Ero sivun ”Jane Austen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Jälkimaine: lisää, järjestelyä |
mainitaan kymmenen vuoden hiljaisuus |
||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
Austen ryhtyi kirjoittamaan romaaneja jo 1790-luvulla, kuten ''[[Järki ja tunteet]]'', jonka hän aloitti 1795, sekä ''[[Ylpeys ja ennakkoluulo]]'', jonka ensimmäinen versio valmistui 1797. Nämä varhaisimmat romaanit julkaistiin vasta vuosia myöhemmin.<ref name="eb" /> Isä George tarjosi ''Ylpeyttä ja ennakkoluuloa'' lontoolaiselle kustantajalle, mutta tiedustelukirje ei herättänyt kiinnostusta ja kustantaja torjui käsikirjoituksen edes lukematta sitä.<ref>Pyrhönen 2014, s. 33.</ref> |
Austen ryhtyi kirjoittamaan romaaneja jo 1790-luvulla, kuten ''[[Järki ja tunteet]]'', jonka hän aloitti 1795, sekä ''[[Ylpeys ja ennakkoluulo]]'', jonka ensimmäinen versio valmistui 1797. Nämä varhaisimmat romaanit julkaistiin vasta vuosia myöhemmin.<ref name="eb" /> Isä George tarjosi ''Ylpeyttä ja ennakkoluuloa'' lontoolaiselle kustantajalle, mutta tiedustelukirje ei herättänyt kiinnostusta ja kustantaja torjui käsikirjoituksen edes lukematta sitä.<ref>Pyrhönen 2014, s. 33.</ref> |
||
Austen ei kirjoittanut paljon mitään ikävuosiensa 25–35 välillä, ja hänen elämästään ei tiedetä paljonkaan varmaa tältä ajanjaksolta.<ref>Shields 2006, s. 117.</ref> |
|||
George Austen jäi eläkkeelle 1801, ja perhe asui seuraavina kahdeksana vuonna Bathissa, Lontoossa, [[Clifton (Englanti)|Clifton]]issa, [[Warwickshire]]ssä ja [[Southampton]]issa. George Austen kuoli 1805. Äiti ja siskokset muuttivat vuonna 1809 Chawtonin kylään Steventonin lähelle veli Edwardin maille. Siellä Jane alkoi viimeistellä romaanejaan julkaisukuntoon. Thomas Egerton julkaisi romaanin ''Järki ja tunteet'' vuonna 1811, ja se sai suosiolliset arvostelut. Seuraavina vuosina Austenilta julkaistiin romaanit ''Ylpeys ja ennakkoluulo'' (1813), ''[[Kasvattitytön tarina]]'' (1814) ja ''[[Emma (romaani)|Emma]]'' (1815).<ref name="eb" /> |
George Austen jäi eläkkeelle 1801, ja perhe asui seuraavina kahdeksana vuonna Bathissa, Lontoossa, [[Clifton (Englanti)|Clifton]]issa, [[Warwickshire]]ssä ja [[Southampton]]issa. George Austen kuoli 1805. Äiti ja siskokset muuttivat vuonna 1809 Chawtonin kylään Steventonin lähelle veli Edwardin maille. Siellä Jane alkoi viimeistellä romaanejaan julkaisukuntoon. Thomas Egerton julkaisi romaanin ''Järki ja tunteet'' vuonna 1811, ja se sai suosiolliset arvostelut. Seuraavina vuosina Austenilta julkaistiin romaanit ''Ylpeys ja ennakkoluulo'' (1813), ''[[Kasvattitytön tarina]]'' (1814) ja ''[[Emma (romaani)|Emma]]'' (1815).<ref name="eb" /> |
||
| Rivi 99: | Rivi 101: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pyrhönen, Heta | Nimeke = Jane Austen aikalaisemme | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Avain | Vuosi = 2014 | Tunniste = ISBN 978-952-30402-1-2}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pyrhönen, Heta | Nimeke = Jane Austen aikalaisemme | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Avain | Vuosi = 2014 | Tunniste = ISBN 978-952-30402-1-2}} |
||
| ⚫ | |||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{Viitteet|sarakkeet}} |
{{Viitteet|sarakkeet}} |
||
