Ero sivun ”Mätäneminen” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p stilisointia |
katso myös sisältyy leipätekstiin |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Mätäneminen''' on tapahtuma, jossa pääasiassa [[anaerobinen eliö|anaerobiset bakteerit]] hajottavat eloperäistä ainesta [[happi|vähähappisissa]] tai hapettomissa olosuhteissa. Mätänemisessä varsinkin [[proteiini]]t hajoavat kemiallisesti siten, että syntyy epämiellyttävän hajuisia ja [[myrkyllisyys|myrkyllisiäkin]] yhdisteitä, kuten [[rikkivety]]ä, [[indoli]]a, [[skatoli]]a ja [[merkaptaanit|merkaptaaneja]].<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 5. osa (Mn-Qw) | Sivu = 2789, art. Mätäneminen | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00170-0}}</ref> Mikäli happea on läsnä riittävästi, tapahtuu mätänemisen sijasta [[lahoaminen|lahoamista]].<ref name=Fokus /> Mätänemistä aiheutuu ihmisen toiminnasta johtuen muun muassa [[kaatopaikka|kaatopaikoilla]], jolloin ilmaan vapautuva [[metaani]] toimii [[kasvihuonekaasu]]na. Luoduissa olosuhteissa tapahtuvaa mätänemistä voidaan hyödyntää esimerkiksi [[polttoaine]]ena käytettävän [[biokaasu]]n valmistamiseksi, jolloin prosessia kutsutaan [[mädätys|mädätykseksi]]. |
'''Mätäneminen''' on tapahtuma, jossa pääasiassa [[anaerobinen eliö|anaerobiset bakteerit]] hajottavat eloperäistä ainesta [[happi|vähähappisissa]] tai hapettomissa olosuhteissa. Mätänemisessä varsinkin [[proteiini]]t hajoavat kemiallisesti siten, että syntyy epämiellyttävän hajuisia ja [[myrkyllisyys|myrkyllisiäkin]] yhdisteitä, kuten [[rikkivety]]ä, [[indoli]]a, [[skatoli]]a ja [[merkaptaanit|merkaptaaneja]].<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 5. osa (Mn-Qw) | Sivu = 2789, art. Mätäneminen | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00170-0}}</ref> Mikäli happea on läsnä riittävästi, tapahtuu mätänemisen sijasta [[lahoaminen|lahoamista]].<ref name=Fokus /> Mätänemistä aiheutuu ihmisen toiminnasta johtuen muun muassa [[kaatopaikka|kaatopaikoilla]], jolloin ilmaan vapautuva [[metaani]] toimii [[kasvihuonekaasu]]na. Luoduissa olosuhteissa tapahtuvaa mätänemistä voidaan hyödyntää esimerkiksi [[polttoaine]]ena käytettävän [[biokaasu]]n valmistamiseksi, jolloin prosessia kutsutaan [[mädätys|mädätykseksi]]. |
||
== Katso myös == |
|||
| ⚫ | |||
*[[Lahoaminen]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 11: | Rivi 7: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
| ⚫ | |||
*[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:m%C3%A4t%C3%A4neminen Tieteen termipankki: Mätäneminen] |
*[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:m%C3%A4t%C3%A4neminen Tieteen termipankki: Mätäneminen] |
||
Nykyinen versio 28. syyskuuta 2017 kello 14.49
Mätäneminen on tapahtuma, jossa pääasiassa anaerobiset bakteerit hajottavat eloperäistä ainesta vähähappisissa tai hapettomissa olosuhteissa. Mätänemisessä varsinkin proteiinit hajoavat kemiallisesti siten, että syntyy epämiellyttävän hajuisia ja myrkyllisiäkin yhdisteitä, kuten rikkivetyä, indolia, skatolia ja merkaptaaneja.[1] Mikäli happea on läsnä riittävästi, tapahtuu mätänemisen sijasta lahoamista.[1] Mätänemistä aiheutuu ihmisen toiminnasta johtuen muun muassa kaatopaikoilla, jolloin ilmaan vapautuva metaani toimii kasvihuonekaasuna. Luoduissa olosuhteissa tapahtuvaa mätänemistä voidaan hyödyntää esimerkiksi polttoaineena käytettävän biokaasun valmistamiseksi, jolloin prosessia kutsutaan mädätykseksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Otavan iso Fokus, 5. osa (Mn-Qw), s. 2789, art. Mätäneminen. Otava, 1973. ISBN 951-1-00170-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mätäneminen Wikimedia Commonsissa
