatu transpalmitoleenihappo liittyy diabetesriskin vähentymiseen.[26] Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet ruotsalaiset maanviljelijät saivat vähiten maitorasvaa käyttäneisiin verrattuna 75 % vähemmän sydänkohtauksia.[27] Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että rasvaisia maitotuotteita käyttäneillä oli alentunut riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin verrattuna vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneisiin, joskaan maitotuotteiden kokonaiskulutus ei korreloinut kuolleisuuden kanssa.[28]

Vuonna 2013 tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan täysrasvainen maito ehkäisee lasten lihavuutta verrattuna rasvattomaan maitoon. Rasvatonta maitoa juovat lapset olivat 57 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia neljänteen ikävuoteen mennessä kuin täysrasvaista maitoa juovat. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää kuin rasvaton maito.[29] Vuonna 2013 julkaistun 12-vuotisen ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan maitorasvan runsas käyttö ehkäisee keski-ikäisillä miehillä keskivartalolihavuutta[30].

Harvardin yliopiston tutkimus osoitti, että naisten kohdalla maidon tai juuston kulutuksella teini-iässä ei ollut vaikutusta lonkkamurtuman riskiin. Miesten kohdalla runsas maidon tai juuston kulutus sen sijaan lisäsi riskiä tilastollisesti merkittävällä tavalla. [31] [32]

Eläinkokeita

Lehmän maitorasvan sisältämällä luonnollisilla konjugoiduilla linolihapoilla (CLA) on eläinkokeissa todettu myönteisiä terveysvaikutuksia, muun muassa pienentynyt syöpäriski. Suurilla annostasoilla CLA-valmisteilla on hiirikokeissa saatu myös päinvastaisia tuloksia sekä lisätty koe-eläinten riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen[33]. Meijerituotteista saatava CLA-määrä on melko pieni, eikä sen vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä[34].

Äidinmaitokorvike saattaa altistaa diabetekselle

On saatu sen suuntaisia tuloksia, että on syytä epäillä äidinmaitovastikkeiden altistavan diabetekselle. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu 11 prosentilla vauvoista, jotka ovat saaneet tavallista lehmänmaidosta valmistettua korviketta, haimavaurioita, joista voi seurata sokeritauti. Mukana tutkimuksessa oli 173 vauvaa.[35]

Maitorasvat lisäävät hiirten riskiä sairastua suolistotulehdukseen

Yhdysvaltalaistutkimuksessa on todettu maitorasvojen lisäävän tulehduksellisen suolistotaudin riskiä hiirillä, joiden immuunijärjestelmää oli muokattu.[36]

Maidon prosessoinnin vaikutus

Jotkut suomalaiset professorit ja lääkärit ovat esittäneet ajatuksen, että maidon monille aiheuttamat terveysongelmat voivat johtua maidon prosessoinnista. Lääketieteen lisensiaatti Olli Sovijärven mukaan pastörointi ja homogenointi heikentävät maidon ravintosisältöä ja aiheuttavat terveysongelmia. Hänen mukaansa moni, joka sietää käsittelemättömiä raakamaitotuotteita hyvin, saa vaivoja pastöroiduista maitotuotteista. Raakamaidossa on itsessään laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä.[37] Helsingin yliopiston maitoteknologian professori Tapani Alatossavan mukaan homogenointi saattaa olla maitoyliherkkyyksien takana. Hänen mukaansa maidon osuutta suomalaisten terveysongelmissa ei kuitenkaan voida tutkia, sillä maitoteollisuus on kieltäytynyt tutkimusyhteistyöstä.[38]

Stanfordin yliopiston 16 henkilöä käsittävässä tutkimuksessa vuodelta 2014 havaittiin, että Yhdysvalloissa pastöroidun maidon juominen ei aiheuta laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoiduille ihmisille enemmän vatsaoireita verrattuna raakamaitoon.[39]

A1- ja A2-maidot

Lehmän karjarotu vaikuttaa maidon koostumukseen. Lehmärotujen maitoproteiineissa on eroja, ja puhutaan A1- ja A2-maidosta. A2-maitoa tuottavat alkuperäiskarjarotujen lehmät aiheuttavat huomattavasti vähemmän terveydellisiä ongelmia. Sen sijaan A1-maidon proteiinit on yhdistetty muun muassa sydänsairauksiin ja suolistotulehduksiin.[40][41][42] Suomessa myytävästä maidosta suurin osa on A1-maitoa.