| Rivi 106: | Rivi 109: | ||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Johnson, Claudia L. | Nimeke = Jane Austen’s Cults and Cultures | Julkaisija = The University of Chicago Press | Julkaisupaikka = Chicago | Vuosi = 2012 | Isbn=978-022-64020-3-1 | Kieli = {{en}} }} |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Johnson, Claudia L. | Nimeke = Jane Austen’s Cults and Cultures | Julkaisija = The University of Chicago Press | Julkaisupaikka = Chicago | Vuosi = 2012 | Isbn=978-022-64020-3-1 | Kieli = {{en}} }} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Mullan, John | Nimeke = What Matters in Jane Austen? Twenty Crucial Puzzles Solved | Julkaisija = Bloomsbury Press | Julkaisupaikka = New York | Vuosi = 2012 | Isbn = 978-162-04004-1-8 | Kieli = {{en}} }} |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Mullan, John | Nimeke = What Matters in Jane Austen? Twenty Crucial Puzzles Solved | Julkaisija = Bloomsbury Press | Julkaisupaikka = New York | Vuosi = 2012 | Isbn = 978-162-04004-1-8 | Kieli = {{en}} }} |
||
| ⚫ | |||
* Tapola, Päivi: Ylpeys ja ennakkoluulo. Teoksessa {{Kirjaviite| Tekijä = Päivi Tapola | Nimike = Äitini puutarhassa: Polkuja naiskirjallisuuteen | Julkaisija = Kääntöpiiri/Like | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2002 | Isbn = 951-89896-1-3}} |
* Tapola, Päivi: Ylpeys ja ennakkoluulo. Teoksessa {{Kirjaviite| Tekijä = Päivi Tapola | Nimike = Äitini puutarhassa: Polkuja naiskirjallisuuteen | Julkaisija = Kääntöpiiri/Like | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2002 | Isbn = 951-89896-1-3}} |
||
Versio 19. syyskuuta 2017 kello 20.04
| Jane Austen | |
|---|---|
.jpg) Jane Austenin muotokuva, tehty vuonna 1873 Janen siskon Cassandra Austenin vanhan piirroksen pohjalta |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. joulukuuta 1775 Steventon, Hampshire |
| Kuollut | 8. heinäkuuta 1817 (41 vuotta) Winchester |
| Kansalaisuus | englantilainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Vanhemmat |
George Austen Cassandra Leigh Austen |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Pääteokset | Järki ja tunteet (1811) |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jane Austen (16. joulukuuta 1775 Steventon, Hampshire – 18. heinäkuuta 1817 Winchester) oli englantilainen kirjailija. Häneltä julkaistiin kuusi valmista romaania sekä yksi keskeneräiseksi jäänyt.
Austenin romaanit kuvaavat englantilaista keskiluokkaa satiirin, hyväntahtoisen ironian ja huumorin keinoin. Austen uudisti englantilaista romaanikirjallisuutta kuvaamalla tavallisia ihmisiä jokapäiväisessä elämässään, ja Austenin romaanit ovat säilyttäneet suosionsa nykyaikaan saakka.
Elämä
Lapsuus
Jane Austen syntyi 16. joulukuuta 1775 Hampshiressa Steventonin kylässä kirkkoherra George Austenin ja Cassandra Austenin (o.s. Leigh) seitsemäntenä lapsena. Perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Isosisko Cassandran kanssa Jane oli läheinen koko elämänsä ajan. Perhe kävi toisinaan Bathissa ja Lontoossa. Myöhemmin Austen kuvasi romaaneissaan tätä maailmaa, jossa kasvoi.[1]
Jane aloitti koulunkäynnin seitsenvuotiaana yhdessä isosiskonsa kanssa. Sairastuttuaan koulussa mätäkuumeeseen tytöt palasivat kotiin. Sen jälkeen tytöt sijoitettiin luostarikouluun Readingissa. Luostarikoulussa he opiskelivat aviovaimoille hyödyllisiksi katsottuja taitoja, kuten ranskaa, piirustusta, käsitöitä ja ehkä myös tanssia. Janen muodollinen koulunkäynti päättyi vähän ennen kuin hän täytti yksitoista, mutta senkin jälkeen hän sai mahdollisesti kotona opetusta isältään.[2]
Austenin perheen lapset harrastivat innokkaasti teatteria ja järjestivät näytöksiä perhepiirissä. Lapsia rohkaistiin myös lukemaan; Janen suosikkikirjailijoita olivat esimerkiksi Samuel Richardson, Henry Fielding, Samuel Johnson ja William Cowper sekä monet naiskirjailijat kuten Fanny Burney, Maria Edgeworth ja Charlotte Smith.[3]
Kirjailijanura
_hires.jpg)
Austenin varhaisimmat tunnetut kirjoitukset ovat vuodelta 1787, kun hän oli yksitoistavuotias. Sitä seuranneiden kuuden vuoden aikana hän kirjoitti paljon näytelmiä, runoutta, novelleja ja muita tekstejä. Hän parodioi kirjallisuuden tyylilajeja, etenkin sentimentaalista romaania ja komediaa. Vakavampaa tyyliä edusti voimakastahtoisesta ja lahjakkaasta mutta yhteiskunnan torjumasta naisesta kertova novelli Lady Susan (1793–1794).[1]
