Ero sivun ”Svante Arrhenius” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
202 771 muokkausta
poisto nimen perästä per keskustelu vuonna 2015
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 21: Rivi 21:
| alaviitteet =
| alaviitteet =
}}
}}
'''Svante August Arrhenius''' ([[19. helmikuuta]] [[1859]] [[Uppsala]], [[Ruotsi]] – [[2. lokakuuta]] [[1927]] [[Tukholma]], Ruotsi<ref name="NB" />) oli ruotsalainen [[fyysikko]] ja [[kemisti]], Tukholman korkeakoulun (Stockholms högskola, nyk. [[Tukholman yliopisto]]) [[fysiikka|fysiikan]] professori 1895–1905 ja ensimmäinen ruotsalainen [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnon]] saanut ([[Nobelin kemianpalkinto]] 1903). Palkinnon perusteena oli Arrheniuksen dissosiaatiota koskevat teoriat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Chemistry 1903 | Julkaisu = Nobelprize.org. | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref> Eniten hän on vaikuttanut juuri [[kemia]]n alalla. Arrheniusta pidetään yhdessä [[Wilhelm Ostwald]]in ja [[Jacobus Henricus van ’t Hoff]]in kanssa [[fysikaalinen kemia|fysikaalisen kemian]] perustajana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Servos, John W. | Nimeke = Physical Chemistry from Ostwald to Pauling: The Making of a Science in America | Vuosi = 1996 | Sivu = 20 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Press | Tunniste = ISBN 9780691026145 | www = http://books.google.fi/books?id=1UZjU2WfLAoC&pg=PA20 | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>
'''Svante August Arrhenius''' ([[19. helmikuuta]] [[1859]] [[Uppsala]], [[Ruotsi]] – [[2. lokakuuta]] [[1927]] [[Tukholma]], Ruotsi<ref name="NB" />) oli ruotsalainen [[fyysikko]] ja [[kemisti]], Tukholman korkeakoulun (Stockholms högskola, nyk. [[Tukholman yliopisto]]) [[fysiikka|fysiikan]] professori 1895–1905 ja ensimmäinen ruotsalainen [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnon]] saanut ([[Nobelin kemianpalkinto]] 1903). Palkinnon perusteena oli Arrheniuksen dissosiaatiota koskevat teoriat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Chemistry 1903 | Julkaisu = Nobelprize.org. | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref> Eniten hän on vaikuttanut juuri [[kemia]]n alalla. Arrheniusta pidetään yhdessä [[Wilhelm Ostwald]]in ja [[Jacobus Henricus van ’t Hoff]]in kanssa [[fysikaalinen kemia|fysikaalisen kemian]] perustajana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Servos, John W. | Nimeke = Physical Chemistry from Ostwald to Pauling: The Making of a Science in America | Vuosi = 1996 | Sivu = 20 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Press | Tunniste = ISBN 9780691026145 | www = http://books.google.fi/books?id=1UZjU2WfLAoC&pg=PA20 | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>


