Ero sivun ”Fennovoima” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
svg-logo
TRytky (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Yritys
{{Yritys
| nimi = Fennovoima Oy<ref name=ytj >{{Verkkoviite | Osoite = https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=2070495&tarkiste=DA57D2A0FA8ADC8F2EC68C274C7D41286CFE8FEA | Nimeke = Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä | Julkaisija = Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto | Viitattu = 14.7.2016 }}</ref>
| logo = Fennovoima logo.svg
| logo = Fennovoima logo.svg
| slogan =
| yritysmuoto = [[Osakeyhtiö (Suomi)|osakeyhtiö]]
| yritysmuoto = [[Osakeyhtiö (Suomi)|osakeyhtiö]]
| osake =
| osake =
Rivi 11: Rivi 9:
| lakkautettu =
| lakkautettu =
| toimitusjohtaja = Toni Hemminki<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kauppalehti.fi/uutiset/fennovoimalle-ja-paaomistajalle-uudet-johtajat/7wfXpY7v|nimeke=Fennovoimalle ja pääomistajalle uudet johtajat|julkaisu=Kauppalehti|julkaisija=|viitattu=14.7.2016|ajankohta=9.9.2014}}</ref>
| toimitusjohtaja = Toni Hemminki<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kauppalehti.fi/uutiset/fennovoimalle-ja-paaomistajalle-uudet-johtajat/7wfXpY7v|nimeke=Fennovoimalle ja pääomistajalle uudet johtajat|julkaisu=Kauppalehti|julkaisija=|viitattu=14.7.2016|ajankohta=9.9.2014}}</ref>
| puheenjohtaja = Juhani Pitkäkoski<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/juhani_pitkakoski_vetamaan_fennovoiman_hallitusta/7191745 | Nimeke = Juhani Pitkäkoski vetämään Fennovoiman hallitusta | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 15.4.2014 | Viitattu = 15.4.2014}}</ref>
| puheenjohtaja = Esa Härmälä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/esa-harmala-fennovoiman-hallituksen-johtoon/NcCzp8wu | Nimeke = Esa Härmälä Fennovoiman hallituksen johtoon | Julkaisu = Kauppalehti | Ajankohta = 19.12.2016 | Viitattu = 4.10.2017}}</ref>
| kotipaikka = [[Helsinki]], [[Suomi]]<ref name=ytj />
| kotipaikka = [[Helsinki]], [[Suomi]]<ref name=ytj />
| avainhenkilöt =
| avainhenkilöt =
Rivi 21: Rivi 19:
| nettotulo =
| nettotulo =
| tilikauden_voitto =
| tilikauden_voitto =
| henkilökuntaa =
| henkilökuntaa =350
| emoyhtiö =
| emoyhtiö =
| tytäryhtiö =
| tytäryhtiö =
Rivi 27: Rivi 25:
| kotisivu = {{URL|http://www.fennovoima.fi}}
| kotisivu = {{URL|http://www.fennovoima.fi}}
| huomautukset =
| huomautukset =
| nimi = Fennovoima Oy<ref name=ytj >{{Verkkoviite | Osoite = https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=2070495&tarkiste=DA57D2A0FA8ADC8F2EC68C274C7D41286CFE8FEA | Nimeke = Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä | Julkaisija = Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto | Viitattu = 14.7.2016 }}</ref>
| slogan =
}}
}}


Rivi 34: Rivi 34:
=== Fennovoiman hallitus ===
=== Fennovoiman hallitus ===


Fennovoiman hallituksen puheenjohtajana toimii [[Esa Härmälä]] ja varapuheenjohtajana [[Pekka Erkkilä]] (senior advisor, [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu]])
Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski vastaa [[Caverion|Caverion Oyj:n]] yrityskaupoista ja varapuheenjohtaja Anastasia Zoteeva on [[Rusatom Energy International|Rusatom Energy Internationalin]] varapääjohtaja.


