Ero sivun ”Hanko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+KM
Rivi 196: Rivi 196:
[[Hangon satama]] on Hangon kaupungin omistama liikelaitos. Se on Suomen eteläisin ja viidenneksi suurin [[satama]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hanko.fi/tietoa_hangosta/ | Nimeke = Tietoa Hangosta | Julkaisija = Hangon kaupunki | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref> Hangon satama koostuu kahdesta satamanosasta: Länsisatamasta ja Ulkosatamasta, jotka kummatkin kuuluvat Hangon satamalaitoksen hallintaan. Sataman hallintoa hoitaa kaupunginhallituksen valvonnan alaisena johtokunta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.portofhanko.fi/satamakasikirja.php#7 | Nimeke = Satamakäsikirja | Ajankohta = 9.2.2005 | Julkaisija = Hangon satama | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref> Hangon satama on perustettu vuonna 1872.<ref name=Hangon_sataman_logistiikkaselvitys >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uudenmaanliitto.fi/files/1284/HANLOG_raportti.pdf | Nimeke = Hangon sataman logistiikkaselvitys | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2007 | Julkaisija = Uudenmaanliitto | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref> Eniten Hangossa toimiva varustamo on [[Transfennica]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.portofhanko.fi/laivalista_2.php | Nimeke = laivalista | Julkaisija = Hangon satama | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref> Hangon sataman ulkomaan tavaraliikenteen tuonti 1&nbsp;767&nbsp;054 tonnia ja vienti 1&nbsp;879&nbsp;117 tonnia vuonna 2008.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/tilastot/tilastotaulukot/ulkomaan_meriliikenne/vuositilastot_aikasarjat/mlt_ta_satamittain.htm | Nimeke = Satamien ulkomaan tavaraliikenne vuosina 2006-2008 | Julkaisija = Merenkulkulaitos | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref>
[[Hangon satama]] on Hangon kaupungin omistama liikelaitos. Se on Suomen eteläisin ja viidenneksi suurin [[satama]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hanko.fi/tietoa_hangosta/ | Nimeke = Tietoa Hangosta | Julkaisija = Hangon kaupunki | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref> Hangon satama koostuu kahdesta satamanosasta: Länsisatamasta ja Ulkosatamasta, jotka kummatkin kuuluvat Hangon satamalaitoksen hallintaan. Sataman hallintoa hoitaa kaupunginhallituksen valvonnan alaisena johtokunta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.portofhanko.fi/satamakasikirja.php#7 | Nimeke = Satamakäsikirja | Ajankohta = 9.2.2005 | Julkaisija = Hangon satama | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref> Hangon satama on perustettu vuonna 1872.<ref name=Hangon_sataman_logistiikkaselvitys >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uudenmaanliitto.fi/files/1284/HANLOG_raportti.pdf | Nimeke = Hangon sataman logistiikkaselvitys | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2007 | Julkaisija = Uudenmaanliitto | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref> Eniten Hangossa toimiva varustamo on [[Transfennica]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.portofhanko.fi/laivalista_2.php | Nimeke = laivalista | Julkaisija = Hangon satama | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref> Hangon sataman ulkomaan tavaraliikenteen tuonti 1&nbsp;767&nbsp;054 tonnia ja vienti 1&nbsp;879&nbsp;117 tonnia vuonna 2008.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/tilastot/tilastotaulukot/ulkomaan_meriliikenne/vuositilastot_aikasarjat/mlt_ta_satamittain.htm | Nimeke = Satamien ulkomaan tavaraliikenne vuosina 2006-2008 | Julkaisija = Merenkulkulaitos | Viitattu = 2.4.2010 }}</ref>


Hangon yksi suurista työllistäjistä on myös KoneCranesin <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.konecranes.fi/|nimeke=Konecranes Suomi|julkaisu=Konecranes Suomi|viitattu=2016-12-09}}</ref> tytäryhtiönä toimiva Levator Oy. Raskaiden teräsrakenteiden, sekä nostureiden valmistukseen keskittynyt yritys, joka perustettu 1969. Yritys työllistää suoraan ja välillisesti noin sata henkilöä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.levator.fi/about.php | Nimeke = Levator Oy in brief| Julkaisija = Levator Oy| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref>.
Hangon yksi suurista työllistäjistä on myös KoneCranesin <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.konecranes.fi/|nimeke=Konecranes Suomi|julkaisu=Konecranes Suomi|viitattu=2016-12-09}}</ref> tytäryhtiönä toimiva [[Levator Oy]], raskaiden teräsrakenteiden, sekä nostureiden valmistukseen keskittynyt yritys, joka perustettu 1969. Yritys työllistää suoraan ja välillisesti noin sata henkilöä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.levator.fi/about.php | Nimeke = Levator Oy in brief| Julkaisija = Levator Oy| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref>.