Austen ryhtyi kirjoittamaan romaaneja jo 1790-luvulla, kuten Järki ja tunteet, jonka hän aloitti 1795, sekä Ylpeys ja ennakkoluulo, jonka ensimmäinen versio valmistui 1797. Nämä varhaisimmat romaanit julkaistiin vasta vuosia myöhemmin.[1] Isä George tarjosi Ylpeyttä ja ennakkoluuloa lontoolaiselle kustantajalle, mutta tiedustelukirje ei herättänyt kiinnostusta ja kustantaja torjui käsikirjoituksen edes lukematta sitä.[5]
Austen ei kirjoittanut paljon mitään ikävuosiensa 25–35 välillä, ja hänen elämästään ei tiedetä paljonkaan varmaa tältä ajanjaksolta.[6]
George Austen jäi eläkkeelle 1801, ja perhe asui seuraavina kahdeksana vuonna Bathissa, Lontoossa, Cliftonissa, Warwickshiressä ja Southamptonissa. George Austen kuoli 1805. Äiti ja siskokset muuttivat vuonna 1809 Chawtonin kylään Steventonin lähelle veli Edwardin maille. Siellä Jane alkoi viimeistellä romaanejaan julkaisukuntoon. Thomas Egerton julkaisi romaanin Järki ja tunteet vuonna 1811, ja se sai suosiolliset arvostelut. Seuraavina vuosina Austenilta julkaistiin romaanit Ylpeys ja ennakkoluulo (1813), Kasvattitytön tarina (1814) ja Emma (1815).[1]
Austenin romaanit nousivat lukijoiden suosioon. Kriitikot kehuivat niiden moraalia ja viihdyttävyyttä, luonnekuvauksia ja kotikuvausten realismia. Austen jatkoi sairastumisesta huolimatta ahkeraa kirjoittamista, ja häneltä julkaistiin vielä postuumisti romaanit Viisasteleva sydän (1817) ja Neito vanhassa linnassa (1817). Hänen viimeinen romaaninsa Leikkiä ja totta jäi kesken.[1]
Austen julkaisi kaikki teoksensa nimettömänä; esimerkiksi Järki ja tunteet -romaanin tekijäksi ilmoitettiin "by a Lady", ja Ylpeyden ja ennakkoluulon tekijäksi "Järki ja tunteet -romaanin tekijä". Kirjailijan henkilöllisyys alkoi paljastua vasta hänen uransa lopulla, kun Henry-veli kertoi siskonsa kirjailijantyöstä.[7]
Yksityiselämä
.jpg)
Austen ei koskaan mennyt naimisiin. Hänen uskotaan suostuneen vuonna 1802 Harris Bigg-Witherin kosintaan mutta muuttaneen mielensä jo seuraavana aamuna. Hänen muista miessuhteistaan on kerrottu vahvistamattomia tarinoita, mutta koska isosisko Cassandra hävitti useimmat Janen kirjeet tämän kuoleman jälkeen, varmaa tietoa niistä ei ole.[1]
Kuolema
Jane Austen kuoli 18. heinäkuuta 1817. Hän oli sairastellut viimeiset kaksi elinvuottaan, mutta kuolemaan johtanutta sairautta ei varmuudella ole tunnistettu. Oireiden perusteella kuolinsyynä on yleisimmin pidetty Addisonin tautia, mutta myös Hodgkinin tautia, vatsasyöpää, lehmänmaidosta tarttunutta tuberkuloosia ja arsenikkimyrkytystä on ehdotettu kuolinsyyksi.[8][9][10]
Jälkimaine
Henry-veli julkaisi Jane Austenin kaksi viimeistä romaania tämän kuoltua ja liitti niiden yhteisniteeseen kirjoittamansa elämäkerrallisen esseen siskostaan. Austenin kirjallista jäämistöä ei kerätty talteen, ja Cassandra-sisar poltti Austenin kirjeistä arkaluontoisimmat. Perikunnan kesken jaetut alkuperäiset tekstit koottiin yhteen vasta 2000-luvulla Oxfordin yliopiston tutkimushankkeessa[11]. Austen vaipui kahdeksikymmeneksi vuodeksi pimentoon, sillä hänen teoksensa olivat vaikeasti saatavilla, eikä kirjailijaa tuotu esiin kulttuurikeskusteluissa. Epäsuorasti Austen kuitenkin vaikutti niin sanottuun "hopealusikkaromaaniin", vaurastuvan ja yläluokkaan pyrkivän keskiluokan kuvauksiin, jotka nousivat 1820-luvulla suosioon.[12]