Luomumaito

Luomumaidoksi kutsutaan luonnonmukaisen tuotannon vaatimusten mukaan tuotettua maitoa. Luonnonmukaisesti tuotettu maito voi lopputuotteesta riippuen olla jatkokäsitelty esimerkiksi pastöroinnilla, homogenoinnilla, rasvan vähentämisellä tai laktoosin poistamisella.

Luomulaatuiset maitotuotteet sisältävät enemmän CLA:ta ja omega-3-rasvahappoja kuin tavanomaiset maitotuotteet.[43]

Raakamaito

Täysin prosessoimatonta tilamaitoa eli raakamaitoa voi ostaa joiltakin maatiloilta, mutta useimmilla tiloilla ei ole suoramyyntiä lain vaatimien hygieniatoimenpiteiden ja syntyvän lisätyön vuoksi.[44] Raakamaitoa ja siitä jalostettuja tuotteita sekä ternimaitoa voi olla saatavilla muiden suoraan myytävien maataloustuotteiden ohella myös erilaisilla tuottajatoreilla.

Myynti maittain

Raakamaidon myymisen laillisuus vaihtelee maittain. Euroopan unionissa raakamaitoa saa myydä, mutta paikoin se on kiellettyä, kuten Skotlannissa.[45] Kanadassa ja Australiassa raakamaitoa ei saa myydä kuluttajille,[45] mutta Uudessa-Seelannissa saa.[46] Yhdysvalloissa raakamaidon myynti on sallittua 28 osavaltiossa maatilalta ja kuudessa osavaltiossa kaupasta.[47]

Suomessa myynti tilalta on sallittua, mutta myyntimäärän ylittäessä 2 500 litraa vuodessa on myyntipaikan täytettävä elintarvikehuoneiston vaatimukset. Elintarvikehuoneisto on myös aina ilmoitettava viranomaiselle.[44] Raakamaitoa myydään jonkin verran myös tavallisissa marketeissa.[48] Raakamaidon osuus maidon kulutuksesta on noin yksi prosentti eli 20 miljoonaa litraa vuodessa. Suosio oli laskussa 2000-luvun alkuun, mutta on sittemmin noussut.[49] Eviran mukaan käyttäjistä 15 % on alle viisivuotiaita ja 10 % yli 65-vuotiaita.[50]

Raakamaidon riskit

Pastöroimaton maito voi sisältää useita lehmän elinympäristössä esiintyviä taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa.[51] Maito toimii kasvualustana mikrobeille,[52] ja bakteerit ja muut patogeenit kasvavat siinä nopeasti.[53] Raakamaito voi saastua esimerkiksi lehmän lannasta, lehmän ihon bakteereista, utaretulehduksesta tai likaisista välineistä.[54] HTST-pastörointi tuhoaa 99,999 % maidon mikro-organismeista.[55] Tämän katsotaan tuhoavan lähes kaikki hiivat, homeet ja yleiset pilaantumisbakteerit samoin kuin patogeeniset lämmönkestävät eliöt (mm. tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium tuberculosis).[55] Pastöroinnin ansiosta maito on turvallisimpia elintarvikkeita.[56] Kampanjointi pastöroimatonta maitoa vastaan alkoi 1800-luvulla, kun huomattiin maidon pastöroinnin vähentävän huomattavasti lapsikuolleisuutta.[57]

Dosentti Jussi Tammisolan mukaan raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan joutuu lähes 2000 kertaa todennäköisemmin. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %. Lapset ja nuoret ovat eniten vaarassa. Ehec-bakteeri voi elää lehmän suolistossa lehmän kärsimättä.[58]