== Urheilu ==
== Urheilu ==

Versio 27. syyskuuta 2017 kello 08.38

Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Maataloustyövälineestä kertoo heinähanko ja saaresta Hanko (Uusikaupunki).
Hanko
Hangö

vaakuna

sijainti

Sijainti 59°49′25″N, 022°58′05″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Raaseporin seutukunta
Kuntanumero 078
Perustettu 1874 (erottamalla Bromarvista)
Kuntaliitokset Bromarv (1977, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 118,99 km²
287:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 800,02 km²
142:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 117,46 km²
– sisävesi 1,53 km²
– meri 681,03 km²
Väkiluku 7 718
121:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 65,71 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,9 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 52,6 %
ruotsinkielisiä 42,8 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Denis Strandell[6]
Kaupunginvaltuusto 31 paikkaa
  2017–2021[7]
 • RKP
 • SDP
 • Vas.
 • Kok.
 • Muut
 • Ps.
 • Vihr.
 • SKP

10
9
4
2
2
2
1
1
www.hanko.fi
Hangon huviloita. Kuva vesitornista.
Hangon vesitorni ja kirkko.

Hanko (ruots. Hangö) on Suomen kaupunki Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Se on Suomen eteläisin kunta. Kaupungin sijainti on hyvin merellinen Hankoniemen kärjessä, kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Ominaista Hangolle ovat merenrannat ja eritoten hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä. Hanko onkin kaupunki, joka "elää" kesäisinkenen mukaan?. Kesällä muun muassa ravintoloiden määrä kasvaa talveen verrattuna kaksinkertaiseksi ja vuoden tapahtumat sijoittuvat lähes poikkeuksetta kesäkuukausiin.lähde? Tapahtumia ovat mm. Hangon Regatta, Hanko Poker Run sekä Sea Horse Week. Hangon väkiluku vähenee: vuosituhannen vaihteen aikoihin se laski alle kymmenen tuhannen.

Kaupunki on kaksikielinen. 52,6 prosentilla asukkaista on äidinkielenä suomi ja 42,8 prosentilla ruotsi.[4]

Maantiede

Sijainti

Hanko sijaitsee lounaisella Uudellamaalla, 127 kilometrin päässä Helsingistä ja 145 kilometrin päässä Turusta. Lähin kaupunki on Raasepori 35 kilometrin päässä.

Meri ympäröi Hankoa kolmelta puolelta, joten maarajaa on vain Raaseporin kaupunkiin muutama kilometri. Kaupungin naapurikunnat ovat Kemiönsaari ja Raasepori. Hanko on Manner-Suomen eteläisin kunta.

Sijainnin ansiosta ilmasto on lauha ja mereinen, ja lämpötilavaihtelut ovat pieniä. Vuoden 2008 keskilämpötila oli Hangossa 7,9 astetta.

Kaupunginosia

Hangon keskusta (Hangö centrum), Hangonkylä (Hangöby) ja Hanko Pohjoinen (Hangö Norra).

Taajamia ja kyliä

Henriksberg, Koverhar, Krogars, Tvärminne, Täktom, Lappohja (Lappvik), Santala (Sandö) ja Öby.

Historia

Hanko mainitaan ensimmäisen kerran jo 1200-luvun puolivälissä Tallinnassa kirjoitetussa reittikuvauksessa eli Tanskan kuningas Valdemar II Sejrin itinerariossa satamapaikkana nimeltään Hangethe. Vanha suomenkielinen nimi Hankoniemelle oli Kumionpää, josta on säilynyt myös tanskankielinen versio Cuminpe[8]. Niemenkärki oli ollut sitä ennenkin jo kauan tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille, jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus viikkojakin.

