Ero sivun ”Yrjö Parrakas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ak: Uusi sivu: thumb|Yrjö Parrakas, [[Lucas Cranach vanhempi|Lucas Cranach vanhemman maalaama muotokuva 1530-luvun lopulta.]] '''Yrjö Parrakas''' tai '''Yr... |
korj., syntyi kyllä, mutta kuolivat ennen isäänsä |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Yrjö kannatti [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] uudistamista ja suhtautui aluksi myötämielisesti reformaattorien aloitteisiin. Hän järjesti vuoden 1519 [[Leipzigin disputaatio]]n ja yhtyi vuoden 1521 [[Wormsin valtiopäivät|Wormsin valtiopävillä]] esitettyihin valituksiin kirkon [[Anekauppa|anekaupasta]] ja [[Annaatti|annaateista]]. Martti Lutherin ajauduttua avoimeen konfliktiin kirkon kanssa Yrjöstä tuli kuitenkin yksi Lutherin näkyvimpiä vastustajia Saksassa. Hän pyrki kaikin keinoin estämään [[Luterilaisuus|luterilaisuuden]] leviämisen omassa valtakunnassaan, turvautuen sensuuriin ja karkotuksiin. Samaan aikaan hänen serkkunsa vaaliruhtinas [[Fredrik Viisas]] oli Lutherin tärkein suojelija ja myös hänen veljensä Henrik asettui uskonpuhdistajien puolelle.<ref name="catholic" /><ref name="NFB" /> Kun Luther käänsi [[Raamattu|Raamatun]] saksaksi, Yrjö määräsi sihteerinsä [[Hieronymus Emser]]in tekemään kilpailevan saksannoksen, johon hän itse kirjoitti esipuheen. Yrjön johdolla Saksan katoliset ruhtinaat muodostivat vuonna 1525 niin sanotun Dessaun liiton.<ref name="catholic" /> |
Yrjö kannatti [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] uudistamista ja suhtautui aluksi myötämielisesti reformaattorien aloitteisiin. Hän järjesti vuoden 1519 [[Leipzigin disputaatio]]n ja yhtyi vuoden 1521 [[Wormsin valtiopäivät|Wormsin valtiopävillä]] esitettyihin valituksiin kirkon [[Anekauppa|anekaupasta]] ja [[Annaatti|annaateista]]. Martti Lutherin ajauduttua avoimeen konfliktiin kirkon kanssa Yrjöstä tuli kuitenkin yksi Lutherin näkyvimpiä vastustajia Saksassa. Hän pyrki kaikin keinoin estämään [[Luterilaisuus|luterilaisuuden]] leviämisen omassa valtakunnassaan, turvautuen sensuuriin ja karkotuksiin. Samaan aikaan hänen serkkunsa vaaliruhtinas [[Fredrik Viisas]] oli Lutherin tärkein suojelija ja myös hänen veljensä Henrik asettui uskonpuhdistajien puolelle.<ref name="catholic" /><ref name="NFB" /> Kun Luther käänsi [[Raamattu|Raamatun]] saksaksi, Yrjö määräsi sihteerinsä [[Hieronymus Emser]]in tekemään kilpailevan saksannoksen, johon hän itse kirjoitti esipuheen. Yrjön johdolla Saksan katoliset ruhtinaat muodostivat vuonna 1525 niin sanotun Dessaun liiton.<ref name="catholic" /> |
||
Yrjö Parrakas sai liikanimensä siitä, että jäätyään leskeksi vuonna 1534 hän lopetti partansa leikkaamisen.<ref name="NFB" /> Hänen puolisonsa oli [[Puola]]n prinsessa Barbara, kuningas [[Kasimir IV|Kasimir IV:n]] tytär. |
Yrjö Parrakas sai liikanimensä siitä, että jäätyään leskeksi vuonna 1534 hän lopetti partansa leikkaamisen.<ref name="NFB" /> Hänen puolisonsa oli [[Puola]]n prinsessa Barbara, kuningas [[Kasimir IV|Kasimir IV:n]] tytär. Heidän poikansa kuolivat ennen isäänsä, joten kruunu periytyi Yrjön veljelle Henrikille.<ref name="DB" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 26. syyskuuta 2017 kello 03.18
Yrjö Parrakas tai Yrjö Rikas (saks. Georg der Bärtige, Georg der Reiche; 27. elokuuta 1471 Meissen – 17. huhtikuuta 1539 Dresden)[1][2] oli Saksin herttua ja Meissenin rajakreivi vuosina 1500–1539. Hänet muistetaan Martti Lutherin ja uskonpuhdistuksen vastustajana.
Yrjö Parrakkaan isä oli Albrekt Rohkea, joka sai vuoden 1485 Saksin jaossa Meissenin alueen ja herttuan arvon. Yrjöstä koulutettiin aluksi kirkonmiestä, mutta isoveljensä kuoltua hänet nimitettiinkin vuonna 1488 vain 17-vuotiaana herttuakunnan käskynhaltijaksi Albrektin ollessa sotaretkellä.[1][2] Vuonna 1500 isänsä seuraajaksi tullut Yrjö vaihtoi viisi vuotta myöhemmin Freibergin ja Wolkensteinin nuoremman veljensä Henrikin perimään Friisinmaan käskynhaltijuuteen, jonka hän tosin myi vuonna 1515 Burgundin herttua Kaarlelle 100 000 floriinilla päästäkseen eroon kapinoivasta alueesta.[2][1][3]
Yrjö kannatti katolisen kirkon uudistamista ja suhtautui aluksi myötämielisesti reformaattorien aloitteisiin. Hän järjesti vuoden 1519 Leipzigin disputaation ja yhtyi vuoden 1521 Wormsin valtiopävillä esitettyihin valituksiin kirkon anekaupasta ja annaateista. Martti Lutherin ajauduttua avoimeen konfliktiin kirkon kanssa Yrjöstä tuli kuitenkin yksi Lutherin näkyvimpiä vastustajia Saksassa. Hän pyrki kaikin keinoin estämään luterilaisuuden leviämisen omassa valtakunnassaan, turvautuen sensuuriin ja karkotuksiin. Samaan aikaan hänen serkkunsa vaaliruhtinas Fredrik Viisas oli Lutherin tärkein suojelija ja myös hänen veljensä Henrik asettui uskonpuhdistajien puolelle.[2][3] Kun Luther käänsi Raamatun saksaksi, Yrjö määräsi sihteerinsä Hieronymus Emserin tekemään kilpailevan saksannoksen, johon hän itse kirjoitti esipuheen. Yrjön johdolla Saksan katoliset ruhtinaat muodostivat vuonna 1525 niin sanotun Dessaun liiton.[2]
Yrjö Parrakas sai liikanimensä siitä, että jäätyään leskeksi vuonna 1534 hän lopetti partansa leikkaamisen.[3] Hänen puolisonsa oli Puolan prinsessa Barbara, kuningas Kasimir IV:n tytär. Heidän poikansa kuolivat ennen isäänsä, joten kruunu periytyi Yrjön veljelle Henrikille.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Georg der Bärtige (oder der Reiche) (saksaksi) Deutsche Biographie. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ a b c d e George (The Bearded) of Saxony (englanniksi) New Catholic Encyclopedia (2003), Encyclopedia.com. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ a b c Nordisk familjebok (1908), s. 999 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 25.9.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yrjö Parrakas Wikimedia Commonsissa