Uuden-Seelannin terveysviraston (CDC) mukaan raakamaito aiheuttaa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike; raakamaito on siis maailman vaarallisimpia elintarvikkeita.[59] CDC:n mukaan pastöroimaton eli raakamaito aiheutti 86 ruokamyrkytystä vuosina 1998–2008, mikä aiheutti 1676 sairastumista, 191 sairaalatapausta ja 2 kuolemaa.[54]

Yhdysvalloissa sairastuu vuosittain satoja ihmisiä pastöroimattoman maidon juomisesta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset ja raskaanaolevat.[51] Raakamaito on monessa osavaltiossa laitonta. Esimerkiksi keväällä 2012 ratsattiin terveyskauppa ja pidätettiin raakamaitoa välittäneitä ihmisiä. Heidän takuusummansa nousivat miljooniin dollareihin, paljon korkeammiksi kuin henkirikollisilla.[57]

Maidon kampylobakteeritkin ovat vammauttaneet pysyvästi terveitä ihmisiä.[60]

Claeysin et al. review-tutkimuksen mukaan raakamaidon hyödyt ovat olemattomia tai vähäisiä ja se on tarpeettoman vaarallista terveydelle, joten pastörointi tai muu kuumennus ennen käyttöä on suositeltavaa. Erityisen suositeltavaa se on lapsille, raskaana oleville naisille sekä kroonisesti sairaille.[61]

Suomi

Suomessakin raakamaidosta usein saatavaan ehec-bakteeriin on kuollut lapsia, ja moni on saanut vaurioita, joutunut dialyysihoitoon tai munuaisten siirtoon. Tehohoito on kallista ja vaurioita syntyy jo matkalla hoitoon.[62]

Kesäkuussa 2012 kuusi lasta sai EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa, ja kaksi heistä joutui tehohoitoon.[63][64] Tammi-elokuussa 2013 yli 40 ihmistä sai ehec-bakteerin tai listeriabakteerin.[62] Näistä tapauksista kahdella oli varmuudella syynä raakamaito.[62] Samoihin aikoihin Pohjanmaalla oli kaksi raakamaidon aiheuttamaa kampylobakteeriepidemiaa.[50] Keväällä 2014 raakamaito ja siinä olleet Yersinia pseudotuberculosis -bakteerit varmistuivat suolistotulehdusepidemian aiheuttajaksi Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Infektioita varmistui helmi-huhtikuussa 39 ja kyseessä oli laajin raakamaitoepidemia Suomessa.[65]

Pirkkalan seudun ympäristöterveyspäällikön mukaan "maito on hyvä kuumentaa 60–70 asteeseen eikä sitä pitäisi tarjota riskiryhmille, mutta terveelle aikuiselle riski ei ole kovin suuri".[66]

Helsingin yliopisto tutki suoraan tiloilta myytävää pastöroimatonta maitoa. Listeriabakteereja sisälsi 5,5 % ja ehec-bakteereja 3 % näytteistä. Listeria surmaa vanhuksia ja ehec lapsia. Reilussa vuodessa kolme raakamaitoepidemiaa on vienyt monia ihmisiä sairaalahoitoon. Lasten ja vanhusten ei Suomessa suositella juovan raakamaitoa ollenkaan.[50]

Uloste- ja ihoperäiset bakteerit ovat yleisiä raakamaidossa. Lanta on voinut saastuttaa lehmien syömän rehun, mutta myös lehmien lantaisuus aiheuttaa saastumista. Listeriaa on raakamaidossa kolminkertaisesti EU-keskiarvoon verrattuna.[50]

Raakamaidon ravintoarvot

Pastörointi vähentää liukoista kalsiumia ja fosforia 5 %, tiamiinia ja B12-vitamiinia 10 % ja C-vitamiinia 20 %.[67][68] Pastöroitua maitoa pitää siis juoda noin 3 dl täyttääkseen päivän B12-vitamiinitarpeen, raakamaitoa riittää 2,8 dl.[61][23]

Pastöroinnin vaikutus vitamiineihin on siis vähäinen ja myös elektrolyytit ja kivennäisaineet säilyvät pastöroinnissa.[23]

Muut vaikutukset

Pastöroinnin on väitetty edesauttavan maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.[61] Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että alkalinen fosfataasi olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.[61] Maidon entsyymit tuskin vaikuttavat sen ruoansulatukseen.[61] Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia ja eivät sisällä laktaasia.[61] Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista.[61]

Ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen[69] kirjoittaa Clayesin et al. yhteenvetoon viitaten, että terveydelle hyödyllisiä probioottisia bakteereja sisältävät hapatetut maitotuotteet (jogurtti, viili, piimä, juusto), ei raakamaito.[23] Raakamaidossa pitäisi olla tuhansia kertoja enemmän probiootteja, jotta se todennäköisesti edistäisi terveyttä.[23][61] Entsyymeillä ei uskota olevan merkittävää vaikutusta terveyteen.[23] Raakamaidon entsyymeistä ei ole ainuttakaan kliinistä satunnaistettua ihmiskoetta.[23]

Paajanen et al. (2005) juottivat maidosta oireileville satunnaistetusti raakamaitoa tai kulutusmaitoa. Kahdessa kolmesta koeryhmästä raakamaito aiheutti enemmän oireita, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. [23]

Parempi maidon sietäminen ulkomailla saattaa johtua vähemmästä FODMAP-yhdisteiden (esimerkiksi ruisleipä) saannista (Paajanen et al. 2004).[23]

Muuta

Kansainvälinen maitopäivä

Kansainvälistä maitopäivää on vietetty vuodesta 1954 asti alkukesäisin ympäri maailmaa. Maailman maitopäivä on 1. kesäkuuta.[70][71] Teeman juhlistamiseen on Suomessa liittynyt vuodesta 1973 alkaen Maitotytön valinta. Sen esikuva on brittien Dairy Queen -kilpailussa. Viime vuosina on vietetty myös Kansainvälistä koulumaitopäivää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n suosituksesta. Maitopäivien vietto ja tarkka ajankohta vaihtelevat eri maissa. Toisissa maissa maidolle saatetaan omistaa kokonainen kuukausikin.