1400-luvulla Hangossa alettiin käyttää satamana Tulliniemen kärkeä, jonka edustalla sijaitsee Gambla Tullen ja Kobben luotojen välissä Hauensuoli, kapea, mutkitteleva salmi. Sinne merenkulkijat piirsivät kalliopiirustuksia aikansa kuluksi. Hauensuolessa on 650 tunnettua vanhaa kalliokaiverrusta, joista vanhimmat jo 1500-luvulta. Monet ovat merenkulkijoiden jättämiä nimikirjoituksia ja muita merkintöjä, kuten kuvia ja vaakunoita, ja joukossa on myös paikalla käyneiden kuuluisuuksien jättämiä merkintöjä. Tulliniemessä sijaitsee Hangon ulkosatama ja Suomen Vapaasatama.

Kun Ruotsin armeija oli tuhottu suuressa Pohjan sodassa Pultavassa vuonna 1709, Suomen valloituksen esti ainoastaan Hankoniemen edustalle koottu laivasto. Venäjä löi Ruotsin laivaston 1714 Riilahden taistelussa Pietari Suuren johdolla, mikä oli Venäjän laivaston ensimmäinen voitto. Taistelun voiton kunniaksi useat Venäjän taistelulaivat saivat myöhemmin nimekseen "Gangut"lähde?. Tapahtumat toistuivat 1743.

Vuonna 1747 Augustin Ehrensvärd suunnitteli Hangon aseistamista tykistöpattereilla. Varojen puutteessa linnoitustyöt jäivät kuitenkin tekemättä.[9]

Kun Venäjän laivasto saapui James Trevenenin johdolla kolmannen kerran puolustamattoman Hankoniemen edustalla elokuussa 1780, Ruotsin kuninkaan veli, Kaarle-herttua antoi viimein rakennuskäskyn. Majuri G. Hans von Kierting, myöhemmin aateloituna Wärnhjelm, sai suunnitelmansa valmiiksi tammikuussa 1789.[9]

Hankoniemen edustalla oleville kallioille rakennettiin vuosina 17891808 linnoitus, joka siirtyi Suomen sodan aikana 1808 venäläisten haltuun. Linnoitus puolusti ansiokkaasti Hangon satamaa kesällä 1854, mutta elokuussa 1854 linnoituksen varusväki räjäytti sen peläten Ahvenanmaan Bomarsundin kohtaloa.

Hankoniemen sijainti ja muoto, pitkänä Itämereen työntyvänä sormena, mahdollisti talvimerenkulun vielä kun maan muut satamat olivat jäiden vuoksi suljettuina. Tämän vuoksi niemelle rakennettiin vuosina 18711873 satama sekä rautatie Hyvinkäälle tarkoituksena turvata kuljetukset talviaikaan Pietariin.

Sataman ja rautatien myötä perustettiin Hangon kaupunki vuonna 1874, koska ulkomaan kauppaa sai harjoittaa vain tapulikaupungeista.

Kaupunkiin perustettiin kylpylaitos vuonna 1879. Viime vuosisadan alkupuolella Hanko olikin vilkas kylpyläkaupunki. Kaupunkiin rakennettiin ravintolarakennus Hangon Casino kylpylävieraille, villoja eli huviloita ja täysihoitoloita rikkaille venäläisille joita saapui kesänviettoon junilla ja laivoilla.

Hangon pohjoisosaan kasvoi huomattava teollisuusalue 1880-luvulta alkaen. Maineikkain sen yrityksistä lienee Suomalais-Englantilainen Biscuittehdas Oy, myöhemmin Hangon Keksi – Hangö Kex, jonka tehdasrakennukset ovat vanhimmilta osin vuodelta 1916. Toinen merkittävä yritys on ollut 1934 perustettu Hangon lasitehdas, jonka tehdasrakennus on samalta ajalta.[10]

Hanko oli merkittävä kaupunki ensimmäisen maailmansodan aikana. Elokuussa 1914 venäläiset räjäyttivät eräitä satamalaitteita sekä rautatien konepajan saksalaisten tuloa peläten, mutta Hangon tullinhoitaja kapteeni Wikström sai tuhotyöt pysäytettyä. Hanko toimi vuodesta 1914 vuoteen 1918 ainoastaan sotasatamana. 3. huhtikuuta 1918 kenraali Rüdiger von der Goltzin komentama Saksan Itämeren divisioona nousi Hangossa maihin Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin kutsumana ja aloitti etenemisen kohti Helsinkiä, joka vallattiin 13. huhtikuuta 1918. Loviisaan 7. huhtikuuta maihinnoussut eversti Otto von Brandensteinin komentama Osasto Brandenstein eteni Uudenkylän asemalle Nastolaan ja Lahteen Itä-Uudenmaan kautta.

