Ero sivun ”Loisto (merenkulku)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 16687982, jonka teki 83.245.224.138 (keskustelu) Poistettu kappale, jonka asiasisältö on jo mainittu artikkelin ensimmäisessä kappaleessa.
Verkkoviite arkistosta. Päivitetty viitteet List of Lights 2017, valotunnukset. Päivitetty loistojen lukumäärät.
Rivi 18: Rivi 18:
Valotunnus on merkitty [[Merikartta|merikartalle]] loiston karttamerkin yhteyteen sekä loistoluetteloihin<ref name="pub116">{{Kirjaviite | Tekijä =
Valotunnus on merkitty [[Merikartta|merikartalle]] loiston karttamerkin yhteyteen sekä loistoluetteloihin<ref name="pub116">{{Kirjaviite | Tekijä =
| Nimeke = List of Lights, Radio Aids and Fog Signals for Baltic Sea with Kattegat, Belts and Sound and Gulf of Bothnia
| Nimeke = List of Lights, Radio Aids and Fog Signals for Baltic Sea with Kattegat, Belts and Sound and Gulf of Bothnia
| Vuosi = 2013 | Luku = | Sivu =
| Vuosi = 2017 | Luku = | Sivu =
| Selite = Pub. 116 | Julkaisupaikka = Springfield, VA
| Selite = Pub. 116 | Julkaisupaikka = Springfield, VA
| Julkaisija = National Geospatial-Intelligence Agency | Tunniste =
| Julkaisija = National Geospatial-Intelligence Agency | Tunniste =
| www = http://msi.nga.mil/MSISiteContent/StaticFiles/NAV_PUBS/NIMA_LOL/Pub116/Pub116bk.pdf
| www = http://msi.nga.mil/MSISiteContent/StaticFiles/NAV_PUBS/NIMA_LOL/Pub116/Pub116bk.pdf
| www-teksti =
| www-teksti =
| Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 15.12.2013 | Kieli = {{en}}
| Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 11.10.2017 | Kieli = {{en}}
}}</ref>, kuten Suomessa [[Liikennevirasto]]n julkaisuun [[Suomen rannikon loistot]]. Tunnus muodostuu vilkun tyyppiä (valoluokkaa) kuvaavasta kirjainlyhenteestä, vilkkujen lukumäärästä, valon väristä ja jakson pituudesta.
}}</ref>, kuten Suomessa [[Liikennevirasto]]n julkaisuun [[Suomen rannikon loistot]]. Tunnus muodostuu vilkun tyyppiä (valoluokkaa) kuvaavasta kirjainlyhenteestä, vilkkujen lukumäärästä, valon väristä ja jakson pituudesta.


Esimerkiksi valotunnus ''Q(4)WRG.6s'' tarkoittaa ryhmäpikavilkkua, jossa neljän välähdyksen ryhmä toistuu kuuden sekunnin jaksoissa, ja loisto näyttää valkoista, punaista ja vihreää valoa eri suuntiin. Pikavilkku tarkoittaa vilkkuvaloa, jonka toistotiheys on tavallisesti joko 50 tai 60 välähdystä minuutissa.<ref name="msel">{{Verkkoviite
Esimerkiksi valotunnus ''Q(4)WRG.6s'' tarkoittaa ryhmäpikavilkkua, jossa neljän välähdyksen ryhmä toistuu kuuden sekunnin jaksoissa, ja loisto näyttää valkoista, punaista ja vihreää valoa eri suuntiin. Pikavilkku tarkoittaa vilkkuvaloa, jonka toistotiheys on tavallisesti joko 50 tai 60 välähdystä minuutissa.<ref name="msel">{{Verkkoviite
| Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/A1F935722709A9C8E040B40A1A014730
| Osoite = http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/121043/merkkienselitys_2011.pdf
| Nimeke = Merkkien selitys, valotunnukset
| Nimeke = Merkkien selitys, valotunnukset
| Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF
| Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF
| Selite =
| Selite =
| Julkaisu = Merikarttasarjoissa julkaistun karttamerkkien selitysten verkkoversio | Ajankohta = 2011
| Julkaisu = Merikarttasarjoissa julkaistun karttamerkkien selitysten verkkoversio | Ajankohta = 2011
| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 2.1.2014 | Kieli = }}</ref>
| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 11.10.2017 | Kieli = }}</ref>
<ref name="int1fi">{{Kirjaviite | Tekijä =
<ref name="int1fi">{{Kirjaviite | Tekijä =
| Nimeke = INT&nbsp;1 : Kartta&nbsp;1 : Merikarttamerkit • Symboler, förkortningar och begrepp • Symbols, Abbreviations and Terms
| Nimeke = INT&nbsp;1 : Kartta&nbsp;1 : Merikarttamerkit • Symboler, förkortningar och begrepp • Symbols, Abbreviations and Terms
Rivi 97: Rivi 97:


==Loistojen lukumäärä Suomessa==
==Loistojen lukumäärä Suomessa==
Liikenneviraston mukaan vuoden 2013 lopussa Suomessa oli yhteensä 429 sektoriloistoa, 20 suuntaloistoa, 2173 linjaloistoa, 47 merimajakkaa ja 226 apuloistoa.<ref>{{Verkkoviite
Liikenneviraston mukaan vuoden 2016 lopussa Suomessa oli yhteensä 377 sektoriloistoa, 21 suuntaloistoa, 1900 linjaloistoa, 45 merimajakkaa ja 195 apuloistoa.<ref>{{Verkkoviite
| Osoite = http://www.liikennevirasto.fi/merenkulun_turvalaitteet
| Osoite = http://www.liikennevirasto.fi/merenkulun_turvalaitteet
| Nimeke = Merenkulun turvalaitteet
| Nimeke = Merenkulun turvalaitteet
| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Katso linkki kohdasta ''Lisätietoa''
| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Katso linkki kohdasta ''Lisätietoa''
| Julkaisu = Turvalaitteiden lukumäärä | Ajankohta = 31.12.2013
| Julkaisu = Turvalaitteiden lukumäärä | Ajankohta = 31.12.2016
| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto
| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto
| Viitattu = 27.5.2014 | Kieli = }}</ref>
| Viitattu = 11.10.2017 | Kieli = }}</ref>


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 115: Rivi 115:
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* {{Verkkoviite
* {{Verkkoviite
| Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/loistotmain.htm
| Osoite = http://web.archive.org/web/20150924050239/http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/loistotmain.htm
| Nimeke = Loistot | Tekijä = | Tiedostomuoto =
| Nimeke = Loistot | Tekijä = | Tiedostomuoto =
| Selite = Verkkojulkaisu
| Selite = Verkkojulkaisu, arkistoitu
| Julkaisu = [http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/index.htm Väylien varsilta - Suomen historialliset merimerkit ja luotsipaikat]
| Julkaisu = [http://web.archive.org/web/20150924050218/http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/index.htm Väylien varsilta - Suomen historialliset merimerkit ja luotsipaikat]
| Ajankohta = 2001 | Julkaisupaikka =
| Ajankohta = 2001 | Julkaisupaikka =
| Julkaisija = Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos/kansatiede
| Julkaisija = Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos/kansatiede
| Viitattu = 28.12.2013 | Kieli = }}
| Viitattu = 11.10.2017 | Kieli = }}


[[Luokka:Merimerkit]]
[[Luokka:Merimerkit]]

Versio 10. lokakuuta 2017 kello 23.53

Betonijalustalla oleva sektoriloisto Lappoon johtavan väylän varrella Ahvenanmaalla. Se saa käyttövoimansa aurinkokennosta. Tunnusomainen piirre on loistolaitteita suojaava valkoinen koju. Suomessa yleisin käytössä oleva kojumalli, kahdeksankulmainen valurautakoju, periytyy 1900-luvun alusta.[1]

Loisto on navigoinnin avuksi tarkoitetulla valolaitteella varustetun, kiinteän merenkulun turvalaitteen yleisnimitys.[2]

Yöllä loisto tunnistetaan sen näyttämän valon ja pimeän jaksottelusta eli valotunnuksen perusteella. Tunnistamisen helpottamiseksi toistensa lähellä olevilla loistoilla on toisistaan poikkeavat valotunnukset.[3]

Valotunnus on merkitty merikartalle loiston karttamerkin yhteyteen sekä loistoluetteloihin[4], kuten Suomessa Liikenneviraston julkaisuun Suomen rannikon loistot. Tunnus muodostuu vilkun tyyppiä (valoluokkaa) kuvaavasta kirjainlyhenteestä, vilkkujen lukumäärästä, valon väristä ja jakson pituudesta.