Hallituksen jäsenet:
Hallituksen jäsenet:
* Jussi Lehto, toimitusjohtaja, Keravan Energia ja Voimaosakeyhtiö SF
*Esa Lager, [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oyj:n]] entinen talous- ja rahoitusjohtaja,
* Seppo Siljama, toimitusjohtaja, Septem Partners
*asianajaja Juha Mäkitalo,
*Stefan Storholm, [[Katternö]]-konsernin toimitusjohtaja
* Stefan Storholm, toimitusjohtaja, Katternö Kärnkraft
* Djurica Tankosic, President, Global Nuclear, WorleyParsons Europe Limited
*Seppo Siljama, [[Septem Partners|Septem Partners Oy:n]] hallituksen puheenjohtaja ja
* Anastasia Zoteeva, toimitusjohtaja, Rusatom Energy International
*Nikita Konstantinov, toimitusjohtaja, Rusatom Energy International<ref name="Fennohallitus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/fennovoima/hallitus | Nimeke = Fennovoiman hallitus | Julkaisija = Fennovoima| Ajankohta =2.2.2016 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref>


Varajäsenet:
Hallituksen varajäsenet ovat Ilkka Salonen, Garmoshka Oy:n toimitusjohtaja, Djurica Tankosic, WorleyParsonsin kansainvälisen ydinvoimaosaston johtaja, Jussi Lehto, [[Keravan Energia]]n toimitusjohtaja ja Pekka Erkkilä, Outokummun teknologiajohtaja.<ref name="Fennohallitus"/>
* Konstantin Kryazhevskikh, Chief Legal Officer, Rusatom Energy International
* Juha Mäkitalo, Senior Partner, Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy
* Arto Räty, johtaja, Corporate Affairs and Communications, Fortum
* Ilkka Salonen, toimitusjohtaja, East Office of Finnish Industries<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.fennovoima.fi/fennovoima/hallitus|nimeke=Fennovoiman hallitus|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.10.2017}}</ref>


[[WikiLeaks]]in aineiston mukaan Djurica Tankosicia epäilllään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa.<ref name="Yle210715">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fennovoima_ei_tiennyt_hallituksen_jasenen_kytkoksista_bulgarialaiseen_energiamafiaan/8170965 | Nimeke = Fennovoima ei tiennyt hallituksen jäsenen kytköksistä bulgarialaiseen "energiamafiaan"| Julkaisija = Yle| Ajankohta =21.7.2015 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref> Fennovoima kielsi tienneensä Tancosicin väitetyistä vuonna 2006 tapahtuneista yhteyksistä korruptiosta syytettyyn bulgarialaisyrittäjään ja kertoi, ettei koko asia oikeastaan liity millään lailla Fennovoiman voimalahankkeeseen.<ref name="AL210715">{{Verkkoviite | Osoite = http://m.aamulehti.fi/kotimaa/fennovoima-sanoutui-irti-hallitusvaikuttajan-kytkosepailyista?v=1 | Nimeke = Fennovoima sanoutui irti hallitusvaikuttajan kytkösepäilyistä| Julkaisija = Aamulehti| Ajankohta =21.7.2015 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref>
[[WikiLeaks]]in aineiston mukaan Djurica Tankosicia epäilllään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa.<ref name="Yle210715">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fennovoima_ei_tiennyt_hallituksen_jasenen_kytkoksista_bulgarialaiseen_energiamafiaan/8170965 | Nimeke = Fennovoima ei tiennyt hallituksen jäsenen kytköksistä bulgarialaiseen "energiamafiaan"| Julkaisija = Yle| Ajankohta =21.7.2015 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref> Fennovoima kielsi tienneensä Tancosicin väitetyistä vuonna 2006 tapahtuneista yhteyksistä korruptiosta syytettyyn bulgarialaisyrittäjään ja kertoi, ettei koko asia oikeastaan liity millään lailla Fennovoiman voimalahankkeeseen.<ref name="AL210715">{{Verkkoviite | Osoite = http://m.aamulehti.fi/kotimaa/fennovoima-sanoutui-irti-hallitusvaikuttajan-kytkosepailyista?v=1 | Nimeke = Fennovoima sanoutui irti hallitusvaikuttajan kytkösepäilyistä| Julkaisija = Aamulehti| Ajankohta =21.7.2015 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref>


=== Omistajat ===
=== Omistajat ===
Alkuvuonna 2016 Fennovoiman omistajat ovat [[Voimaosakeyhtiö SF]] (66&nbsp;%) ja Venäjän valtion ydinvoimayhtiön [[Rosatom|Rosatomin]] tytäryhtiö [[RAOS Voima|RAOS Voima Oy]] (34&nbsp;%).<ref>[http://www.fennovoima.fi/fennovoima/omistajat Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj.] Viitattu 27.3.2014.</ref> Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.<ref name="FennoOmistajat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/fennovoima/omistajat | Nimeke = Fennovoiman omistajat | Julkaisija = Fennovoima| Viitattu = 2.2.2016}}</ref>
Fennovoiman omistajat ovat [[Voimaosakeyhtiö SF]] (66&nbsp;%) ja laitostoimittajan eli Venäjän valtion ydinvoimayhtiön [[Rosatom|Rosatomin]] tytäryhtiö [[RAOS Voima|RAOS Voima Oy]] (34&nbsp;%).<ref>[http://www.fennovoima.fi/fennovoima/omistajat Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj.] Viitattu 27.3.2014.</ref> Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.<ref name="FennoOmistajat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/fennovoima/omistajat | Nimeke = Fennovoiman omistajat | Julkaisija = Fennovoima| Viitattu = 2.2.2016}}</ref>


