Ero sivun ”Soukka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) +se linkki |
Historia-osio siirretty oikealle paikalle. |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
'''Soukka''' ({{k-sv|Sökö}}) on [[Espoo]]n 33. [[kaupunginosa]] Lounais-Espoossa [[Suur-Espoonlahti|Suur-Espoonlahden]] alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on [[Lähiöt Suomessa|kerrostalolähiö]] ostoskeskuksineen, eteläosa on [[pientalo]]valtaista ja verraten [[metsä]]istä. Siellä sijaitsee muun muassa [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]], jonka kalliotopografia on erittäin voimakas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 - Esbo stad (pdf) | Nimeke = Liite 2 / 6.12. | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref> Soukka on vanhaa [[Maankohoaminen|maankohoamisaluetta]]. [[Veiksel-jääkausi|Viimeisen jääkauden]] jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet [[Luoto (saari)|luodoiksi]] ja [[saari]]ksi. |
'''Soukka''' ({{k-sv|Sökö}}) on [[Espoo]]n 33. [[kaupunginosa]] Lounais-Espoossa [[Suur-Espoonlahti|Suur-Espoonlahden]] alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on [[Lähiöt Suomessa|kerrostalolähiö]] ostoskeskuksineen, eteläosa on [[pientalo]]valtaista ja verraten [[metsä]]istä. Siellä sijaitsee muun muassa [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]], jonka kalliotopografia on erittäin voimakas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 - Esbo stad (pdf) | Nimeke = Liite 2 / 6.12. | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref> Soukka on vanhaa [[Maankohoaminen|maankohoamisaluetta]]. [[Veiksel-jääkausi|Viimeisen jääkauden]] jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet [[Luoto (saari)|luodoiksi]] ja [[saari]]ksi. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Soukan nimi on alun perin ennen [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalaisten tuloa]] alueelle ollut ''Soukko.''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=127|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran [[1540]] – kirjoitusmuotona ''Soijckoby''. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin ''Sökö''. Maanmittaushallitus (nyk. [[Maanmittauslaitos]]) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna [[1965]].[[Tiedosto:Soko2.jpg|left|thumb|200px|Soukan Övergård, joka on antanut Yläkartanontielle nimen.]][[1590-luku|1590-luvulla]] Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla oli [[Helsinki|Helsingin]] edustalle ryhdytty rakentamaan [[Viapori]]n linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla, jolloin [[Espoonlahti|Espoonlahden]] pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan. |
||
| ⚫ | [[1870-luku|1870-luvulla]] Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui [[1930-luku|1930-luvun]] alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla. |
||
== Maantiede == |
== Maantiede == |
||
| Rivi 45: | Rivi 52: | ||
Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee [[Hanikan luontopolku]]; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]] puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 6.12. KASAVUORI, SOUKKA | Tekijä = Petrell, Liidia | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 34/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref> Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = Espoonlahti, merellinen kaupunginosa - Asko Vuorinen |
Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee [[Hanikan luontopolku]]; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]] puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 6.12. KASAVUORI, SOUKKA | Tekijä = Petrell, Liidia | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 34/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref> Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = Espoonlahti, merellinen kaupunginosa - Asko Vuorinen |
||
| Nimeke = Kasavuori | Tekijä = Vuorinen, Asko | Ajankohta = 29.9.2016 | Julkaisu = Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97 | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref> [[Litorinameri|Litorinameren]] aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä [[Keskiaika|keskiajan]] lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta [[Neva (suotyyppi)|nevaa]], alueella on myös [[Luhta|tervaleppäluhtaa]] sekä saniais- ja lehtokorpea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Espoon_luontokohteet/418_Hanikan_luontopolku_419_Kaitalahti_4(12211) | Nimeke = 4.21 Mätäjärvi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Espoo.fi | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref><ref name="Suvi"/> |