Esimerkiksi valotunnus Q(4)WRG.6s tarkoittaa ryhmäpikavilkkua, jossa neljän välähdyksen ryhmä toistuu kuuden sekunnin jaksoissa, ja loisto näyttää valkoista, punaista ja vihreää valoa eri suuntiin. Pikavilkku tarkoittaa vilkkuvaloa, jonka toistotiheys on tavallisesti joko 50 tai 60 välähdystä minuutissa.[5] [6] [7]

Päivällä loistot toimivat paikannuksen apuna kummeleiden tapaan, ja ne havaitaan rakenteensa, esimerkiksi sektoriloistot useimmiten valkoisen loistokojunsa perusteella.

Sektoriloisto

Sektoriloisto Uudessakaupungissa näyttää valkoista valoa kapeasta valosektorista Pakkahuoneen vierasvenesatamaan johtavan väylän suuntaan. Pylväsmallisessa loistossa on vain lyhty ja värilliset sektorilevyt, joiden välisestä raosta valkoinen valo näkyy.

Sektoriloisto on kiinteä merenkulun turvalaite, joka näyttää eriväristä rytmitettyä jaksoittaista valoa eri suuntiin. Valosektorien välissä voi olla pimennettyjä sektoreita. Valon väri opastaa merenkulkijaa kohti turvallista vesialuetta. Yleensä sektoriloisto näyttää valkoista valoa kulkukelpoiseen suuntaan. Mereltä katsottuna valkoisen sektorin vasemmalla puolella on punainen ja oikealla puolella vihreä valosektori.[2]

Sektoriloisto on sijoitettu kulkuväylän varrelle yleensä niin, että sitä käytetään kohtiajoon loiston ohjaamalla väyläosuudella. Sen valosektorit on suunnattu niin, että alus on valkoisessa sektorissa niin kauan kuin se pysyy turvallisella väyläalueella. Aluksesta katsottuna sektoriloiston valon väri muuttuu vihreäksi, jos alus loistoa lähestyessään ajautuu väylältä liiaksi oikealle, tai punaiseksi, mikäli alus harhautuu liikaa vasemmalle.

Valosektoreiden suunnat on merkitty merikartalle. Monivärisillä kartoilla valkoinen valo kuvataan keltaisella kaarella tai sektorilla.[5][7] Loistoluettelossa valosektorit annetaan suuntina mereltä kohti loistoa.[4] Talviolosuhteissa loiston optisiin rakenteisiin kertynyt jää ja huurre voivat aiheuttaa virhenäyttämiä loistojen valosektoreissa.[3]

Sektoriloiston erikoissovellus on suuntaloisto, jossa on vain yksi, yleensä valkoinen valosektori. Se on kohtiajoon tarkoitettu loisto, joka ei ole linjassa minkään muun loiston kanssa.[2]

Linjaloisto

Alempi linjajoisto Svartholm Korppoon koillispuolella Saaristomerellä.

Linjaloisto on valolaitteella varustettu linjamerkki, joka yhdessä toisen linjamerkin kanssa osoittaa väylälinjan sijainnin. Linjamerkin päivämerkkinä toimii yleensä linjataulu. Saman linjan merkkejä kutsutaan nimikkeillä alempi ja ylempi. Alempi linjamerkki sijaitsee väylältä katsottuna lähempänä ja se on vedenpintaan nähden alempana.[2] Alus on väylällä silloin kuin linjamerkit näkyvät aluksesta katsottuna olevan päällekkäin.

Linjaloistoissa käytetään ensisijaisesti valkoista valoa, mutta toisinaan myös oranssia valoa.[3] Suomessa alemman linjaloiston valotunnus on yleensä pikavilkku (Q) ja ylemmän kestovilkkuvalo (LFl), toisin sanoen alemman valon rytmi on huomattavasti nopeampi ja välähdykset lyhyempiä kuin ylemmän valon.[5]

Päiväloisto Seili Airistolla.

Päiväloisto on linjamerkki, joka on varustettu erityisen voimakkaalla, päivällä näkyvällä valolla. Yöllä on yleensä käytössä toinen, valovoimaltaan heikompi valo. Valon voimakkuus voi lisäksi olla porrastettu ulkoisten valaistusolosuhteiden mukaan.[2]

Majakka

Harmajan majakka ja luotsiasema Helsingin edustalla Suomenlahdella.
Pääartikkeli: Majakka

Majakka on kooltaan huomattavan, valaistun kiinteän merenkulun turvalaitteen yleisnimitys.[2] Majakat helpottavat avomerellä kulkevien laivojen navigointia ja estävät niitä ajautumasta liian lähelle rannikkoa. Ne myös varoittavat karikoista ja voivat opastaa saariston sisään vievien väylien alkuun.[1]