Hankoon ja sen lähisaarille linnoitettiin rannikkotykistöön kuulunut joukko-osasto Hangon Rannikkopatteristo (HanRPsto). Se toimi vuodesta 1921 alkaen erilaisissa kokoonpanoissa ja lakkautettiin vuonna 2002.[11][12]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 Hankoniemi kaupunkeineen vuokrattiin Neuvostoliitolle talvisodan rauhanehtojen mukaisesti sotilastukikohdaksi. Tukikohdasta on nykyisinkin nähtävinä runsaasti umpeen kasvaneita juoksuhautoja, bunkkereita ja tykkiasemia. Jatkosodan alkuvaiheissa Hankoniemellä ja sen saaristossa taisteltiin lukuisia mittakaavaltaan pieniä, mutta verisiä taisteluita. Syksyllä 1941 Hangon tukikohta oli jäänyt kauas rintaman taakse ja Neuvostoliitto päätti evakuoida sen väen Leningradiin (nyk. Pietariin). Joukkojen evakuointi alkoi lokakuun lopussa ja viimeinen evakuointialus lähti Hangosta 2. joulukuuta 1941.

Vuoden 1977 alussa Hankoon liitettiin Bromarvin kunnasta Santalan ja Täktomin kylät sekä Lappohja Tenholasta ja Tvärminne Tammisaaren maalaiskunnasta.[13] Hankoniemellä sijainnut osa Bromarvin kunnan alueesta oli jo vuonna 1909 päätetty erottaa Hangon maalaiskunnaksi, mutta käytännössä tämä ei koskaan toiminut itsenäisenä kuntana.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hangon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
12 163
1985
  
12 071
1990
  
11 458
1995
  
10 825
2000
  
10 044
2005
  
9 827
2010
  
9 462
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Ilmasto

Hangon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −0,6 −1,5 1,3 6,3 12,8 17,4 20,7 19,4 14,5 9,3 4,3 1,3 ka. 8,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −5,4 −6,6 −4,1 0,4 5,6 10,3 13,9 13,4 9,3 5,0 0,5 −3,2 ka. 3,3
Vrk:n keskilämpötila (°C) −2,8 −4,0 −1,3 3,2 9 13,7 17,2 16,3 11,9 7,2 2,5 −0,8 ka. 6
Sademäärä (mm) 55 36 39 30 35 45 51 79 55 75 72 62 Σ 634
Sadepäivät (d) 18 14 14 11 10 11 11 14 14 17 17 18 Σ 169
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−0,6
−5,4
−1,5
−6,6
1,3
−4,1
6,3
0,4
12,8
5,6
17,4
10,3
20,7
13,9
19,4
13,4
14,5
9,3
9,3
5,0
4,3
0,5
1,3
−3,2
S
a
d
a
n
t
a
55
36
39
30
35
45
51
79
55
75
72
62


Elinkeinoelämä

Hangon Itäsataman ravintoloita makasiineissa.

Palvelutehtävissä työskentelee hankolaisista noin 60 % ja teollisuuden ja rakentamisen parissa noin 40 %. Suurimpia työpaikkoja Hangon kaupungin lisäksi ovat Assistor, Helkama sekä satamassa toimiva Hangö Stevedoring. Erikoisuuksina voi mainita joulukoristevalmistaja Koristeviennin, dynamiittitehdas Forcitin, makkarankuoria tuottavan Visko Teepakin ja teollisuuden pyöriä valmistavan Mannerin konepajan.

Hangon satama on Hangon kaupungin omistama liikelaitos. Se on Suomen eteläisin ja viidenneksi suurin satama.[15] Hangon satama koostuu kahdesta satamanosasta: Länsisatamasta ja Ulkosatamasta, jotka kummatkin kuuluvat Hangon satamalaitoksen hallintaan. Sataman hallintoa hoitaa kaupunginhallituksen valvonnan alaisena johtokunta.[16] Hangon satama on perustettu vuonna 1872.[17] Eniten Hangossa toimiva varustamo on Transfennica.[18] Hangon sataman ulkomaan tavaraliikenteen tuonti 1 767 054 tonnia ja vienti 1 879 117 tonnia vuonna 2008.[19]

Hangon yksi suurista työllistäjistä on myös KoneCranesin [20] tytäryhtiönä toimiva Levator Oy, raskaiden teräsrakenteiden, sekä nostureiden valmistukseen keskittynyt yritys, joka perustettu 1969. Yritys työllistää suoraan ja välillisesti noin sata henkilöä[21].