[[Uppsalan yliopisto]]ssa 1884 valmistuneessa väitöskirjassaan Arrhenius esitti muun muassa [[elektrolyyttinen disassosiaatioteoria|elektrolyyttisen disassosiaatioteorian]] perusajatukset. Tämä teoria korvasi [[Michael Faraday|Faradayn]] virheellisen kuvauksen kahden materiafaasin välisestä reaktiosta. Aluksi väitöskirja arvioitiin ala-arvoiseksi, eikä sen laatua pidetty riittävän hyvänä [[dosentti|dosentuurin]] myöntämiseksi. Sittemmin Arrheniuksen terävä-älyisyys ja omaleimaisuus huomattiin Wilhelm Ostwaldin ansiosta, ja hänet nimitettiin Uppsalaan fysikaalisen kemian dosentiksi. Myöhemmin hän jatkoi työskentelyään, ja hänet nimitettiin Tukholman korkeakoulun [[professori]]ksi.<ref name="NB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/arrhenius-bio.html | Nimeke = Svante Arrhenius - Biographical | Julkaisu = Nobelprize.org | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>
[[Uppsalan yliopisto]]ssa 1884 valmistuneessa väitöskirjassaan Arrhenius esitti muun muassa [[elektrolyyttinen disassosiaatioteoria|elektrolyyttisen disassosiaatioteorian]] perusajatukset. Tämä teoria korvasi [[Michael Faraday|Faradayn]] virheellisen kuvauksen kahden materiafaasin välisestä reaktiosta. Aluksi väitöskirja arvioitiin ala-arvoiseksi, eikä sen laatua pidetty riittävän hyvänä [[dosentti|dosentuurin]] myöntämiseksi. Sittemmin Arrheniuksen terävä-älyisyys ja omaleimaisuus huomattiin Wilhelm Ostwaldin ansiosta, ja hänet nimitettiin Uppsalaan fysikaalisen kemian dosentiksi. Myöhemmin hän jatkoi työskentelyään, ja hänet nimitettiin Tukholman korkeakoulun [[professori]]ksi.<ref name="NB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/arrhenius-bio.html | Nimeke = Svante Arrhenius - Biographical | Julkaisu = Nobelprize.org | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>


Arrhenius oli eräs niistä aikalaisistaan, jotka esittivät [[panspermia]]-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä Maassa oli syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. 2000-luvulla ajatus on jälleen saanut huomiota avaruustutkimuksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.simsoup.info/Origin_Issues_Earth_Or_Space.html | Nimeke = Origin on Earth or Arrival from Space | Tekijä = | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Chris Gordon-Smith | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>
Arrhenius oli yksi niistä aikalaisistaan, jotka esittivät [[panspermia]]-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä Maassa on syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. 2000-luvulla ajatus on jälleen saanut huomiota avaruustutkimuksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.simsoup.info/Origin_Issues_Earth_Or_Space.html | Nimeke = Origin on Earth or Arrival from Space | Tekijä = | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Chris Gordon-Smith | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>


Vuonna 1896 Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti [[kasvihuoneilmiö]]tä, erityisesti [[hiilidioksidi]]n ja [[vesihöyry]]n [[lämpösäteily]]ominaisuuksia, mutta jo [[Joseph Fourier]] oli havainnut ilmiön 1827.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://lavelle.chem.ucla.edu/wp-content/supporting-files/Chem14B/Arrhenius_and_Global_Warming.pdf | Nimeke = Arrhenius and Global Warming | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lavelle | Viitattu = 5.12.2014 | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}} }}</ref> Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan [[jääkausi]]en ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu [[ilmakehä]]n hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/environment/blog/2009/feb/19/climate-change-arrhenius | Nimeke = Climate controversies (of the nineteenth century) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencemuseum.org.uk/onlinestuff/people/svante%20august%20arrhenius.aspx | Nimeke = Svante August Arrhenius (1859-1927) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Science Museum | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>
Vuonna 1896 Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti [[kasvihuoneilmiö]]tä, erityisesti [[hiilidioksidi]]n ja [[vesihöyry]]n [[lämpösäteily]]ominaisuuksia, mutta jo [[Joseph Fourier]] oli havainnut ilmiön 1827.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://lavelle.chem.ucla.edu/wp-content/supporting-files/Chem14B/Arrhenius_and_Global_Warming.pdf | Nimeke = Arrhenius and Global Warming | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lavelle | Viitattu = 5.12.2014 | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}} }}</ref> Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan [[jääkausi]]en ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu [[ilmakehä]]n hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/environment/blog/2009/feb/19/climate-change-arrhenius | Nimeke = Climate controversies (of the nineteenth century) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencemuseum.org.uk/onlinestuff/people/svante%20august%20arrhenius.aspx | Nimeke = Svante August Arrhenius (1859-1927) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Science Museum | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>


