Ero sivun ”Valamiehistö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Removing Link FA template (handled by wikidata) |
valamiehistö yhdysvalloissa, pari kielilinkkiä pois |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Norjassa muutoksenhakuasteessa rikosjuttujen peruskokoonpano on kolme lainoppinutta tuomaria ja neljä lautamiestä. Törkeämmissä rikosjutuissa, joissa muutoksenhaun kohteena olevasta rikoksesta voi seurata yli kuuden vuoden vankeusrangaistus, syyllisyyskysymyksen päättää ensin maallikoista koostuva 10 henkilön jury (lagrett). Mikäli seitsemän juryn jäsentä pitää vastaajaa syyllisenä, jutun seuraamuskysymys siirtyy kolmen lainoppineen tuomarin ja neljän juryn jäsenen ratkaistavaksi. Mikäli kolme virkatuomaria puolestaan katsoo, että jury on antanut virheellisen vapauttavan tuomion, ratkaistaan syyllisyysasia uudelleen kolmen virkatuomarin ja neljän maallikon kokoonpanossa.<ref>[http://www.om.fi/Satellite?blobcol=urldata&blobheader=application/pdf&blobheadername1=Content-Disposition&blobheadername2=Content-Length&blobheadervalue1=inline;%20filename=OMTR%202007%2019%2049%20s.pdf&blobheadervalue2=162358&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1198085130381&ssbinary=true&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&SSURIsscontext=Satellite%20Server Käräjäoikeuksien kokoonpanosäännösten uudistaminen Työryhmämietintö 2007:19, Oikeusministeriö 978-952-466-658-9 (PDF)]</ref> |
Norjassa muutoksenhakuasteessa rikosjuttujen peruskokoonpano on kolme lainoppinutta tuomaria ja neljä lautamiestä. Törkeämmissä rikosjutuissa, joissa muutoksenhaun kohteena olevasta rikoksesta voi seurata yli kuuden vuoden vankeusrangaistus, syyllisyyskysymyksen päättää ensin maallikoista koostuva 10 henkilön jury (lagrett). Mikäli seitsemän juryn jäsentä pitää vastaajaa syyllisenä, jutun seuraamuskysymys siirtyy kolmen lainoppineen tuomarin ja neljän juryn jäsenen ratkaistavaksi. Mikäli kolme virkatuomaria puolestaan katsoo, että jury on antanut virheellisen vapauttavan tuomion, ratkaistaan syyllisyysasia uudelleen kolmen virkatuomarin ja neljän maallikon kokoonpanossa.<ref>[http://www.om.fi/Satellite?blobcol=urldata&blobheader=application/pdf&blobheadername1=Content-Disposition&blobheadername2=Content-Length&blobheadervalue1=inline;%20filename=OMTR%202007%2019%2049%20s.pdf&blobheadervalue2=162358&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1198085130381&ssbinary=true&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&SSURIsscontext=Satellite%20Server Käräjäoikeuksien kokoonpanosäännösten uudistaminen Työryhmämietintö 2007:19, Oikeusministeriö 978-952-466-658-9 (PDF)]</ref> |
||
== Valamiehistö Yhdysvalloissa == |
|||
[[Yhdysvaltain perustuslaki|Yhdysvaltain perustuslain]] kuudennen lisäyksen mukaan rikoksesta syytetyllä on oikeus valamiehistön edessä käytävään oikeudenkäyntiin. Poikkeuksen tähän tekevät lievät rikokset, joista ei voi saada pitkää vankeustuomiota. Syytetty voi luopua tästä oikeudestaan ja valita oikeudenkäynnin, jonka tuloksen päättää tuomari.<ref>Hudson, s. 163.</ref> |
|||
Valamiehistön jäsenet valitaan menettelyssä, josta käytetään termiä ''voir dire''. Henkilöiltä kysytään kysymyksiä, ja ehdokkaista voidaan hylätä yksilöitä, joilla vaikuttaa olevan sellainen ennakkoasenne, että se estäisi heitä arvioimasta tapausta puolueettomasti. Sekä syyttäjä että puolustusasianajajat voivat hylätä tietyn määrän ehdokkaita myös melkein mistä syystä tahansa. Syynä ei voi kuitenkaan käyttää esimerkiksi henkilön ihonväriä tai sukupuolta.<ref>Hudson, s. 164–167.</ref> |
|||
