Ero sivun ”Paavo Tikkanen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 54: | Rivi 54: | ||
{{SDP:n kansanedustajat 1907-1908}} |
{{SDP:n kansanedustajat 1907-1908}} |
||
{{SDP:n kansanedustajat 1908-1909}} |
|||
{{AAKKOSTUS:Tikkanen, Paavo}} |
{{AAKKOSTUS:Tikkanen, Paavo}} |
||
Versio 22. lokakuuta 2017 kello 00.08
| Paavo Tikkanen | |
|---|---|
 Paavo Tikkanen lapsineen noin vuonna 1863. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. maaliskuuta 1823 Kiuruvesi, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 7. marraskuuta 1873 (50 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | toimittaja, runoilija, kääntäjä |
| Lapset | J. J. Tikkanen |
Paavo Tikkanen (2. maaliskuuta 1823 Kiuruvesi – 7. marraskuuta 1873 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, runoilija, kääntäjä ja tunnettu suomalaisuusmies. Hän toimi Suomettaren päätoimittajana 1847–1850 ja 1856–1864.[1]
Elämä ja ura
Tikkanen oli kotoisin rahvaasta, mutta vauraasta perheestä. Hänen vanhempansa olivat talollinen Antti Tikkanen ja emäntä Liisa Remes. Tikkanen kävi Kuopion triviaalikoulua 1831–1838 ja valmistui ylioppilaaksi Porvoon lukiosta 1841.[1]
Tikkanen oli yksi ensimmäisiä Helsingin yliopiston sukunimeltään suomalaisista opiskelijoista. Vuonna 1844 hän piti Savo-karjalaisessa osakunnassa puheen, jota on pidetty Suomettaren syntyhetkenä.[1] Vuosina 1845–1847 Tikanen toimitti ja levitti osakunnan julkaisusarjaa Lukemisia Suomen kansan hyödyksi, jossa oli hänen suomennoksiaan kuten Hauta Perhossa ja omia kirjoituksia. Jälkimmäiseen perustuva Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto ilmestyi erikseenkin vuonna 1848. Tikkanen suomensi myös muun muassa Johan Ludvig Runebergin runoutta.
Lehtimies
Osakunta perusti Tikkasen aloitteesta vuonna 1846 Suomalaisseuran, joka piirissä tehtiin seuraavana vuonna aloite ensimmäisen suomenkielisen päivälehden Suomettaren perustamiseksi. Tikkanen toimi lehden päätoimittajana 1847–1850 ja 1856–1864.[1] Yhden lehteen laatimansa artikkelin Tikkanen julkaisi erikseen vuonna 1948 nimellä Pitäjänkoulu Lajusissa Lihvinmaalla.
Tutkija ja kirjailija
Tikkanen valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1847 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1859. Hänen kansantaloudellinen väitöskirjansa, Väkiluku ja asukas-suhteet Suomessa (1859), oli ensimmäisiä suomenkielisiä väitöskirjoja. Hänen maantieteellinen oppikirjansa Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto (1848) sisältää ensimmäisen suomenkielisillä nimillä ja selityksillä varustetun Suomen kartan. Nykyisessä yleiskielessä on lukuisia Tikkasen sepittämiä ilmauksia: aikakauskirja, ajanmukainen, asiantuntija, edustaa, esitellä, ilmiö, luento, mielipide, ominaisuus, osasto, pääsylippu, sanomalehdistö, säteillä, teollisuus, tilasto (merkityksessä 'tila'), toimia, tuote, uskonpuhdistus, uskonto, valtio, valtiopäivät, Varsinais-Suomi, vastuu, väline, ystävätär, ääntyä.[2]
Liikemies
Tikkanen toimi myös liikemiehenä. Hän vuokrasi 1848 Herman Kellgrenin kanssa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta kirjapainon ja osti Öhmanin kirjakaupan haaraliikkeen Helsingistä. Joidenkin liiketoiminnan vastoinkäymisten lisäksi hänen kotinsa ja omaisuutensa tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1858. 1860-luvulla Tikkanen toimi asianajajana, kunnes hän vuonna 1870 hän sairastui parantumattomasti.
Yksityiselämä
,_Hietaniemi_cemetery,_Helsinki.jpg)
Tikkasen puoliso vuodesta 1851 oli Helena Maria Tengström (1829–1857), professori Johan Jakob Tengströmin tytär. Heidän poikansa J. J. Tikkanen oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori, pojanpoikansa Robert Tikkanen olympiamitalisti ja pojanpojanpoikansa Henrik Tikkanen kirjailija. Heidän tyttärensä Johanna Tikkanen oli keksijä.
Lähteet
Kirjallisuus
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 767. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
Viitteet
- ↑ a b c d Vesikansa, Jyrki: ”Tikkanen, Paavo (1823–1873)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 816–817. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2016).
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 456. 4. painos. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-04680-2.
Aiheesta muualla
Lisää luettavaa aiheesta Paavo Tikkanen on Wikiaineistossa
| ||||||