Viimeinen käyttöpäivä

Chicagolainen gangsteri Al Capone lahjoitti kaupungille miljoona dollaria maidon hankkimiseksi lapsille, mutta hän vaati pakkauksiin merkinnän viimeisestä käyttöpäivästä, koska hänen veljensä oli kuollut vanhentuneeseen maitoon.[72][73]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ General Information American Dairy Goat Association. Viitattu 24.10.2013.
  2. ↑ Goat and sheep milk products Naturemade
  3. ↑ Mudgal, V. D.: Milking buffalo International Livestock Research Institute. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Horse Milk - A rare and precious commodity Burleson Arabians
  5. ↑ Ways of improving cheese made from camel milk FAO
  6. ↑ The place of donkeys in society. Welfare of Dinkeys
  7. ↑ Earliest date for milk use in the Near East and southeastern Europe linked to cattle herding Nature.com
  8. ↑ Fineli: Maitojen ravintosisältö
  9. ↑ Kivennäis- ja hivenaineet HAMI Hämeen ammatti-instituutti. Viitattu 25.5.2013.
  10. ↑ Osteoropoosiliitto: Kalsium lujittaa luuston
  11. ↑ Maitotietoa, Maito ja terveys (pdf)
  12. ↑ A. M. Heikkilä, Uudistaminen ei ole ilmaista. Maito ja Me. 9/2001. Valio. Viitattu 8.2.2013.
  13. ↑ a b Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot (Excel) (Maidontuotanto kuukausittain 1990 - 2015 ja Maitotuotteiden valmistus kuukausittain 1990 - 2015) Maito- ja maitotuotetilasto. 25.5.2015. Helsinki: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. Viitattu 6.6.2015.
  14. ↑ a b A. Leimi, J. Perkiömäki, P. Tuominen, Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat. Elintarviketurvallisuusvirasto. Verkkoviite. Viitattu 30.1.2013.
  15. ↑ a b c Maidon laatukäsikirja. 2012. Valioryhmän laatutiimi. Edita Prima. 18, 19, 22, 26-28, 47.
  16. ↑ Maidon jakautuminen luokkiin, Maitohygienialiitto
  17. ↑ Valio ei senttiäkään tuottajille, Ylen uutiset
  18. ↑ Williams, A.G., Audsley, E. and Sandars, D.L: Determining the environmental burdens and resource use in the production of agricultural and horticultural commodities. Main report. Defra Research Project IS0 205. Bedford: Cranfield University & Defra. 2006.
    Ilmo Mäenpää, Kulutuksen ympäristökuormitus. Oulun yliopiston Thule-instituutti. 2004.
  19. ↑ Ruoka-aineiden ravintoainesisältö, 4. p., Kansaneläkelaitos, Tutkimus- ja kehitysyksikkö, Helsinki 1993, ISBN951-669-352-0
  20. ↑ Yle Kuningaskuluttaja: Kasvimaidot parhaimmillaan ruuanlaittossa
  21. ↑ a b Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot 20.9.2013. Maataloustilastot. Viitattu 24.10.2013.
  22. ↑ Luukka, Teemu: Suomalaiset, britit ja aussit juovat enitn maitoa. Helsingin Sanomat, 11.1.2013, s. B6. Artikkelin verkkoversio.
  23. ↑ a b c d e f g h i Maito muka pilattu, Laillistettu ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen, 21. Lok, 2013.
  24. ↑ Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis., O'Sullivan TA, Hafekost K, Mitrou F, Lawrence D., Am J Public Health. 2013 Sep;103(9):e31-42. doi: 10.2105/AJPH.2013.301492. Epub 2013 Jul 18.
  25. ↑ http://yle.fi/uutiset/tutkimus_runsas_maidonjuonti_ei_vahvista_luita_mutta_voi_nostaa_varhaisen_kuoleman_riskia/7572548
  26. ↑ Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk Harvard School of Public Health. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  27. ↑ Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up ncbi.nlm.nih.gov. 2009. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  28. ↑ Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults ncbi.nlm.nih.gov. 2010. Viitattu 20.5.2012.
  29. ↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
  30. ↑ S. Holmberg, A. Thelin: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  31. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24247817
  32. ↑ http://www.hs.fi/tiede/a1385866905614
  33. ↑ Benjamin ja Spener, Conjugated linoleic acids as functional food: an insight into their health benefits. Nutr Metab (Lond). 2009 Sep 18;6:36
  34. ↑ Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo terveyskirjasto.fi. 4.2.2008. Terveyskirjasto. Viitattu 5.7.2011.
  35. ↑ Äidinmaitovastike saattaa altistaa diabetekselle, MTV3:n uutiset
  36. ↑ Maitorasvat voivat laukaista tulehduksellisen suolistotaudin Yle Uutiset. 18.6.2012. Viitattu 18.6.2012.
  37. ↑ Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Viitattu 24.8.2013.
  38. ↑ Laura Savolainen: Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes? 24.8.2013. Yle uutiset. Viitattu 24.8.2013.
  39. ↑ Tutkimus: Raakamaito ei vähennä laktoosivaivoja 10.3.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 11.3.2014.
  40. ↑ Michaëlsson K. et al.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies.. British Medical Journal 349, 2014.
  41. ↑ Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis.. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.
  42. ↑ Ho, S. & Woodford, K. & Kukuljan, S. & Pal, S.: Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study.. European Journal of Clinical Nutrition 68 (9), 2014.
  43. ↑ Palupi, E. & Jayanegara, A. & Ploeger, A. & Kahl, J.: Comparison of nutritional quality between conventional and organic dairy products: a meta-analysis.. Journal of the Science of Food and Agriculture 92 (14), 2012.
  44. ↑ a b Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö. Viitattu 30.6.2012.
  45. ↑ a b Dan Flynn: Uk Food Standards Agency Asked to Re-work Raw Milk Rules 13.3.2012. Food Safety News. Viitattu 8.7.2012.
  46. ↑ Manufacturing raw milk products New Zealand Ministry for Primary Industries. Viitattu 8.7.2012.
  47. ↑ In the United States 2008. Raw Milk USA. Viitattu 8.7.2012.
  48. ↑ Grönholm, Pauliina & Lehtinen, Toni: Raakamaito yleistyy marketeissa HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  49. ↑ Grönholm, Pauliina: Raakamaidon hyödyistä on vähän näyttöä HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  50. ↑ a b c d Repo, Päivi: Tiloilta myytävän raakamaidon laatu vaihtelee ("Listerioosi voi viedä hengen vanhalta ja sairaalta, ehec-bakteeri pikkulapselta.") HS.fi. 29.8.2013. Helsinki. Viitattu 15.10.2013.
  51. ↑ a b Linda Bren: Got milk? Make sure it's pasteurized Findarticles.com. FDA Consumer. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  52. ↑ Harold Eddleman, Making Milk Media, Indiana Biolab
  53. ↑ Frank O'Mahony, Rural dairy technology: Experiences in Ethiopia, International Livestock Centre for Africa
  54. ↑ a b Hannah Gould, Ph.D., senior epidemiologist with the CDC's Enteric Diseases Epidemiology Branch, http://www.cnn.com/2011/10/12/health/food-poisoning-protection-guide/index.html
  55. ↑ a b
    		Tämän artikkelin viitteitä on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja siihen ei ole vaihdettu suomenkielisen wikipedian käyttämää viitemallinetta.
    Voit auttaa Wikipediaa vaihtamalla artikkelissa olevan {{Citation}} viitemallineen suomenkielisen wikipedian vastaavaan mallineeseen viitemallineiden luettelosta.
    Tarkennus: Efficacy of Pasteurization Conditions for the Inactivation of Mycobacterium avium subsp. paratuberculosis in Milk

