Ero sivun ”August III” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
vähän täydennystä |
väliotsikko |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| virassa2 = 1733–1763 |
| virassa2 = 1733–1763 |
||
| edeltäjä2 = [[August II Väkevä]] |
| edeltäjä2 = [[August II Väkevä]] |
||
| seuraaja2 = |
| seuraaja2 = [[Fredrik Kristian]] |
||
| syntymäaika = [[17. lokakuuta]] [[1696]] |
| syntymäaika = [[17. lokakuuta]] [[1696]] |
||
| syntymäpaikka = [[Dresden]] |
| syntymäpaikka = [[Dresden]] |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
'''Fredrik August II''' ({{k-de|Friedrich August II}}; [[17. lokakuuta]] [[1696]] [[Dresden]] – [[5. lokakuuta]] [[1763]] [[Dresden]])<ref name="brit">{{Verkkoviite|Osoite=https://global.britannica.com/biography/Augustus-III|Nimeke=Augustus III|Julkaisu=Encyclopædia Britannica|Viitattu = 1.10.2017|Kieli={{en}}}}</ref> oli [[Saksi (alue)|Saksin]] vaaliruhtinas vuosina 1733–1763 ja [[Puolan perimyssota|Puolan perimyssodan]] seurauksena [[Puola-Liettua]]n kuningas nimellä '''August III''' ({{k-pl|August III Sas}}) vuosina 1734–1763. |
'''Fredrik August II''' ({{k-de|Friedrich August II}}; [[17. lokakuuta]] [[1696]] [[Dresden]] – [[5. lokakuuta]] [[1763]] [[Dresden]])<ref name="brit">{{Verkkoviite|Osoite=https://global.britannica.com/biography/Augustus-III|Nimeke=Augustus III|Julkaisu=Encyclopædia Britannica|Viitattu = 1.10.2017|Kieli={{en}}}}</ref> oli [[Saksi (alue)|Saksin]] vaaliruhtinas vuosina 1733–1763 ja [[Puolan perimyssota|Puolan perimyssodan]] seurauksena [[Puola-Liettua]]n kuningas nimellä '''August III''' ({{k-pl|August III Sas}}) vuosina 1734–1763. |
||
==Elämä== |
|||
Fredrik August II oli vaaliruhtinas [[August II Väkevä|Fredrik August I:n]] (Puolan kuninkaana August II) ainoa laillisesta avioliitosta syntynyt poika.<ref name="brit" /> Hänet kasvatettiin [[Luterilaisuus|luterilaiseksi]], mutta hän kääntyi isänsä tavoin [[Katolinen kirkko|katoliseksi]] vuonna 1712 ollessaa matkalla [[Italia]]ssa. Fredrik August tuli isänsä kuoltua vuonna 1733 Saksin vaaliruhtinaaksi, mutta saadakseen isälleen myös kuuluneen Puolan kuninkuuden hänen piti voittaa kuninkaanvaali.<ref name="brit" /><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbg/0438.html ''Nordisk familjebok'' (1907), s. 831] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 1.10.2017.</ref> Hän varmisti [[Habsburg]]-keisari [[Kaarle VI (keisari)|Kaarle VI:n]] tuen ilmoittamalla tukevansa tämän antamaa vuoden 1713 [[Pragmaattinen sanktio (1713)|pragmaattista sanktiota]] ja [[Venäjä]]n keisarinna [[Anna (Venäjä)|Annan]] tuen lupaamalla tukea [[Kuurinmaa]]n luovuttamista Venäjälle. Fredrik August voitti täpärästi 5. lokakuuta 1733 pidetyn kuninkaanvaalin ja hänet kruunattiin [[Krakova]]ssa 17. tammikuuta 1734. Käynnissä olleen Puolan perimyssodan vuoksi meni kuitenkin useampi vuosi ennen kuin kilpaileva kuningas [[Stanisław Leszczyński]] saatiin kukistettua. Vasta kesäkuussa 1736 Fredrik August eli kuningas August III tunnustettiin myös [[Varsova]]ssa.<ref name="brit" /> |
Fredrik August II oli vaaliruhtinas [[August II Väkevä|Fredrik August I:n]] (Puolan kuninkaana August II) ainoa laillisesta avioliitosta syntynyt poika.<ref name="brit" /> Hänet kasvatettiin [[Luterilaisuus|luterilaiseksi]], mutta hän kääntyi isänsä tavoin [[Katolinen kirkko|katoliseksi]] vuonna 1712 ollessaa matkalla [[Italia]]ssa. Fredrik August tuli isänsä kuoltua vuonna 1733 Saksin vaaliruhtinaaksi, mutta saadakseen isälleen myös kuuluneen Puolan kuninkuuden hänen piti voittaa kuninkaanvaali.<ref name="brit" /><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbg/0438.html ''Nordisk familjebok'' (1907), s. 831] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 1.10.2017.</ref> Hän varmisti [[Habsburg]]-keisari [[Kaarle VI (keisari)|Kaarle VI:n]] tuen ilmoittamalla tukevansa tämän antamaa vuoden 1713 [[Pragmaattinen sanktio (1713)|pragmaattista sanktiota]] ja [[Venäjä]]n keisarinna [[Anna (Venäjä)|Annan]] tuen lupaamalla tukea [[Kuurinmaa]]n luovuttamista Venäjälle. Fredrik August voitti täpärästi 5. lokakuuta 1733 pidetyn kuninkaanvaalin ja hänet kruunattiin [[Krakova]]ssa 17. tammikuuta 1734. Käynnissä olleen Puolan perimyssodan vuoksi meni kuitenkin useampi vuosi ennen kuin kilpaileva kuningas [[Stanisław Leszczyński]] saatiin kukistettua. Vasta kesäkuussa 1736 Fredrik August eli kuningas August III tunnustettiin myös [[Varsova]]ssa.<ref name="brit" /> |