Arrhenius oli myös tieteen kansantajuistaja ja kirjoitti useita suomennettujakin teoksia.
Arrhenius oli myös tieteen kansantajuistaja ja kirjoitti useita suomennettujakin teoksia.
Rivi 42: Rivi 42:


==Yleistajuisia teoksia==
==Yleistajuisia teoksia==
* ''Världarnas utveckling'' (1906) (Suom. ''Maailmojen kehitys'', Otava 1907),
* ''Världarnas utveckling'' (1906) (Suom. [[K. H. Hällström]], ''Maailmojen kehitys'', Otava 1907),
* ''Människan inför världsgåtan'' (1907) (Suom. ''Maailman arvoitusta ratkaisemassa : Eri aikojen ja eri kansojen käsitykset maailman kehittymisestä'', Otava 1908),
* ''Människan inför världsgåtan'' (1907) (Suom. K. H. Hällström, ''Maailman arvoitusta ratkaisemassa: Eri aikojen ja eri kansojen käsitykset maailman kehittymisestä'', Otava 1908),
* ''Smittkoppar och deras bekämpande'' (1913),
* ''Smittkoppar och deras bekämpande'' (1913),
* ''Stjärnornas öden'' (1915) (Suom. ''Tähtien kohtalot'', Otava 1916)
* ''Stjärnornas öden'' (1915) (Suom. K. H. Hällström, ''Tähtien kohtalot'', Otava 1916)
* ''Kemien och det moderna livet'' (1919).(suom. ''Kemia ja nykyaikainen elämä'', Otava 1923)
* ''Kemien och det moderna livet'' (1919).(suom. [[Olli A. Wuorinen]] ''Kemia ja nykyaikainen elämä'', Otava 1923)


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 2. marraskuuta 2017 kello 14.13

Svante Arrhenius
Henkilötiedot
Syntynyt19. helmikuuta 1859
Uppsala, Ruotsi
Kuollut2. lokakuuta 1927
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus ruotsalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Uppsalan yliopisto
Tukholman yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Per Teodor Cleve, Erik Edlund
Instituutti Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu
Oppilaat Oskar Klein
Tutkimusalue fysiikka
kemia
Tunnetut työt Arrheniuksen yhtälö
dissosiaatioteoria
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1903)

Svante August Arrhenius (19. helmikuuta 1859 Uppsala, Ruotsi – 2. lokakuuta 1927 Tukholma, Ruotsi[1]) oli ruotsalainen fyysikko ja kemisti, Tukholman korkeakoulun (Stockholms högskola, nyk. Tukholman yliopisto) fysiikan professori 1895–1905 ja ensimmäinen ruotsalainen Nobel-palkinnon saanut (Nobelin kemianpalkinto 1903). Palkinnon perusteena oli Arrheniuksen dissosiaatiota koskevat teoriat.[2] Eniten hän on vaikuttanut juuri kemian alalla. Arrheniusta pidetään yhdessä Wilhelm Ostwaldin ja Jacobus Henricus van ’t Hoffin kanssa fysikaalisen kemian perustajana.[3]

Uppsalan yliopistossa 1884 valmistuneessa väitöskirjassaan Arrhenius esitti muun muassa elektrolyyttisen disassosiaatioteorian perusajatukset. Tämä teoria korvasi Faradayn virheellisen kuvauksen kahden materiafaasin välisestä reaktiosta. Aluksi väitöskirja arvioitiin ala-arvoiseksi, eikä sen laatua pidetty riittävän hyvänä dosentuurin myöntämiseksi. Sittemmin Arrheniuksen terävä-älyisyys ja omaleimaisuus huomattiin Wilhelm Ostwaldin ansiosta, ja hänet nimitettiin Uppsalaan fysikaalisen kemian dosentiksi. Myöhemmin hän jatkoi työskentelyään, ja hänet nimitettiin Tukholman korkeakoulun professoriksi.[1]

Arrhenius oli yksi niistä aikalaisistaan, jotka esittivät panspermia-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä Maassa on syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. 2000-luvulla ajatus on jälleen saanut huomiota avaruustutkimuksessa.[4]

Vuonna 1896 Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti kasvihuoneilmiötä, erityisesti hiilidioksidin ja vesihöyryn lämpösäteilyominaisuuksia, mutta jo Joseph Fourier oli havainnut ilmiön 1827.[5] Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan jääkausien ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista.[6][7]

Arrhenius oli myös tieteen kansantajuistaja ja kirjoitti useita suomennettujakin teoksia.