Valamiehistön jäsenmäärä vaihtelee kuuden ja kahdentoista välillä riippuen siitä, minkälainen oikeudenkäynti on kyseessä. Liittovaltion tuomioistuimissa käytävissä rikosoikeudenkäynneissä valamiehiä on aina kaksitoista ja langettavan tuomion täytyy olla yksimielinen, mutta kaikissa osavaltioissa näin ei ole. Jos valamiehistö ei pääse tulokseen tuomiosta, tuomari määrää oikeudenkäynnin rauenneeksi (''mistrial'').<ref>Hudson, s.168-170.</ref> Syytetty voi joutua uuteen oikeudenkäyntiin.<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.scotusblog.com/2010/03/when-are-a-mistrial-and-retrial-double-jeopardy/ |nimeke=When are a mistrial and retrial double jeopardy?|tekijä=Miller, Erin |julkaisu=SCOTUSblog |ajankohta=2010-03-28 |viitattu=2017-10-21 |ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Jos valamiehistö tuomitsee henkilön syylliseksi, tuomari voi joissakin tapauksissa kumota tuomion.<ref>Hudson, s. 178-177.</ref> |
|||
Tapauksissa, joissa syytetyn on mahdollista saada [[Kuolemanrangaistus Yhdysvalloissa|kuolemantuomio]], rangaistuksesta päättää valamiehistö.<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.theguardian.com/us-news/2016/jan/12/supreme-court-rules-florida-judge-only-death-penalty-sentencing-unconstitutional-capital-punishment-debate |nimeke=Florida's judge-only death penalty sentencing ruled unconstitutional |tekijä=Walter, Joanna |julkaisu=The Guardian |ajankohta=2016-01-12 |viitattu=2017-10-21 |ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> [[Alabama]] on ainoa osavaltio, jossa tuomari voi kumota valamiehistön antaman elinkautistuomion ja muuttaa se kuolemantuomioksi.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.usatoday.com/story/news/politics/2017/01/23/supreme-court-alabama-florida-death-penalty-judge-jury/96947280/ |nimeke=Supreme Court lets Alabama judges impose death penalty |tekijä=Wolf, Richard |julkaisu=USA Today |viitattu=2017-10-21 |ietf-kielikoodi=en}}</ref> |
|||
Joissakin tapauksissa ennen varsinaista oikeudenkäyntiä syyttäjä esittää todisteitaan [[Suuri valamiehistö|suurelle valamiehistölle]], joka päättää voidaanko syyte nostaa.<ref>Hudson, s. 162.</ref> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* ''Suomen sivistyssanakirja'', osa 3. Päätoim. Matti Sadeniemi. |
* ''Suomen sivistyssanakirja'', osa 3. Päätoim. Matti Sadeniemi. |
||
*{{Kirjaviite |Tekijä=Hudson, Jr., David L.|Nimeke=The Handy Law Answer Book |Vuosi=2010 |Julkaisija=Visible Ink Press |Isbn=9781578592173}} |
|||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
| Rivi 24: | Rivi 36: | ||
[[Luokka:Prosessioikeus]] |
[[Luokka:Prosessioikeus]] |
||
[[de:Jury]] |
|||
[[nn:Meddommar]] |
|||
Versio 21. lokakuuta 2017 kello 13.36
Valamiehistö eli jury ovat valamiesoikeuden maallikkojäsenet, jotka kollektiivisesti ratkaisevat todistus- tai syyllisyyskysymyksen yleensä rikosasioissa, mutta eivät osallistu oikeuskysymyksen käsittelyyn. Suomessa valamiestä vastaa lähinnä lautamies. Valamiesoikeutta käyttävät muutamat valtiot kuten Yhdysvallat ja Iso-Britannia.
Isossa-Britanniassa ensimmäinen juttua käsittelevä tuomioistuin on joko Magistrates Court tai Crown Court. Crown Court käsittelee vakavammat rikoslakirikokset. Sen maallikkoedustus koostuu 12 hengen jurystä, jonka tehtävänä on ratkaista syyllisyyskysymys. Mikäli jury pitää vastaajaa syyllisenä, asia siirtyy lainoppineelle tuomarille, jonka tehtävänä on rangaistuksen määrääminen.
Valamiehistö Ruotsissa ja Norjassa
Ruotsissa on sanan- ja painovapausjutuissa käytössä valamies- eli juryjärjestelmä. Näissä asioissa jury koostuu yhdeksästä jäsenestä ja sen tehtävänä on päättää, onko joukkotiedotusvälineen käytössä tapahtunut rikos. Jos vähintään neljä juryn jäsentä katsoo, että rikosta ei ole tapahtunut, vastaaja vapautetaan syytteestä.
Mikäli puolestaan vähintään kuusi juryn jäsentä katsoo rikoksen tapahtuneen, asia etenee kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanoon, joka päättää rangaistuksista sekä mahdollisista vahingonkorvauksista. Tässä käsittelyssä tuomioistuin on siinä mielessä sidottu juryn ratkaisuun, että se ei voi arvioida tekoa juryä ankarammin. Sitä vastoin käsittelyssä voidaan päätyä kokonaan vapauttavaan tuomioon sekä juryn arviota lievempään rikosnimikkeeseen. Vastaavat säännöt pätevät myös mahdolliseen muutoksenhakuun.