| Nimeke = Kasavuori | Tekijä = Vuorinen, Asko | Ajankohta = 29.9.2016 | Julkaisu = Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97 | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref> [[Litorinameri|Litorinameren]] aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä [[Keskiaika|keskiajan]] lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta [[Neva (suotyyppi)|nevaa]], alueella on myös [[Luhta|tervaleppäluhtaa]] sekä saniais- ja lehtokorpea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Espoon_luontokohteet/418_Hanikan_luontopolku_419_Kaitalahti_4(12211) | Nimeke = 4.21 Mätäjärvi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Espoo.fi | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref><ref name="Suvi"/> |
||
| ⚫ | |||
[[Tiedosto:Soko2.jpg|left|thumb|200px|Soukan Övergård, joka on antanut Yläkartanontielle nimen.]] |
|||
| ⚫ | |||
Soukan nimi on alun perin ennen ruotsalaisasutuksen tuloa alueelle ollut ''Soukko''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=127|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran [[1540]] – kirjoitusmuotona ''Soijckoby''. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin ''Sökö''. Maanmittaushallitus (nyk. [[Maanmittauslaitos]]) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna [[1965]]. |
|||
| ⚫ | [[1590-luku|1590-luvulla]] Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla oli [[Helsinki|Helsingin]] edustalle ryhdytty rakentamaan [[Viapori]]n linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla, jolloin [[Espoonlahti|Espoonlahden]] pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan. |
||
| ⚫ | [[1870-luku|1870-luvulla]] Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui [[1930-luku|1930-luvun]] alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla. |
||
== Lähiön synty == |
== Lähiön synty == |
||
[[Tiedosto:Soukanraitti_21_helmi_2017_d.png|thumb|left|Soukan ostoskeskuksen tornitaloja.]] |
|||
1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.<ref>[http://www.soukanhuolto.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=63&Itemid=89 Soukan Huolto 40 v]</ref> Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienempi liikerakennus, jossa oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa. |
1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.<ref>[http://www.soukanhuolto.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=63&Itemid=89 Soukan Huolto 40 v]</ref> Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienempi liikerakennus, jossa oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa. |
||
Kansakoulu, nykyinen [[Soukan koulu]] valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.<ref name="SS"/> Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue. |
Kansakoulu, nykyinen [[Soukan koulu]] valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.<ref name="SS" /> Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue. |
||
Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat [[Kaitaan koulu ja lukio|Vapaaniemen yhteiskouluun]] (nyt, Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi [[Espoonlahden lukio|Espoonlahden yhteiskoulu]]n uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo. |
Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat [[Kaitaan koulu ja lukio|Vapaaniemen yhteiskouluun]] (nyt, Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi [[Espoonlahden lukio|Espoonlahden yhteiskoulu]]n uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo. |
||
Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.<ref name="SS"/> |
Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.<ref name="SS" /> |
||
== Väestö == |
== Väestö == |
||
[[Tiedosto:Soukan_metsiä_060117.jpg|thumb|Soukan asukaspuisto talviasussaan.]] |
[[Tiedosto:Soukan_metsiä_060117.jpg|thumb|Soukan asukaspuisto talviasussaan.]] |
||
Soukan väkiluku on noin 8 000 (vuodenvaihde 2015/2016). Se on osa Kanta-Espoonlahtea, jonka pienalueet ovat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden väkiluku on noin 24 000. Koko Suur-Espoonlahden väkiluku on noin 54 000.<ref name="Munter"/> |
Soukan väkiluku on noin 8 000 (vuodenvaihde 2015/2016). Se on osa Kanta-Espoonlahtea, jonka pienalueet ovat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden väkiluku on noin 24 000. Koko Suur-Espoonlahden väkiluku on noin 54 000.<ref name="Munter" /> |
||
== Palvelut == |
== Palvelut == |
||
