Ero sivun ”Pargalı Ibrahim pašša” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
ed seur malline
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p l
Rivi 31: Rivi 31:
[[Luokka:Osmanien valtakunnan suurvisiirit]]
[[Luokka:Osmanien valtakunnan suurvisiirit]]
[[Luokka:Paššat]]
[[Luokka:Paššat]]
[[Luokka:Teloitetut]]
[[Luokka:Osmanien valtakunnan teloittamat]]
[[Luokka:1490-luvulla syntyneet]]
[[Luokka:1490-luvulla syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1536 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1536 kuolleet]]

Versio 4. lokakuuta 2017 kello 21.49

Tämä artikkeli käsittelee Osmanivaltakunnan suurvisiiriä. Egyptiläisestä sotapäälliköstä kerrotaan artikkelissa Ibrahim pašša (Egypti).
Ibrahim pašša, saksalainen piirros vuodelta 1530.

Pargalı Ibrahim pašša eli Frenk İbrahim pašša (noin 14931536) oli sulttaani Suleiman Suuren ensimmäinen suurvisiiri.[1]

Ibrahim syntyi Kreikassa Pargan kaupungissa, ja hänet myytiin lapsena ottomaanien orjaksi. Tuolloin hän tutustui samanikäiseen Suleimaniin, ja pojat vannoivat ikuista ystävyyttä ja etteivät koskaan surmaisi toisiaan. Noustuaan valtaan Suleiman ei unohtanut lapsuudenystäväänsä vaan antoi hänelle erilaisia tehtäviä, aluksi palatsin haukkojen kasvattajana. Ibrahim joutui jopa hillitsemään sulttaania tämän huomionosoituksissa, koska pelkäsi kateellisten kostoa.

Ibrahim meni naimisiin Suleimanin sisaren kanssa mutta ei saanut silti kuninkaallista titteliä. Erotuksena muista Ibrahimeista häntä kutsuttiin Ibrahim pašša Pargalaiseksi (Pargalı İbrahim paşa) tai Ibrahim pašša eurooppalaiseksi (Frenk İbrahim paşa). Hän osasi monia kieliä ja hoiti Osmanien valtakunnan suhteita länteen. Hän kohosi lopulta armeijan ylipäälliköksi ja sai lähes sulttaanin veroiset oikeudet. Voitettuaan persialaiset hän alkoi kutsua itseään tittelillä, johon sisältyi sana sulttaani. Suleiman koki, että hänen on pakko surmauttaa Ibrahim, mutta hän yritti antaa ystävälleen mahdollisuuden paeta maasta, mitä Ibrahim ei käyttänyt. Niinpä hänet teloitettiin vuonna 1536.[2]

Kaikkia kuolemantuomion takana olleita syitä ei tunneta.[2] Erään version mukaan Ibrahimin surmauttaminen oli sulttaanin vaimon Roxanan juoni, jolla koetettiin taata kruununperijän asema Roxanan pojalle Ibrahimin suosikin sijaan.[3]

Suleiman suri vuosia äkillistä päätöstään ja ystävänsä menetystä, ja kirjoitti tunteellisia runoja tämän muistoksi.[2]

Ibrahimin palatsissa on nykyisin Istanbulin Turkkilaisen ja islamilaisen taiteen museo.[3]

Ibrahim on keskeinen sivuhenkilö Mika Waltarin historiallisessa romaanissa Mikael Hakim, jossa hänen nimensä esiintyy muodossa Ibdrahim.


Edeltäjä:
Piri Mehmed pašša
Osmanien valtakunnan suurvisiiri
1523−1536
Seuraaja:
Ayas Mehmed pašša

Lähteet

  1. İbrahim Paşa Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.6.2013.
  2. a b c 1536: Pargali Ibrahim Pasha, Suleiman the Magnificent’s friend and grand vizier Executed Today. Viitattu 30.6.2013.
  3. a b Turkish & Islamic Art Museum Turkey Travel Planner. Viitattu 30.6.2013.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.