  56. ↑
    		Tämän artikkelin viitteitä on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja siihen ei ole vaihdettu suomenkielisen wikipedian käyttämää viitemallinetta.
    Voit auttaa Wikipediaa vaihtamalla artikkelissa olevan {{Citation}} viitemallineen suomenkielisen wikipedian vastaavaan mallineeseen viitemallineiden luettelosta.
    Tarkennus: Lambasting Louis: Lessons from Pasteurization

  57. ↑ a b "Raakamaidon ympärillä kuohuu", Helsingin Sanomat 5.7.2012, sivu B 8
  58. ↑ Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden, dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.
  59. ↑ Food safety of raw milk
  60. ↑ Kate Lowenstein, Health.com, 12. lokakuuta 2011, http://www.cnn.com/2011/10/12/health/food-poisoning-protection-guide/index.html
  61. ↑ a b c d e f g h Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits, Wendie L. Claeys et al., Food Control, Volume 31, Issue 1, May 2013, Pages 251–262.
  62. ↑ a b c Vaikeat ruokamyrkytykset lisääntyneet – lapsilla vaarallista ehec-bakteeria, HS.fi 28.8.2013.
  63. ↑ Nyt se varmistui - Kuusi lasta sai EHEC-tartunnan raakamaidosta, Iltalehti.fi 29.6.2012
  64. ↑ EHEC-maidon sairastuttamia lapsia jopa viisi, Iltalehti.fi 26.6.2012
  65. ↑ Peurakoski, Tomi: Raakamaito varmistui suolistotulehduksen aiheuttajaksi HS.fi. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
  66. ↑ Raakamaito on riskielintarvike Yle Uutiset. 28.6.2012. Viitattu 28.6.2012.
  67. ↑
    		Tämän artikkelin viitteitä on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja siihen ei ole vaihdettu suomenkielisen wikipedian käyttämää viitemallinetta.
    Voit auttaa Wikipediaa vaihtamalla artikkelissa olevan {{Citation}} viitemallineen suomenkielisen wikipedian vastaavaan mallineeseen viitemallineiden luettelosta.
    Tarkennus: The Pasteurization of Milk

  68. ↑ Krauss, W. E., Erb, J. H. and Washburn, R.G., "Studies on the nutritive value of milk, II. The effect of pasteurization on some of the nutritive properties of milk," Ohio Agricultural Experiment Station Bulletin 518, page 30, January, 1933.
  69. ↑ Laatikainen Reijo, Aava Lääkärikeskus, luettu 22.10.2013.
  70. ↑ Maitotytöstä maitolähettilääksi
  71. ↑ Teemakalenteri
  72. ↑ Milk expiration dates, courtesy of Al Capone
  73. ↑ Capone at Alcatraz

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maito.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maito&oldid=16885761”