Ero sivun ”Luettelo Suomen siirtolohkareista” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 68: Rivi 68:
*''[[Satulinkivi]]'' eli ''Vahankivi'', kolmen kunnan rajakivi [[Jokioinen|Jokioisten]], [[Tammela]]n ja [[Somero]]n rajalla<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suoranta, Antero | Otsikko =Kolmen kunnan rajakivi, Vahankivi, saanut esittelytaulun | Julkaisu =Lounais-Hämeen luonto | Ajankohta = 2007| Vuosikerta = | Numero =94 | Sivut =44-46 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL94.pdf | www-teksti =lehden verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 8.9.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
*''[[Satulinkivi]]'' eli ''Vahankivi'', kolmen kunnan rajakivi [[Jokioinen|Jokioisten]], [[Tammela]]n ja [[Somero]]n rajalla<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suoranta, Antero | Otsikko =Kolmen kunnan rajakivi, Vahankivi, saanut esittelytaulun | Julkaisu =Lounais-Hämeen luonto | Ajankohta = 2007| Vuosikerta = | Numero =94 | Sivut =44-46 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL94.pdf | www-teksti =lehden verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 8.9.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
* ''[[Parranvaha]]'' eli ''Parravaha'', kolmen, aiemmin neljän kunnan rajakivi Varsinais-Suomessa.<ref name="mellila">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mellila.fi/?id=3B13768B-6AA046DB8EDA-DFF1AD8518E9 | Nimeke =Mellilän nähtävyydet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Mellilä - Maailman makein | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Mellilän kyläyhdistys | Viitattu = 22.1.2017 | Kieli = }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.loimaa.fi/tiedostot/42/documents/Koulut/Kulttuurikasvatussuunnitelma%202016.pdf | Nimeke = Kulttuurikasvatussuunnitelma| Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = s. 41 | Julkaisu = | Ajankohta =2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Loimaan kaupunki | Viitattu = 23.1.2017 | Kieli = }}</ref>
* ''[[Parranvaha]]'' eli ''Parravaha'', kolmen, aiemmin neljän kunnan rajakivi Varsinais-Suomessa.<ref name="mellila">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mellila.fi/?id=3B13768B-6AA046DB8EDA-DFF1AD8518E9 | Nimeke =Mellilän nähtävyydet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Mellilä - Maailman makein | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Mellilän kyläyhdistys | Viitattu = 22.1.2017 | Kieli = }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.loimaa.fi/tiedostot/42/documents/Koulut/Kulttuurikasvatussuunnitelma%202016.pdf | Nimeke = Kulttuurikasvatussuunnitelma| Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = s. 41 | Julkaisu = | Ajankohta =2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Loimaan kaupunki | Viitattu = 23.1.2017 | Kieli = }}</ref>
*''[[Rillankivi]]'', [[Pielavesi|Pielaveden]], [[Pihtipudas|Pihtiputaan]] ja [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven]] kuntien sekä [[Keski-Suomi|Keski-Suomen]], [[Pohjois-Savo]]n ja [[Pohjois-Pohjanmaa]]n maakuntien, aiemmin [[Keski-Suomen lääni|Keski-Suomen]], [[Kuopion lääni|Kuopion]] ja [[Oulun lääni]]en rajakivi, [[Pähkinäsaaren rauha]]n (1323) rajamerkki<ref>Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 318. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976.</ref>
*''[[Rillankivi]]'', [[Pielavesi|Pielaveden]], [[Pihtipudas|Pihtiputaan]] ja [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven]] kuntien sekä [[Keski-Suomi|Keski-Suomen]], [[Pohjois-Savo]]n ja [[Pohjois-Pohjanmaa]]n maakuntien, aiemmin [[Keski-Suomen lääni|Keski-Suomen]], [[Kuopion lääni|Kuopion]] ja [[Oulun lääni]]en rajakivi, sitä pidetään myös [[Pähkinäsaaren rauha]]n (1323) rajamerkkinä<ref>Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 318. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976.</ref>


=== Taistelut ===
=== Taistelut ===

Versio 22. lokakuuta 2017 kello 10.21

Siirtolohkare Nurmeksen Pyssyvaaralla.

Tämä on luettelo Suomen siirtolohkareista ja muista nimetyistä kivistä.

Koon ja ominaisuuksien mukaan

Suuret

Kukkarokivi Turussa.