||
Versio 1. lokakuuta 2017 kello 22.51
| August III | |
|---|---|
 August III. Louis de Silvestren (1675–1760) maalaama muotokuva. |
|
| Puolann kuningas Liettuan suuriruhtinas |
|
|
1734–1763
|
|
| Edeltäjä | Stanislaus I |
| Seuraaja | Stanislaus II |
| Saksin vaaliruhtinas | |
|
1733–1763
|
|
| Edeltäjä | August II Väkevä |
| Seuraaja | Fredrik Kristian |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | August Wettin |
| Syntynyt | 17. lokakuuta 1696 Dresden |
| Kuollut | 5. lokakuuta 1763 (66 vuotta) Dresden |
| Puoliso | Maria Josepha |
| Lapset | 16 |
| Tiedot | |
| Uskonto |
luterilainen (vuoteen 1712) katolilainen (vuodesta 1712) |
 Nimikirjoitus |
|
| Sotilaspalvelus | |
| Taistelut ja sodat | Puolan perimyssota |
Fredrik August II (saks. Friedrich August II; 17. lokakuuta 1696 Dresden – 5. lokakuuta 1763 Dresden)[1] oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1733–1763 ja Puolan perimyssodan seurauksena Puola-Liettuan kuningas nimellä August III (puol. August III Sas) vuosina 1734–1763.
Elämä
Fredrik August II oli vaaliruhtinas Fredrik August I:n (Puolan kuninkaana August II) ainoa laillisesta avioliitosta syntynyt poika.[1] Hänet kasvatettiin luterilaiseksi, mutta hän kääntyi isänsä tavoin katoliseksi vuonna 1712 ollessaa matkalla Italiassa. Fredrik August tuli isänsä kuoltua vuonna 1733 Saksin vaaliruhtinaaksi, mutta saadakseen isälleen myös kuuluneen Puolan kuninkuuden hänen piti voittaa kuninkaanvaali.[1][2] Hän varmisti Habsburg-keisari Kaarle VI:n tuen ilmoittamalla tukevansa tämän antamaa vuoden 1713 pragmaattista sanktiota ja Venäjän keisarinna Annan tuen lupaamalla tukea Kuurinmaan luovuttamista Venäjälle. Fredrik August voitti täpärästi 5. lokakuuta 1733 pidetyn kuninkaanvaalin ja hänet kruunattiin Krakovassa 17. tammikuuta 1734. Käynnissä olleen Puolan perimyssodan vuoksi meni kuitenkin useampi vuosi ennen kuin kilpaileva kuningas Stanisław Leszczyński saatiin kukistettua. Vasta kesäkuussa 1736 Fredrik August eli kuningas August III tunnustettiin myös Varsovassa.[1]
Fredrik August II oli kiinnostuneempi kulttuurista ja helposta elämästä kuin valtionjohdosta. Hän jätti vuodesta 1738 alkaen valtiolliset asiat paljolti neuvonantajalleen Heinrich von Brühlille, joka puolestaan antoi Puolan vaikutusvaltaisen Czartoryskin suvun haltuun. Tämä ajoi Puolan hyvin epävaakaaseen tilaan. Fredrik August liittoutui Itävallan kanssa Preussia vastaan sekä Itävallan perimyssodassa vuonna 1742 että seitsenvuotisessa sodassa vuonna 1756.[1][2] Jälkimmäisessä sodassa Preussin kuningas Fredrik Suuren armeija miehitti nopeasti koko Saksin, jolloin Fredrik August joutui perääntymään Puolaan.[2] Seuraavina vuosina Czartoryskin ja Poniatowskin mahtisukujen vaikutusvalta sekä Venäjän hallitsija Katariina Suuren sekaantuminen Puolan asioihin lisääntyivät entisestään, mikä vain pahensi maan hajaannusta.[1] Fredrik August sai Saksin takaisin vuoden 1763 Hubertusburgin rauhassa, mutta kuoli vielä samana vuonna.[2]
Fredrik August oli vuodesta 1719 naimisissa keisari Joosef I:n tyttären, arkkiherttuatar Maria Josephan kanssa.[1] Heillä oli 16 lasta, joista vanhin, Fredrik Kristian, seurasi isäänsä vaaliruhtinaan valtaistuimelle, mutta hallitsi Saksia vain kolme kuukautta ennen omaa kuolemaansa eikä ehtinyt päästä Puolan kuninkaaksi, joten Wettinin suvun valtakusi Puolassa päättyi.
Lähteet
|
Edeltäjä: August II Väkevä |
Puolan kuningas 1734–1763 |
Seuraaja: Stanislaus II Poniatowski |