Ylä-Soukan ostoskeskuksen palveluja ovat muun muassa useat ravitsemusalan liikkeet, erinäiset erikoisliikkeet sekä [[valintamyymälä]] ja palvelutalo. Lisäksi on miehittämätön [[huoltoasema]], [[Grillikioski|grilli]] ja [[kioski]]. Ostoskeskuksen keskusaukiota elävöittää [[suihkulähde]]. Ala-Soukan pienessä ostoskeskuksessa sijaitsee valintamyymälä, Soukan kirjasto ja eräitä yhdistysten tiloja. Edellä mainittuja, toisistaan noin puolen kilometrin päässä sijaitsevia ostoskeskuksia yhdistää Soukan lähiön keskeinen kävelyakseli, vajaan kilometrin pituinen Soukanraitti. Sen reitti kulkee luoteis–kaakkoissuuntaisesti Yläkartanontien pohjoispuolelta Alakartanontielle. Soukanraitin varrella sijaitsevat myös peruskoulu ja Soukan kappeli. |
Ylä-Soukan ostoskeskuksen palveluja ovat muun muassa useat ravitsemusalan liikkeet, erinäiset erikoisliikkeet sekä [[valintamyymälä]] ja palvelutalo. Lisäksi on miehittämätön [[huoltoasema]], [[Grillikioski|grilli]] ja [[kioski]]. Ostoskeskuksen keskusaukiota elävöittää [[suihkulähde]]. Ala-Soukan pienessä ostoskeskuksessa sijaitsee valintamyymälä, Soukan kirjasto ja eräitä yhdistysten tiloja. Edellä mainittuja, toisistaan noin puolen kilometrin päässä sijaitsevia ostoskeskuksia yhdistää Soukan lähiön keskeinen kävelyakseli, vajaan kilometrin pituinen Soukanraitti. Sen reitti kulkee luoteis–kaakkoissuuntaisesti Yläkartanontien pohjoispuolelta Alakartanontielle. Soukanraitin varrella sijaitsevat myös peruskoulu ja Soukan kappeli.[[Tiedosto:Soukanraitti_21_helmi_2017_d.png|thumb|left|Soukan ostoskeskuksen tornitaloja.]] |
||
== Liikenne == |
== Liikenne == |
||
[[Tiedosto:Soukka harbour.jpg|thumb|Soukan pienvenesatama]] |
[[Tiedosto:Soukka harbour.jpg|thumb|Soukan pienvenesatama]] |
||
Versio 5. syyskuuta 2017 kello 20.19
| Soukka | |
|---|---|
| Sökö | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Soukka korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suurpiiri | Suur-Espoonlahti |
| Kaupunginosa nro | 33[1] |
| Pinta-ala | 8,2 km² [2] |
| Väkiluku | 8 179[3][4] |
| Väestötiheys | 997 as./km² |
| Osa-alueet | Ala-Soukka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka |
| Postinumero(t) | 02360 |
| Lähialueet | Espoonlahti, Kaitaa, Suvisaaristo |
Soukka (ruots. Sökö) on Espoon 33. kaupunginosa Lounais-Espoossa Suur-Espoonlahden alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on kerrostalolähiö ostoskeskuksineen, eteläosa on pientalovaltaista ja verraten metsäistä. Siellä sijaitsee muun muassa Kasavuori, jonka kalliotopografia on erittäin voimakas.[5] Soukka on vanhaa maankohoamisaluetta. Viimeisen jääkauden jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet luodoiksi ja saariksi.
Historia
Soukka on Espoon vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta rautakaudelta. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt pronssikauden hautaröykkiöitä.
Soukan nimi on alun perin ennen ruotsalaisten tuloa alueelle ollut Soukko.[6] Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran 1540 – kirjoitusmuotona Soijckoby. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin Sökö. Maanmittaushallitus (nyk. Maanmittauslaitos) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna 1965.
1590-luvulla Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. 1700-luvun jälkipuoliskolla oli Helsingin edustalle ryhdytty rakentamaan Viaporin linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Espoonlahden pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.
1870-luvulla Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui 1930-luvun alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.
Maantiede
Sijainti ja osa-alueet
Soukka sijaitsee Suomenlahden rannalla. Se rajoittuu mereen kaikissa ilmansuunnissa paitsi luoteessa, jossa se rajoittuu Espoonlahden urheilupuistoon ja koillisessa, jossa se rajoittuu Kaitaaseen. Lännessä Soukka rajoittuu Espoonlahteen, joka on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä noin kuuden kilometrin mittainen kaakkois–luoteissuuntainen merenlahti. Soukan eteläpuolella on harvaanrakennettu Suvisaaristo, joka on pääkaupunkiseudun lounaisin kolkka. Suvisaaristoon kuuluvat saaret Suino, Ramsö ja Pentala sijaitsevat suhteessa Soukkaan siten, että sen rannoilta ei juuri avaudu avomerinäkymiä. Soukan ja Suvisaariston välillä on Moisöfjärden, pieni merenselkä, jossa on Suvisaaristoon kuuluvan Moisö-saaren ohella runsaasti pieniä saaria. Moisöfjärdenin pohjoiskolkasta erkanee kapea Suinonsalmi, jonka yli rakennettu maantiesilta yhdistää Soukan Suvisaaristoon. Idässä Soukka rajoittuu Mataskärvikeniin ja Kaitalahteen, joka on maankohoamisen vuoksi mataloituva maaduntalahti. Soukan kaupunginosaan kuuluu manneralueen ohella muutamia pikkusaaria, kuten Svartholmen lounaassa ja Granholmen koillisessa.[7]