Suurimmat

  1. Turun Kukkarokivi, kuva jo Maamme-kirjassa.[1]
  2. Tervolankirkko, Savonlinna[1][2]
  3. Kärsämäen pirunpesä, Turun lentoasema[3][4]
  4. Ilveskivi, Pedersöre, 27 m korkea[1][5]
  5. Linnakivi. Pieksämäki[1]

Muut suuret

Pallivahankivi Turussa.

Näkyvät

Kiikkuvat lohkareet

Kiikkukivi Alavieskan Jukulaisen kylällä.

Ihmisvoimin liikutettavia siirtolohkareita, jotka palaavat takaisin alkuperäiseen asentoonsa.

[21][22][23]

Erikoiset

Luolat

Historiallisesti merkittävät

Rajakivet

Kuhankuonon rajakivi Varsinais-Suomessa.

Taistelut

Muu perinne

Alueittain

Kanta-Häme

Hattula

  • Hämeskivi, Tyrväntö, Ruotsin ja Novgorodin raja, myöhemmin Hämeen ja Savon raja?[54]
  • Illaankivi eli Näkkäkivi, kuusitoistakoloinen uhrikivi Mälkiäisissä, Tyrväntö[54]
  • Lahdentaan tuomarikivet, Jänismäki, Tyrväntö, kiinteä muinaisjäännös[54][32]
  • Lapinämmänkivi, Tyrväntö[54]
  • Pirunlinkokivi, historiallisen ajan tarinapaikka[32]
  • Tonttukivi, Tyrväntö[54]

Hämeenlinna

Palsankallion rajakivi Hämeenlinnassa.
  • Kirkonkivet, historiallisen ajan tarinapaikka[55]
  • Kruununkivi, Vahovuori, historiallisen ajan rajakivi[55]
  • Kärsänkivi, rajakivi[55]
  • Palsankallio, rajakivi[32]
  • Sopenkivi, rajakivi[55]
  • Sylkkyvaha, rajakivi[55]
  • Vahankivi, rajakivi[55]

Keski-Suomi

Venäläiskivi Äänekoskellla.

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Satakunta

Uusimaa

Helsinki

Siirtolohkare Helsingin Koivusaaren eteläkärjessä.

Espoo

Porvoo

Näsin kivi on haljennut siirtolohkare Porvoossa ja tunnettu näköalapaikka.
  • Näsin kivi, haljennut siirtolohkare Näsinmäellä. Tunnettu näköalapaikkana.[69]

