Ero sivun ”Jean-Lambert Tallien” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Guise (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p typo
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Jean Lambert Tallien.JPG|thumb|Jean-Lambert Tallien]]
[[Kuva:Jean Lambert Tallien.JPG|thumb|Jean-Lambert Tallien]]
'''Jean-Lambert Tallien''' ([[1767]] – 16. marraskuuta [[1820]]), oli ranskalainen poliitinen vaikuttaja [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen aikana]].
'''Jean-Lambert Tallien''' ([[1767]] – 16. marraskuuta [[1820]]), oli ranskalainen poliittinen vaikuttaja [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen aikana]].


Tallien syntyi Pariissa, jossa hän kävi koulua ja toimi aluksi lakimiehen apulaisena. Hän toimi uransa eri vaiheissa myös sanomalehtimiehenä ja kirjoitti 1791 tutkielman Ranskan vallankumoukseen johtaneista syistä.
Tallien syntyi Pariissa, jossa hän kävi koulua ja toimi aluksi lakimiehen apulaisena. Hän toimi uransa eri vaiheissa myös sanomalehtimiehenä ja kirjoitti 1791 tutkielman Ranskan vallankumoukseen johtaneista syistä.


Tallienista tuli maltillisen Thermidoriens –puolueen johtaja autettuaan poliittisen uransa alussa syrjäyttämään [[Maximilien Robespierre|Robespierre]]n. Hän toimi mm. [[Pariisin kommuuni|Pariisin vallankumoushallinnon]] sihteerinä ja valittiin jo nuorena kansalliskonventtiin. Poliittisen uransa lopuksi hän kuului 500 neuvostoon, mutta maltillisen puolueen jäsenet syyttivät häntä terroristiksi toimiensa ylilyöntien ja omavaltaisuuden vuoksi.
Tallienista tuli maltillisen Thermidoriens –puolueen johtaja autettuaan poliittisen uransa alussa syrjäyttämään [[Maximilien Robespierre|Robespierre]]n. Hän toimi mm. [[Pariisin kommuuni|Pariisin vallankumoushallinnon]] sihteerinä ja valittiin jo nuorena kansalliskonventtiin. Poliittisen uransa lopuksi hän kuului 500 neuvostoon, mutta maltillisen puolueen jäsenet syyttivät häntä terroristiksi hänen toimiensa ylilyöntien ja omavaltaisuuden vuoksi.


Ollessaan palamassa [[Napoléon Bonaparte|Bonaparten]] Egyptin retkeltä Tallien joutui englantilaisten vangiksi. Oleskeltuaan jonkin aikaa Englannissa hän palasi Ranskaan 1802 ja sai hiukan myöhemmin Napoleonilta nimityksen [[Alicante]]n konsuliksi. Tallien joutui sairastuttuaan luopumaan tehtävästä, mutta hän onnistui saamaan eläkkeen. [[Bourbon-suku|Bourbonien]] valtaanpaluun jälkeen hän välttyi maastakarkotukselta, mutta päätyi suureen köyhyyteen. Tallien kuoli Pariisissa [[lepra]]an [[16. marraskuuta]] 1820.
Ollessaan palaamassa [[Napoléon Bonaparte|Bonaparten]] Egyptin retkeltä Tallien joutui englantilaisten vangiksi. Oleskeltuaan jonkin aikaa Englannissa hän palasi Ranskaan 1802 ja sai hiukan myöhemmin Napoleonilta nimityksen [[Alicante]]n konsuliksi. Tallien joutui sairastuttuaan luopumaan tehtävästä, mutta hän onnistui saamaan eläkkeen. [[Bourbon-suku|Bourbonien]] valtaanpaluun jälkeen hän välttyi maastakarkotukselta, mutta päätyi suureen köyhyyteen. Tallien kuoli Pariisissa [[lepra]]an [[16. marraskuuta]] 1820.


== Teokset ==
== Teokset ==

Versio 8. marraskuuta 2017 kello 22.56

Jean-Lambert Tallien

Jean-Lambert Tallien (1767 – 16. marraskuuta 1820), oli ranskalainen poliittinen vaikuttaja Ranskan vallankumouksen aikana.

Tallien syntyi Pariissa, jossa hän kävi koulua ja toimi aluksi lakimiehen apulaisena. Hän toimi uransa eri vaiheissa myös sanomalehtimiehenä ja kirjoitti 1791 tutkielman Ranskan vallankumoukseen johtaneista syistä.

Tallienista tuli maltillisen Thermidoriens –puolueen johtaja autettuaan poliittisen uransa alussa syrjäyttämään Robespierren. Hän toimi mm. Pariisin vallankumoushallinnon sihteerinä ja valittiin jo nuorena kansalliskonventtiin. Poliittisen uransa lopuksi hän kuului 500 neuvostoon, mutta maltillisen puolueen jäsenet syyttivät häntä terroristiksi hänen toimiensa ylilyöntien ja omavaltaisuuden vuoksi.

Ollessaan palaamassa Bonaparten Egyptin retkeltä Tallien joutui englantilaisten vangiksi. Oleskeltuaan jonkin aikaa Englannissa hän palasi Ranskaan 1802 ja sai hiukan myöhemmin Napoleonilta nimityksen Alicanten konsuliksi. Tallien joutui sairastuttuaan luopumaan tehtävästä, mutta hän onnistui saamaan eläkkeen. Bourbonien valtaanpaluun jälkeen hän välttyi maastakarkotukselta, mutta päätyi suureen köyhyyteen. Tallien kuoli Pariisissa lepraan 16. marraskuuta 1820.

Teokset

  • Discours sur les causes qui ont produit la Révolution française (Paris, 1791, 8 osaa)
  • Mémoire sur l'administration de l'Égypte a l'arrivée des Français