Jury-systeemin käyttö on Ruotsissa kuitenkin vapaaehtoista, sillä jutun asianosaiset voivat päättää, että asia ohjataan suoraan varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn ilman sitä edeltävää jury-vaihetta.
Norjassa muutoksenhakuasteessa rikosjuttujen peruskokoonpano on kolme lainoppinutta tuomaria ja neljä lautamiestä. Törkeämmissä rikosjutuissa, joissa muutoksenhaun kohteena olevasta rikoksesta voi seurata yli kuuden vuoden vankeusrangaistus, syyllisyyskysymyksen päättää ensin maallikoista koostuva 10 henkilön jury (lagrett). Mikäli seitsemän juryn jäsentä pitää vastaajaa syyllisenä, jutun seuraamuskysymys siirtyy kolmen lainoppineen tuomarin ja neljän juryn jäsenen ratkaistavaksi. Mikäli kolme virkatuomaria puolestaan katsoo, että jury on antanut virheellisen vapauttavan tuomion, ratkaistaan syyllisyysasia uudelleen kolmen virkatuomarin ja neljän maallikon kokoonpanossa.[1]
Valamiehistö Yhdysvalloissa
Yhdysvaltain perustuslain kuudennen lisäyksen mukaan rikoksesta syytetyllä on oikeus valamiehistön edessä käytävään oikeudenkäyntiin. Poikkeuksen tähän tekevät lievät rikokset, joista ei voi saada pitkää vankeustuomiota. Syytetty voi luopua tästä oikeudestaan ja valita oikeudenkäynnin, jonka tuloksen päättää tuomari.[2]
Valamiehistön jäsenet valitaan menettelyssä, josta käytetään termiä voir dire. Henkilöiltä kysytään kysymyksiä, ja ehdokkaista voidaan hylätä yksilöitä, joilla vaikuttaa olevan sellainen ennakkoasenne, että se estäisi heitä arvioimasta tapausta puolueettomasti. Sekä syyttäjä että puolustusasianajajat voivat hylätä tietyn määrän ehdokkaita myös melkein mistä syystä tahansa. Syynä ei voi kuitenkaan käyttää esimerkiksi henkilön ihonväriä tai sukupuolta.[3]
Valamiehistön jäsenmäärä vaihtelee kuuden ja kahdentoista välillä riippuen siitä, minkälainen oikeudenkäynti on kyseessä. Liittovaltion tuomioistuimissa käytävissä rikosoikeudenkäynneissä valamiehiä on aina kaksitoista ja langettavan tuomion täytyy olla yksimielinen, mutta kaikissa osavaltioissa näin ei ole. Jos valamiehistö ei pääse tulokseen tuomiosta, tuomari määrää oikeudenkäynnin rauenneeksi (mistrial).[4] Syytetty voi joutua uuteen oikeudenkäyntiin.[5] Jos valamiehistö tuomitsee henkilön syylliseksi, tuomari voi joissakin tapauksissa kumota tuomion.[6]
Tapauksissa, joissa syytetyn on mahdollista saada kuolemantuomio, rangaistuksesta päättää valamiehistö.[7] Alabama on ainoa osavaltio, jossa tuomari voi kumota valamiehistön antaman elinkautistuomion ja muuttaa se kuolemantuomioksi.[8]
Joissakin tapauksissa ennen varsinaista oikeudenkäyntiä syyttäjä esittää todisteitaan suurelle valamiehistölle, joka päättää voidaanko syyte nostaa.[9]
Lähteet
- Suomen sivistyssanakirja, osa 3. Päätoim. Matti Sadeniemi.
- Hudson, Jr., David L.: The Handy Law Answer Book. Visible Ink Press, 2010. ISBN 9781578592173.
Viitteet
- ↑ Käräjäoikeuksien kokoonpanosäännösten uudistaminen Työryhmämietintö 2007:19, Oikeusministeriö 978-952-466-658-9 (PDF)
- ↑ Hudson, s. 163.
- ↑ Hudson, s. 164–167.
- ↑ Hudson, s.168-170.
- ↑ Miller, Erin: When are a mistrial and retrial double jeopardy? SCOTUSblog. 28.3.2010. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Hudson, s. 178-177.
- ↑ Walter, Joanna: Florida's judge-only death penalty sentencing ruled unconstitutional The Guardian. 12.1.2016. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Wolf, Richard: Supreme Court lets Alabama judges impose death penalty USA Today. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Hudson, s. 162.