Ero sivun ”Rautalampi” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
8 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
typo
p (kh)
p (typo)
Hallintopitäjän muodostamisen tavoitteena oli laajentaa Ruotsin valtapiiriä [[Pähkinäsaaren rauha]]n rajan pohjois- ja koillispuolelle tukemalla erämaiden asuttamista hallinnollisin toimin. Nykyisen Rautalammin alue sijaitsi todennäköisesti aivan raja-alueella, sillä vaikka tarkkaa rajaa ei täysin tunneta, sen on yleensä tulkittu kulkeneen paikallisia vesireittejä [[Laatokka|Laatokalta]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelle]], jolloin rajanpaikkoja Rautalammin kohdalla olisivat todennäköisimmin olleet [[Rautalammin reitti|Rautalammin vesireitin]] [[Suonenjoki]], [[Iisvesi]] ja [[Rasvanki]].<ref>Kiviniemi, s. 111</ref>
 
Erämaiden asuttaminen oli ollut osa Ruotsin politiikkaa jo [[keskiaika|keskiajalta]] lähtien, jolloin [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] julistus antoi halukkaille mahdollisuuden ottaa haltuunsa metsämaita tai hylättyjä maatiloja: "Annamme sellaiset maa-alat, elleivät niiden omistajat tahdo tai kykene niitä säännölliseen viljelykseen ottamaan, muille, keille hyvänsä viljeltäviksi ja haltuunotettaviksi sillä ehdolla, että tahtovat niistä niistä kruunulle suoritettavaa veroa tehdä."<ref>Jalkanen, s. 37</ref> Uudisasutuspyrkimykset eivät kuitenkaan edenneet merkittävästi, sillä kruunun näkökulmasta tyhjillä erämailla oli käytännössä jo vakiintuneita nautintaoikeuksien käyttäjiä. Kustaa Vaasa puuttui ongelmaan julistamalla vuonna 1542 kaikki asumattomat metsämaat kruunun omaisuudeksi, mikä edesauttoi merkittävästi [[Savolaisten asutusliike|savolaisten asutusliikettä]]. 1550-luvusta alkaen uudisasuttamista tuettiin tehostetusti jo muun muassa verovapaudella<ref>Pekka Jäntti. ''Kukkivat Kummut'' ss. 5–7</ref>.
 
{{Sitaatti | Ja koska olemme kuulleet, että se erämaa on mahtava ja suuri metsä ja että siellä kyllä on varaa tehdä hyviä taloja [- -] sentähden on meidän tahtomme ja käskymme, että te pidätte neuvoa, että joku osa rahvasta ryhtyisi raatamaan ja rakentamaan mainitulla erämaalla, erittäinkin että joku osa lähtisi liikkeelle ja tekisi asuntonsa kaikille sivuille pitkin Venäjän rajaa, jotta tämä joukko vastustaisi Venäläisiä siellä, missä he koettavat tehdä väkivaltaa valtakunnan alueella ja meidän maallemme [- -].| Kustaa Vaasa ohjeissaan paikallisille käskynhaltijoille<ref>Jalkanen, s. 41</ref>}}

Navigointivalikko