Romaanien kustannusoikeudet myytiin vuonna 1832 Richard Bentleylle, joka julkaisi kaikki romaanit uudelleen sarjana. Sen myötä kiinnostus Austenin tuotantoon alkoi jälleen herätä niin suuren yleisön kuin kirjailijoidenkin keskuudessa. Kiinnostus saavutti huippunsa 1890-luvulla, johon mennessä Austen oli saavuttanut arvostetun aseman Britannian kirjallisuudessa. The Jane Austen Society perustettiin vuonna 1940 edistämään kirjailijan tuotannon ja elämän arvostusta ja tutkimusta sekä ylläpitämään kotimuseota ja keräämään ja konservoimaan Austenin jäämistöä. Austenin tuotannosta on tehty 1900-luvulla paljon akateemista tutkimusta, ja Austen on sisällytetty englantilaisen kirjallisuuden oppiaineen tutkintovaatimuksiin yliopistoissa.[13]
Toinen suuri Jane Austen -buumi oli 1990-luvulla. Silloin BBC tuotti hyvin suosituksi nousseen televisiosarjan Ylpeys ja ennakkoluulo (1995), jota seurasi monta menestynyttä Austen-elokuvaa.[14] Austenin romaaneista on tehty runsaasti jatko-osia ja sovelluksia, jotka hyödyntävät Austenin tekstejä mutta esimerkiksi siirtävät niiden tarinat nykypäivään, keskittyvät johonkin sivuhenkilöön tai tulkitsevat romaanit uudella tavalla. Myös kirjailijan omasta elämästä on tehty draamaelokuvia.[15]
- Katso myös: Jane Austen populaarikulttuurissa
Austenin kuva on syyskuussa 2017 käyttöön otettavassa kymmenen punnan setelissä. Austen valittiin seteliin, koska häntä pidetään yhtenä Englannin kirjallisuuden suurista nimistä, jonka romaanit ovat yhä kiinnostavia.[16]
Tuotanto
Jane Austen tarkastelee romaaneissaan etupäässä englantilaisia maalaisyhteisöjä, jotka ryhmittyvät suurten maanomistajien kartanoiden ja tilusten ympärille. Painopiste on valtaosin säätyläisyhteisössä, jonka huipulla on maalaisaatelisto ja suurnaanomistajat. Viimeisessä romaanissaan Austen nostaa kuitenkin ihanteeksi laivaston, jossa uuden yhteiskuntamallin esikuvana painottuvat yksilön omat ansiot. Aristokraatteja Austenin tuotannossa edustavat vain paronit, joka on perinnöllisistä arvonimistä alhaisin. Päähenkilöt ovat naisia, ja romaanien aihepiirien käsittelyssä esille nousevat heidän toiveensa, tarpeensa ja pelkonsa aikana, jolloin naisten taloudellinen asema oli tukala, eikä heillä ollut mahdollisuuksia toteuttaa itseään.[17]
Austen uudisti englantilaista romaanikirjallisuutta tuomalla siihen tavallisten ihmisten arjen realistista kuvausta. Kuudella romaanillaan Austen perusti aikansa Englannin keskiluokkaista yhteiskuntaa kuvaavan tapakomedian lajin. Austenin romaaneissa toistuu nuoren naisen matka itsetuntemukseen rakkauden ja avioliiton kautta. Romaaneissa keskitytään luonnekuvauksiin sekä sankarittaren ja yhteiskunnan välisiin ristiriitoihin. Austenin tyyli on moderni, nokkela, realistinen ja ajaton. Nykyajan kriitikot arvostavat Austenin romaaneissa niiden rakennetta ja järjestystä sekä tekniikkaa, jonka avulla kirjailija pystyy paljastamaan olemassaolon tragikoomisuuden tavanomaisissa ja rajallisissa tapahtumissa ja ympäristöissä.[1]
Kirjallinen satiiri oli näkyvässä osassa Austenin kolmessa varhaisessa romaanissa. Kolmessa myöhemmässä romaanissa koominen luonne- ja yhteiskuntakuvaus nousi sitä näkyvämpään asemaan. Austenin romaaneista koomisin on Emma, ja vakavin on Kasvattitytön tarina.[1]
Teokset
- Järki ja tunteet (Sense and Sensibility, 1811)
- Ylpeys ja ennakkoluulo (Pride and Prejudice, 1813)
- Kasvattitytön tarina (Mansfield Park, 1814)
- Emma (Emma, 1815)
- Viisasteleva sydän (Persuasion, 1817)
- Neito vanhassa linnassa (Northanger Abbey, 1817)
- Uskollinen ystävänne: Kootut kertomukset (suom. 2007)
- Lady Susan (Lady Susan, 1794, julkaistu 1871)[18]
- Lesleyn linna (Lesley Castle, noin 1792)
- Rakkaus ja ystävyys (Love and Friendship, 1790)
- Kolme sisarta (The Three Sisters, noin 1792)
Keskeneräiset teokset
- The Watsons (1804)
- Leikkiä ja totta (The Sanditon, 1817)
Lähteet
- Pyrhönen, Heta: Jane Austen aikalaisemme. Helsinki: Avain, 2014. ISBN 978-952-30402-1-2.