== Historia ==
== Historia ==

Versio 4. lokakuuta 2017 kello 15.28

Fennovoima Oy[1]
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2007
Toimitusjohtaja Toni Hemminki[2]
Puheenjohtaja Esa Härmälä[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala sähkön tuotanto ydinvoimalla[1]
Henkilöstö 350
Omistaja Voimaosakeyhtiö SF (66 %), RAOS Voima Oy (34 %)
Kotisivu www.fennovoima.fi

Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoo rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71.[4] Fennovoiman tuleva voimalaitos on nimeltään Hanhikivi 1 ja se rakennetaan Pyhäjoelle.[5] Laitoksen sähköntuotanto parantaa Suomen energiaomavaraisuutta.[6]

Organisaatio

Fennovoiman hallitus

Fennovoiman hallituksen puheenjohtajana toimii Esa Härmälä ja varapuheenjohtajana Pekka Erkkilä (senior advisor, Outokumpu)

Hallituksen jäsenet:

  • Jussi Lehto, toimitusjohtaja, Keravan Energia ja Voimaosakeyhtiö SF
  • Seppo Siljama, toimitusjohtaja, Septem Partners
  • Stefan Storholm, toimitusjohtaja, Katternö Kärnkraft
  • Djurica Tankosic, President, Global Nuclear, WorleyParsons Europe Limited
  • Anastasia Zoteeva, toimitusjohtaja, Rusatom Energy International

Varajäsenet:

  • Konstantin Kryazhevskikh, Chief Legal Officer, Rusatom Energy International
  • Juha Mäkitalo, Senior Partner, Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy
  • Arto Räty, johtaja, Corporate Affairs and Communications, Fortum
  • Ilkka Salonen, toimitusjohtaja, East Office of Finnish Industries[7]

WikiLeaksin aineiston mukaan Djurica Tankosicia epäilllään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa.[8] Fennovoima kielsi tienneensä Tancosicin väitetyistä vuonna 2006 tapahtuneista yhteyksistä korruptiosta syytettyyn bulgarialaisyrittäjään ja kertoi, ettei koko asia oikeastaan liity millään lailla Fennovoiman voimalahankkeeseen.[9]

Omistajat

Fennovoiman omistajat ovat Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja laitostoimittajan eli Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy (34 %).[10] Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.[11]

Historia

Fennovoiman perustettiin vuonna 2007 uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Sen omistivat saksalainen energiakonserni E.ON (34 %) ja suomalainen Voimaosakeyhtiö SF (66 %).[12]

Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat ja esitteli tekemänsä selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. [13] Fennovoiman perustaneet yritykset käyttivät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä oli hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimalan avulla ne halusivat paikata tämän tarpeen. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkaat käyttävät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa huoltovarmuutta ja tuo myös tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle ydinvoimalan rakentamisvaiheessa.

Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010.[12] Perustajat halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Fennovoima toimii Mankala-periaatteella, eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.[14]

E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa, käytännössä Gasumin ja Fennovoiman osakkeista.[15] Muutoksia on tapahtunut myös Voimaosakeyhtiö SF:n omistajuuksissa.[16]

Fennovoima suunnitteli ensin hankkivansa 1 8000 MW:n reaktorin Toshibalta tai Arevalta.[17] Suunnitelma muuttui, kun Fennovoima valitsi E.ON:in tilalle Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin, jonka kanssa se allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta (1200 MW) ja sopi samalla siitä, että Rosatom sai 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.[18] Rusatom Overseasin (nykyään Rusatom Energy International [19]) kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.[20] Rosatom on lupautunut hankkimaan Fennovoimalle kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen, toimittamaan polttoaineen sekä huoltamaan reaktoria koko sen eliniän ajan.lähde? Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.[21] Polttoaineen toimittaa Fennovoimalle Rosatom-konserniin kuuluva TVEL. Toimitus kattaa sekä uraanin toimituksen että polttoaineen valmistuksen ja siihen kuuluu alkulatauksen lisäksi vaihtolataukset voimalaitoksen kahdeksalle seuraavalle käyttöjaksolle. Sopimuksen mukaan TVEL:in varmuusvaraston tulee olla kahden vaihtolatauksen kokoinen. Sopimuksen päätyttyä Fennovoima voi kilpailuttaa polttoainehankinnan.[22] Sopimus on tehty ydinvoimalan ensimmäiseksi kymmeneksi vuodeksi.[23]

Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.[24]

2. joulukuuta 2014 Fortum ilmoitti mahdollisuudestaan osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta hallituksen vaatimaan 60 prosenttiin.[25] 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.[26] 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle.[27] Fortum ei kuitenkaan ollut silloin mukana hakemuksessa omien keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.[28] Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä yrityksen omistussuhteista ja totesi sen saatuaan, ettei kroatialaisyhtiötä voitukaan pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.[29] [30] [31]

Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n kautta. Kun samaan aikaan myös rakennusyhtiö SRV ja teräsyhtiö Outokumpu tiedottivat investoinneistaan, kotimaisen omistuksen osuus nousi 65,1 prosenttiin.[32]

Ydinvoimalan sijoituspaikka

Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että se on valinnut ydinvoimalansa rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven.[33]

Fennovoiman voimalalla oli aiemmin kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki sekä Etelä-Lapissa sijaitseva Simo. Itäisellä Uudellamaalla oleva Ruotsinpyhtää putosi pois vaihtoehdoista jo aiemmin.[34] Fennovoima toteutti vuonna 2008 kaikilla kolmella paikkakunnalla ympäristövaikutusten arvioinnin. [35]

Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman YVA-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.[36]

Lähteet

  1. a b c Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 14.7.2016.
  2. Fennovoimalle ja pääomistajalle uudet johtajat Kauppalehti. 9.9.2014. Viitattu 14.7.2016.
  3. Esa Härmälä Fennovoiman hallituksen johtoon Kauppalehti. 19.12.2016. Viitattu 4.10.2017.
  4. Eduskunta myönsi ydinvoimaluvat selkein luvuin Yle Uutiset. 1.7.2010. Viitattu 28.7.2015.
  5. Hanhikivi 1 | Fennovoima www.fennovoima.fi. Viitattu 27.4.2016.
  6. Antti Lehtilä, Juha Honkatukia, Tiina Koljonen: Ydinvoimapäätösten energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset Tutkimusraportti. 13.8.2014. VTT. Viitattu 27.4.2016.
  7. Fennovoiman hallitus fennovoima.fi. Viitattu 4.10.2017.
  8. Fennovoima ei tiennyt hallituksen jäsenen kytköksistä bulgarialaiseen "energiamafiaan" 21.7.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  9. Fennovoima sanoutui irti hallitusvaikuttajan kytkösepäilyistä 21.7.2015. Aamulehti. Viitattu 2.2.2016.
  10. Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj. Viitattu 27.3.2014.
  11. Fennovoiman omistajat Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  12. a b Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta. Työ- ja elinkeinoministriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014.
  13. Fennovoiman periaatepäätöshakemus
  14. Fennovoima
  15. Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy Yle. Viitattu 2.2.2016.
  16. Kankare, Matti: Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle Talouselämä.fi. 24.11.2013. Viitattu 28.7.2015.
  17. Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom
  18. Länkinen, Tiina: Fennovoima valitsi Rosatomin Yle Uutiset. 21.12.2013. Viitattu 28.7.2015.
  19. Fennovoiman venäläisomistaja vaihtoi nimensä 23.12.2015. Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  20. Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu. 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014.
  21. Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen
  22. Rakentamislupahakemus Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  23. Ydinpolttoaine Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  24. Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille 27.3.2014. Fennovoima. Viitattu 28.7.2015.
  25. Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen Savon Sanomat. 2.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  26. Nieminen, Martta: Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat HS.fi. 5.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  27. Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen 30.6.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  28. VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa Taloussanomat.fi. 30.6.2015. Viitattu 28.7.2015.
  29. Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä 16.7.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  30. Toivonen, Terhi: Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle Yle Uutiset. 16.7.2015. Viitattu 28.7.2015.
  31. PFennovoiman uuden kroatialaisomistajan jäljet johtavat Moskovaan 30.6.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.7.2015.
  32. Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  33. Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  34. Ruotsinpyhtää putosi pois Fennovoiman listalta 11.12.2009. Viitattu 16.7.2010
  35. Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostus
  36. TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui

Aiheesta muualla