Varsinais-Suomi

Turku

Lähteet

  1. a b c d Lounema, Risto: Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet, Lohkareet ja kuvat 1. Hymy-lehti, 18.9.2007, nro 10. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.3.2014.
  2. Mäkelä, Jorma: Tervolankirkko Suomen suurin siirtolohkare
  3. a b c d Lounema, Risto: Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet. Hymy-lehti, 18.9.2007, nro 10. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.3.2014.
  4. a b c Varsinais-Suomi kunnostautuu - Turun Sanomat 4.11.2001
  5. Nähtävyyksiä Pedersöressä
  6. a b Lounema, Risto: Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet, Lohkareet ja kuvat 2. Hymy-lehti, 18.9.2007, nro 10. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.3.2014.
  7. Liite 9. Luonto Nousiaisten rakenneyleiskaava. AirIx. Viitattu 22.8.2015.
  8. Taattisten tila > Luontopolku > Siirtolohkare
  9. Taattisten luontopolku 3 - Siirtolohkare
  10. Suurin siirtolohkare on Navettavuorella - Tilavuus lähes 150 kuutiota!
  11. Julunkiven luonnonsuojelualue
  12. a b Kaipolan koulu - Jääkausiprojekti - Siirtolohkare
  13. a b Pirunpesän luola oli jännittävä paikka Toejoen koulun lapsille
  14. a b Pitkänen, Ritva-Liisa: Pallivaha, s. 317. Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  15. a b Paula Hätönen: Kivenlohkareesta nimi koko alueelle. Turun Sanomat, 12.5.2007. Artikkelin verkkoversio.
  16. 38. Koukun siirtolohkare - Itsenäisyyden polku Lemillä
  17. Onkiniemen liikkuva kivi
  18. Mäkrän vaaran huipun siirtolohkare
  19. Kolin kansallispuisto - Valokuvia - Siirtolohkare
  20. Kaipolan lahden siirtolohkareita
  21. Aimo Kejonen: Lisiä Suomen kiikkuvien lohkareiden luetteloon
  22. Alavieskan luonnonnähtävyydet
  23. Lemin Kiikkuva kivi
  24. Luolamiehen blogi 13.1.2011: Hirvi-Simunan luola, Lempäälä
  25. Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke (TAATA) : Esimerkkejä Tampereen kaupunkiseudun maaperän erityispiirteistä
  26. Kummia koloja, Suomen Luonto elokuu 2001
  27. Luolamiehen blogi 2.12.2010 : Karhunpesäkivi, Inari
  28. http://www.sarkola.info/index.php/sarkola
  29. Satakunnan Kansa 15. toukokuuta 2012.
  30. Porin kaupunki/Pirunpesä
  31. Kuhmon muinaismuistokohteet
  32. a b c d Hattulan aluevaraukset
  33. Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali
  34. Unto Salo : Häme ja Satakunta, teoksessa Satakunta - kotiseutututkimuksia XVIII. Otava 1967
  35. Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali
  36. Unto Salo: Häme ja Satakunta – Näkökohtia maamme varhaisimman maakuntalaitoksen synnystä (s.81)
  37. Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 22.1.2010. Metsähallitus. Viitattu 2.8.2010.
  38. Kurjenrahkan nähtävyydet ja historia 27.11.2009. Luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 4.8.2010.
  39. Jorma Pihlava: Kunnat muuttuvat, Kuhankuono säilyy. Turun Sanomat, 28.12.2008. Artikkelin verkkoversio.
  40. Suoranta, Antero: Kolmen kunnan rajakivi, Vahankivi, saanut esittelytaulun. Lounais-Hämeen luonto, 2007, nro 94, s. 44-46. lehden verkkoversio (pdf). Viitattu 8.9.2013.
  41. Mellilän nähtävyydet Mellilä - Maailman makein. Mellilän kyläyhdistys. Viitattu 22.1.2017.
  42. Kulttuurikasvatussuunnitelma (pdf) (s. 41) 2016. Loimaan kaupunki. Viitattu 23.1.2017.
  43. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 318. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976.
  44. Perhon kirkon ympäristö
  45. Suomen sota n. 200 v.
  46. Katariinanlaakso, Turku
  47. a b Saarnakivi Tammelan kunta. Viitattu 16.4.2011.
  48. a b Karhuseutu/Hiirijärven kylä Karhuseudun suistoissa
  49. a b Raumakuvasto
  50. a b Tapio Salminen: Joki ja sen väki – Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007.
  51. a b Helteinen varaslähtö Pyhän Henrikin pyhiinvaellukseen 18.6.2005. Turun Sanomat. Viitattu 14.1.2013.
  52. a b Oripään nähtävyyksiä
  53. Turun kansallinen kaupunkipuisto (PDF) (Lainaus kirjasta Z. Topelius: Finland framstäldt i teckningar, 1845) 12.2.2010. Turun kaupunki. Viitattu 17.4.2010. Suomennos: Vanha kaunis Suomi. Suom. Aarne Valpola. Hämeenlinna: Karisto, 1978 (7. painos 2000). ISBN 951-23-1230-1.
  54. a b c d e Tarinoiden kohteita - Tyrväntö-verkko
  55. a b c d e f Hämeenlinnan aluevaraukset
  56. Muinaisjäännösrekisteri: Venäläiskivi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.3.2007. Museovirasto. Viitattu 20.9.2015.
  57. [1]
  58. https://27crags.com/crags/apinakivi
  59. [2]
  60. Kotakivi II Groundspeak, Inc.. Viitattu 4.3.2014.
  61. Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 21.9.2015.
  62. Luolamiehen blogi Viitattu 17.8.2013.
  63. http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/1312dc004a172081b554fd3d8d1d4668/julkaisu06_04.pdf?MOD=AJPERES
  64. Virtuaalinen luontopolku
  65. a b c d Liidia Petrell: Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006
  66. LIITE 1
  67. a b c Espoon metsien jääkautiset nähtävyydet odottavat löytäjiään, Helsingin Sanomat, 26.7.2008, sivu A13
  68. 9.21 Veinin siirtolohkareikko
  69. Näsin kivi Porvoon kaupunki. Viitattu 5.6.2015.

Aiheesta muualla