Urheilu

Hangö IK on yleisseura, jonka käsipallojaosto HC HIK nousi vuonna 2017 käsipallon miesten pääsarjaan.[22]

Matkailu

Hanko on kesäkaupunki ja ennen kaikkea merikaupunki. Tämä näkyy parhaiten Itäsataman vierasvenesatamassa, jossa yöpyy veneilykauden aikana noin 7 000 venekuntaa. Purjehduskisoja on lähes joka viikonloppu ja auringonottajia ja uimareita riittää kilometrien pituisille hiekkarannoille.kenen mukaan?

Hangossa on myös hyvät majoitusmahdollisuudet. Tyypillinen hankolainen majoitusvaihto on kylpyläpuiston vanha huvila, esimerkiksi Villa Tellina, Villa Thalatta, Villa Maija tai Villa Doris. Itäsatamassa on hotellilaiva ja perinteikäs hotelli Regatta on avattu uudistettuna vuonna 2012. Neljän kilometrin päässä keskustasta, Hankoniemen pohjoisrannalla on Hopeahietikon leirintäalue motelleineen. Hangossa on myös hyvä yksityismajoitustarjonta.lähde?

Tapahtumia

Ystävyyskaupungit

Päätöksenteko

Hanko kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin, ja sen kaupunginvaltuustossa on 35 kaupunginvaltuutettua.[27]

Kuvagalleria

Panoraama kesäisestä Hangosta.

Katso myös

Lähteet

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Hanko – Kaupunginkanslia hanko.fi. Viitattu 21.12.2015.
  7. Kuntavaalit 2017, Hanko Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  8. http://www.wsoy.fi/oppi/dl/historianakatemia/index.jsp?c=ark23
  9. a b Kustaanvarustuksen ja Kustaa Aadolfin linnoitukset Hanko. Viitattu 15.6.2016.
  10. http://www.nba.fi/rky1993/kohde834.htm
  11. Pekka Silvast: HanRPsto Hangon Rannikkopatteristo 1921-98. Jyväskylä: Gummerus, 1998. ISBN 952-90-5240-5. suomeksi
  12. Yhdistyksen toiminta Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry. Viitattu 15.6.2016.
  13. ”Valtioneuvoston päätös (680/1975) Tammisaaren maalaiskunnan Tvärminnen kylän ja eräiden Tenholan ja Bromarvin kunnan kylien ja yksinäistalojen siirtämistä Hangon kaupunkiin ja muiden Bromarvin kunnan alueiden siirtämisestä Tenholan kuntaan”, Suomen asetuskokoelma 1975. Valtion painatuskeskus, 1976.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. Tietoa Hangosta Hangon kaupunki. Viitattu 2.4.2010.
  16. Satamakäsikirja 9.2.2005. Hangon satama. Viitattu 2.4.2010.
  17. Hangon sataman logistiikkaselvitys (pdf) 2007. Uudenmaanliitto. Viitattu 2.4.2010.
  18. laivalista Hangon satama. Viitattu 2.4.2010.
  19. Satamien ulkomaan tavaraliikenne vuosina 2006-2008 Merenkulkulaitos. Viitattu 2.4.2010.
  20. Konecranes Suomi Konecranes Suomi. Viitattu 9.12.2016.
  21. Levator Oy in brief Levator Oy. Viitattu 25.8.2017.
  22. https://www.vastranyland.fi/artikel/hickens-ligalicens-beviljades/
  23. Seahorse week SeaHorse Week ry. Viitattu 4.8.2017.
  24. Hanko pride Hanko Pride. Viitattu 4.8.2017.
  25. Hangon Elokuvajuhlat Olympian Ystävät ry. Viitattu 4.8.2017.
  26. http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Hanko/
  27. Kaupunginvaltuusto Hangon kaupunki. Viitattu 15.6.2016.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hanko.