Tieteellisiä artikkeleita

  • Arrhenius, 1884, Recherches sur la conductivité galvanique des électrolytes, doctoral dissertation, Stockholm, Royal publishing house, P.A. Norstedt & söner, 89 pages.
  • Arrhenius, 1896a, Ueber den Einfluss des Atmosphärischen Kohlensäurengehalts auf die Temperatur der Erdoberfläche, in the Proceedings of the Royal Swedish Academy of Science, Stockholm 1896, Volume 22, I N. 1, pages 1–101.
  • Arrhenius, 1896b, On the Influence of Carbonic Acid in the Air upon the Temperature of the Ground, London, Edinburgh, and Dublin Philosophical Magazine and Journal of Science (fifth series), April 1896. vol 41, pages 237–275.
  • Arrhenius, 1901a, Ueber die Wärmeabsorption durch Kohlensäure, Annalen der Physik, Vol 4, 1901, pages 690–705.
  • Arrhenius, 1901b, Über Die Wärmeabsorption Durch Kohlensäure Und Ihren Einfluss Auf Die Temperatur Der Erdoberfläche. Abstract of the proceedings of the Royal Academy of Science, 58, 25–58.
  • Arrhenius, 1903, Lehrbuch der Kosmischen Physik, Vol I and II, S. Hirschel publishing house, Leipzig, 1026 pages.
  • Arrhenius, 1906, Die vermutliche Ursache der Klimaschwankungen, Meddelanden från K. Vetenskapsakademiens Nobelinstitut, Vol 1 No 2, pages 1–10
  • Arrhenius, 1908, Das Werden der Welten, Academic Publishing House, Leipzig, 208 pages.

Yleistajuisia teoksia

  • Världarnas utveckling (1906) (Suom. K. H. Hällström, Maailmojen kehitys, Otava 1907),
  • Människan inför världsgåtan (1907) (Suom. K. H. Hällström, Maailman arvoitusta ratkaisemassa: Eri aikojen ja eri kansojen käsitykset maailman kehittymisestä, Otava 1908),
  • Smittkoppar och deras bekämpande (1913),
  • Stjärnornas öden (1915) (Suom. K. H. Hällström, Tähtien kohtalot, Otava 1916)
  • Kemien och det moderna livet (1919).(suom. Olli A. Wuorinen Kemia ja nykyaikainen elämä, Otava 1923)

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Svante Arrhenius - Biographical Nobelprize.org. Nobel Media AB. Viitattu 5.12.2014. (englanniksi)
  2. ↑ The Nobel Prize in Chemistry 1903 Nobelprize.org.. Nobel Media AB. Viitattu 5.12.2014.
  3. ↑ Servos, John W.: Physical Chemistry from Ostwald to Pauling: The Making of a Science in America, s. 20. Princeton University Press, 1996. ISBN 9780691026145. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2014). (englanniksi)
  4. ↑ Origin on Earth or Arrival from Space 2003. Chris Gordon-Smith. Viitattu 5.12.2014. (englanniksi)
  5. ↑ Arrhenius and Global Warming (PDF) Lavelle. Viitattu 5.12.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Climate controversies (of the nineteenth century) The Guardian. Viitattu 5.12.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Svante August Arrhenius (1859-1927) Science Museum. Viitattu 5.12.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Svante_Arrhenius&oldid=16870263”