Merimajakka on kooltaan tai valovoimaltaan huomattava majakka, joka usein on ensimmäisenä merkkinä väylän ulkosuulla. Se voi sijaita myös yksittäisenä merkkinä avomerellä kaukana varsinaisista väylistä. Se voi olla varustettu erivärisillä valosektoreilla.[2]

Useimmissa vanhoissa majakoissa ei käytetä värillisiä valosektoreita, vaan ainoastaan yhtä tai yleensä korkeintaan kahta laajaa valkoista sektoria. Yleinen on myös ympäri koko näköpiirin (0°–360°) näkyvä valkoinen vilkkuvalo. Värillisten sektoreiden puute juontaa juurensa majakoiden tarkoituksesta, sillä niillä yleensä pyritään varoittamaan maan tai vaarallisten kohteiden läheisyydestä eikä ohjaamaan turvalliselle väylälle.

Muut loistot

Pääloistoksi kutsutaan majakan tai muun loiston päävaloa. Lisäloisto on loisto, joka on rakennettu esimerkiksi merimajakan yhteyteen tavanomaisen merimajakkavalon lisäksi. Se osoittaa yleensä erillistä kulkuväylää.[2]

Apuloisto on väylän sivussa navigoinnin apuna, esimerkiksi ristisuuntimien ottamiseen tai käännöksen alkamisen merkkinä, eikä ole tarkoitettu kohtiajoon.[2] Apuloistot noudattavat tavallisesti Kansainvälisen majakkaliiton IALA:n viitoitusjärjestelmän mukaisia tunnuksia.[7]

Kalastusloisto on kalastuskäyttöön tarkoitettu loisto, esimerkiksi linjaloisto tai sektoriloisto. Se sytytetään useimmiten vain tarvittaessa kun kalastajat ovat merellä, ja se on yleensä kunnan tai yksityisen omistama ja ylläpitämä.[2]

Loistojen lukumäärä Suomessa

Liikenneviraston mukaan vuoden 2016 lopussa Suomessa oli yhteensä 377 sektoriloistoa, 21 suuntaloistoa, 1900 linjaloistoa, 45 merimajakkaa ja 195 apuloistoa.[8]

Katso myös

Lähteet

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loisto (merenkulku).
  1. a b Nyman, Harri: Meriväylien rakennusperintö. Helsinki: Museovirasto, 2009. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21, URN:ISBN:978-951-616-200-6 (pdf), ISBN 978-951-616-201-3 (nid.), ISSN 1236-6447. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.12.2013).
  2. a b c d e f g h i j Merenkulun turvalaitesanasto (PDF) (Turvalaitemääritelmät) 5.12.2007. Merenkulkulaitos. Viitattu 15.12.2013.
  3. a b c Käyttökuvaukset Merenkulun turvalaitteet. 08.10.2013. Liikennevirasto. Viitattu 16.12.2013.
  4. a b List of Lights, Radio Aids and Fog Signals for Baltic Sea with Kattegat, Belts and Sound and Gulf of Bothnia. Pub. 116. Springfield, VA: National Geospatial-Intelligence Agency, 2017. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.10.2017). (englanniksi)
  5. a b c Merkkien selitys, valotunnukset (PDF) Merikarttasarjoissa julkaistun karttamerkkien selitysten verkkoversio. 2011. Liikennevirasto. Viitattu 11.10.2017.
  6. ”IP • Lights • Fyrar • Loistot”, INT 1 : Kartta 1 : Merikarttamerkit • Symboler, förkortningar och begrepp • Symbols, Abbreviations and Terms, s. 57. IV painos. Merenkulkulaitos, 2003. ISBN 951-49-0868-6. (suomeksi) (ruotsiksi) (englanniksi)
  7. a b c ”P • Feux • Lights”, INT 1 : Symboles, Abréviations et Termes utilisés sur les cartes marines • Symbols, Abbreviations and Terms used on charts, s. 54. Édition No 5. Brest: Service Hydrographique et Océanographique de la Marine, 2012. ISBN 978-2-11-128325-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.12.2013). (ranskaksi) (englanniksi). Valotunnuksista ks. kohta P 10.6, väreistä P 11.1, karttamerkistä P 40.2 ja apuloistosta kohdan P 1 alaviite.
  8. Merenkulun turvalaitteet (Katso linkki kohdasta Lisätietoa) Turvalaitteiden lukumäärä. 31.12.2016. Liikennevirasto. Viitattu 11.10.2017.

Aiheesta muualla