- Shields, Carol: Jane Austen. (Jane Austen, 2001.) Suomentanut Maria Lyytikäinen. Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20711-0-X.
Viitteet
- ↑ a b c d e f g h Brian C. Southam: Jane Austen Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.9.2017.
- ↑ Pyrhönen 2014, s. 30.
- ↑ Pyrhönen 2014, s. 30–31.
- ↑ Portraits of Jane Austen Jane Austen Society of North America
- ↑ Pyrhönen 2014, s. 33.
- ↑ Shields 2006, s. 117.
- ↑ Pyrhönen 2014, s. 32.
- ↑ Ben Guarino: Was Jane Austen poisoned? New evidence about the writer’s weakened eyes raises questions. The Washington Post. 13.3.2017. Viitattu 13.9.2017.
- ↑ Likainen maito saattoi olla Jane Austenin kuolisyy (Kulttuuri, alkuperäinen lähde AFP) Yle Uutiset. 1.12.2009, päivitetty 29.5.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 11.12.2015.
- ↑ Boycott, Owen: Cause of Jane Austen’s death not universally acknowledged The Guardian. 1.12.2009. Guardian Media Group. Viitattu 1.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Jane Austen luultua huolimattomampi kirjailija (Kulttuuri, alkuperäiset lähteet Reuters & AFP) Yle Uutiset. 25.10.2010, päivitetty 5.6.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 25.10.2010.
- ↑ Pyrhönen 2014, s. 45.
- ↑ Pyrhönen 2014, s. 45–49.
- ↑ Pyrhönen 2014, s. 52.
- ↑ Pyrhönen 2014, s. 57–67.
- ↑ Sophie Christie: New Jane Austen £10 note enters circulation this week: everything you need to know The Telegraph. 13.9.2017. Viitattu 13.9.2017.
- ↑ Pyrhönen 2014, s. 37.
- ↑ Austen-Leigh, James Edward: Memoir. Tahto ja toiveet. Voimasana, Telum Saxum, 2006. Suomentanut Merensuo, Paula.. , 1871.
Kirjallisuutta
- Chwe, Michael Suk-Young: Jane Austen, Game Theorist. Princeton: Princeton University Press, 2013. ISBN 978-069-11557-6-0. (englanniksi)
- Johnson, Claudia L.: Jane Austen’s Cults and Cultures. Chicago: The University of Chicago Press, 2012. ISBN 978-022-64020-3-1. (englanniksi)
- Mullan, John: What Matters in Jane Austen? Twenty Crucial Puzzles Solved. New York: Bloomsbury Press, 2012. ISBN 978-162-04004-1-8. (englanniksi)
- Tapola, Päivi: Ylpeys ja ennakkoluulo. Teoksessa Päivi Tapola: Äitini puutarhassa: Polkuja naiskirjallisuuteen. Helsinki: Kääntöpiiri/Like, 2002. ISBN 951-89896-1-3.
Aiheesta muualla
Sitaatteja aiheesta Jane Austen Wikisitaateissa
- Vapaasti ladattavia Jane Austenin teoksia:
- Gutenberg • Lönnrot
- Gutenberg • Classic Literature Library (englanniksi)
- Muistelmat • Valikoima kirjeitä (englanniksi)
- Arvostelu Austen-elämäkerrasta. Putte Wilhelmsson, Turun Sanomat 14.9.2006.
| ||||||||||||||||||||||||||
