Ero sivun ”Vesihämähäkki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Paljonkin Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Paljon Merkkaukset: virheellinen wikikoodi Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
| laji = ''aquatica'' |
| laji = ''aquatica'' |
||
| kaksiosainen = Argyroneta aquatica |
| kaksiosainen = Argyroneta aquatica |
||
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl Alexander Clerck|Clerck]], |
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl Alexander Clerck|Clerck]], |
||
| wikispecies = Argyroneta aquatica |
|||
| commonscat = Argyroneta aquatica |
|||
}} |
|||
Vlad potkukelkka[[Tiedosto:Agryroneta aquatica Weibchen cropped.jpg|thumb|Vesihämähäkki]] |
|||
'''Vesihämähäkki''' (''Argyroneta aquatica'') on [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa esiintyvä isokokoinen didnceusjecsyisudydgveodps w psoqnsvsoapoajsjisjwhh2wuejeyilyekgsjskjwkskrslralgslywyrakhslgsjfsmbfagdvdjfvryeyegagzvfurufjfutufjr6rjtyeyehwtwo5w5i2hrtwywkye[[hämähäkit|hämähäkki]], joka elää veden pinnan alla. Se on sukunsa ''Argyroneta'' ainoa laji ja samalla ainoa hämähäkki, joka on sopeutunut täysin elämään |
|||
== Koko ja ulkonäkö == |
== Koko ja ulkonäkö == |
||
Versio 29. syyskuuta 2017 kello 15.57
{{Taksonomia/eläimet | nimi = Vesihämähäkki | status = | iucn = jjwkwjejwiiejeheyye | kuva = Argyroneta_aquatica_Paar.jpg | kuvateksti = Vasemmalla naaras ja oikealla koiras | kunta = Eläinkunta Animalia | pääjakso = Niveljalkaiset Arthropoda | alajakso = Leukakoukulliset Chelicerata | luokka = Hämähäkkieläimet Arachnida | lahko = Hämähäkit Araneae | alalahko = Aitohämähäkit Opisthothelae | osalahko = Araneomorphae | yläheimo = Dictynoidea | heimo = Cybaeidae | suku = Argyroneta | suku_auktori = Latreille, 1804 | laji = aquatica | kaksiosainen = Argyroneta aquatica | kaksiosainen_auktori = (Clerck,
Koko ja ulkonäkö
Väriltään ruskea tai musta vesihämäkki voi olla jalkoineen jopa kaksi senttimetriä pitkä, ja vartalon osuus pituudesta on puolitoista senttiä. Kookkailla yksilöillä pelkkä ruumiskin voi olla 20 mm pitkä. Etummaiset raajaparit ovat kaljut, mutta kahdessa takimmaisessa raajaparissa on pitkiä karvoja, joiden avulla nuoretkin vesihämähäkit on helppo tunnistaa. Eturuumiin selkäpuolella on mustien lyhyiden karvojen muodostama juova. Takaruumis on harmaan karvan peittämä.[1][2][3] Vesihämähäkki on yksi niistä harvoista hämähäkkilajeista, joilla koiras on naarasta suurempi.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö
Vesihämähäkkiä tavataan Länsi-Euroopasta ja Britteinsaarilta Pohjois-Aasian poikki Japaniin saakka.[2] Lajin elinympäristönä on vesikasvillisuus hitaasti virtaavassa tai seisovassa vedessä. Vesihämähäkki on paikoittainen, mutta esiintyessään usein runsaslukuinen.[1]
Elintavat
Vesihämähäkki syö, parittelee ja munii veden alla, mutta hengittää ilmaa kuten muutkin hämähäkit. Vesihämähäkit rakentavat vesikasvien joukkoon sukelluskelloa muistuttavan pesän eli kuplan, minne ne kuljettavat ilmaa takaruumiinsa ympärillä ja jaloissaan olevien pienten karvojen avulla. Ilmakupla saa lisäksi jatkuvaa täydennystä diffuusion avulla veteen liuenneen ja vesikasvien tuottaman hapen vapautuessa kuplaan. Ruokailu tapahtuu joko kuplassa tai kasvillisuudessa heti vedenpinnan yläpuolella.[1] Diffuusio riittää täyttämään hämähäkin hapentarpeen sen levätessä, mutta muutoin aktiivinen täydentäminen on tarpeen. Kokeellisesti on osoitettu, että hämähäkki tunnistaa kuplan ilmanlaadun ja täydentää sitä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa.[5][6] Naaraan sukelluskello on suurempi kuin koiraalla, ja naaras täydentää sitä pinnalta useammin.[4] Toisinaan hämähäkki kerää ilmakuplan tyhjään kotilonkuoreen.[2]
Naaras munii 30–70 munaa. Poikaset elävät emonsa sukelluskellossa toiseen nahanluontiinsa asti, jolloin ne poistuvat sieltä ja aloittavat omien pesiensä rakentelun.[7][8] Päivisin vesihämähäkki oleskelee sukelluskellossaan ja pyydystää lähelle tulevia vesihyönteisiä. Vasta yön tullen vesihämähäkki lähtee aktiivisesti saalistamaan.
Hämähäkki talvehtii sukelluskellossaan veden alla.[1]
Vesihämähäkki on Suomen myrkyllisin luonnonvarainen hämähäkki.[9] Sen purema vastaa vaikutukseltaan ampiaisen pistoa.[10] Vesihämähäkki ei kuitenkaan pure ihmistä kovin herkästi.[9]
Lähteet
- ↑ a b c d Michael J. Roberts, "Spiders of Britain and North Europe", Collins 1996, ISBN 978-0-00-219981-0 s. 238–239
- ↑ a b c Spinne des Jahres 2000 - Die Wasserspinne Argyroneta aquatica (saksaksi)
- ↑ Burnie, David: Matka eläinten maailmaan (2004, WSOY, alkuteos The Concise Animal Encyclopedia, 2000)
- ↑ a b Schütz, Dolores & Taborsky, Michael: Adaptations to an aquatic life may be responsible for the reversed sexual size dimorphism in the water spider, Argyroneta aquatica. Evolutionary Ecology Research, 2003, nro 5, s. 105–117. Universität Bern (pdf). Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Knight, Kathryn: How the Water Spider Uses Its Diving Bell The Company of Biologists. Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Seymour Roger S. & Hetz Stefan K.: The diving bell and the spider: the physical gill of Argyroneta aquatica The Company of Biologists. Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Water Spider Buzzle.com. Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
- ↑ http://www.buzzle.com/articles/water-spider.html (englanniksi)
- ↑ a b Myrkyllinen Cheiracanthium-hämähäkki löydetty uudelleen Ruotsista wibe.ath.cx/hyonteisuutiset. 2007. Hyönteisuutiset. Viitattu 5.4.2012.
- ↑ Araknofobiasta araknofiliaan 1996. Yliopistolehti.
Aiheesta muualla
- HS.fi: "Tutkimus: Vesihämähäkki kutoo itselleen kidukset"
- British spiders (englanniksi)
- UK Safari (englanniksi)
- Encyclopedia of Life (EOL): Argyroneta aquatica (englanniksi)
- ITIS: Argyroneta aquatica (englanniksi)