Soukan osa-alueista tiheimmin rakennettuja ovat Ylä-Soukka ja Ala-Soukka. Niiden alue käsittää Soukan pohjoisosan. Suurimmalta osin 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella rakennetun lähiön rakennuskanta koostuu 3–10-kerroksisista asuinkerrostaloista, omakoti- ja rivitaloja on jonkin verran. Soukan asukaspuisto eli Puropuisto sijaitsee keskellä Soukan kerrostalovyöhykettä huomattavasti ympäristöään alempana. Länsimetron myötä Ylä-Soukkaan rakennettaneen runsaasti uusia kerrostaloja.[8]
Soukan kerrostalolähiön eteläpuolella sijaitsevat Soukansalmi ja Suinonsalmi ovat pientalovaltaisia, suuri osa niiden pinta-alasta on metsää. Eteläisin osa-alue on Soukanniemi, joka on niin ikään pientaloaluetta. Soukanranta Soukan kerrostalolähiön länsipuolella on lähinnä pientalojen täplittämä metsäinen niemimaa. 2010-luvulla myös Soukan eteläosaan on rakennettu kerrostaloja: Kilvoituksentielle vain kivenheiton päähän Moisöfjärdenin rannasta on kohonnut viisikerroksisia asuinkerrostaloja.[9]
Soukanpohjan kartano sijaitsee virallisesti Espoonlahden kaupunginosassa aivan Soukan pohjoisrajan tuntumassa. Jugendia edustava Villa Miniato sijaitsee Soukanrannassa.[10]
Soukan uimarannat ovat Klobben ja Suinonsalmi eli Hanikanranta.[11]
Kallioperä
Soukan kallioperä on osa svekofennistä vuorijonovyöhykettä, kuten koko Etelä-Suomi. Vuoret ovat kuluneet pois satoja miljoonia vuosia sitten ja jäljellä on vuoriston syvälle kuluneita juuriosia. Niiden vallitsevat kivet ovat punainen graniitti ja suonigneissi. Soukan gneissit ovat iältään noin 1880–1860 miljoonaa vuotta. Kaupunginosan kallioperän erikoisuutena on poimuttunut tumma juoni, joka on punaista graniittia nuorempaa. Sitä on havaittavissa muun muassa Ala-Soukassa kirjaston linja-autopysäkin kallioseinämässä. Soukasta löydettiin 1970-luvun alussa myös pieni malmiesiintymä, "Soukan malmi".[12]
Soukassa on useita siirtolohkareita. Suuret rapakivigraniittilohkareet ovat kulkeutuneet jäävuorten mukana Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueilta. Luoteesta päin puolestaan on kulkeutunut lohkareita mannerjäätikön pohjassa.[12]
Metsät
Soukassa on runsaasti karuja kalliomänniköitä, silokallioita ja mustikkatyypin tuoreita kankaita. Sekametsää on paljon. Rannoilla on lehtomaisia kankaita ja rantalehtoja. Soukan länsiranta on laajalti rakennettu ja kaupunginosan rannat ovat suurelta osin ruovikoituneet. Alueen itäosa on verraten luonnontilaista ja siellä on useita erilaisia biotooppeja lehtometsistä rantaniittyihin ja tervaleppämetsiin. Soukan soistumat ovat suurelta osin isovarpurämettä, myös vehkaa, mustikkakorpea ja saniaiskorpea esiintyy.[13]
Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee Hanikan luontopolku; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava Kasavuori puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota.[14] Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja toisen maailmansodan aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa.[15] Litorinameren aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä keskiajan lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta nevaa, alueella on myös tervaleppäluhtaa sekä saniais- ja lehtokorpea.[16][17][13]
Lähiön synty
1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.[18] Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienempi liikerakennus, jossa oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.
Kansakoulu, nykyinen Soukan koulu valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.[10] Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.
Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat Vapaaniemen yhteiskouluun (nyt, Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi Espoonlahden yhteiskoulun uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo.
Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.[10]
Väestö
Soukan väkiluku on noin 8 000 (vuodenvaihde 2015/2016). Se on osa Kanta-Espoonlahtea, jonka pienalueet ovat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden väkiluku on noin 24 000. Koko Suur-Espoonlahden väkiluku on noin 54 000.[4]
Palvelut
Ylä-Soukan ostoskeskuksen palveluja ovat muun muassa useat ravitsemusalan liikkeet, erinäiset erikoisliikkeet sekä valintamyymälä ja palvelutalo. Lisäksi on miehittämätön huoltoasema, grilli ja kioski. Ostoskeskuksen keskusaukiota elävöittää suihkulähde. Ala-Soukan pienessä ostoskeskuksessa sijaitsee valintamyymälä, Soukan kirjasto ja eräitä yhdistysten tiloja. Edellä mainittuja, toisistaan noin puolen kilometrin päässä sijaitsevia ostoskeskuksia yhdistää Soukan lähiön keskeinen kävelyakseli, vajaan kilometrin pituinen Soukanraitti. Sen reitti kulkee luoteis–kaakkoissuuntaisesti Yläkartanontien pohjoispuolelta Alakartanontielle. Soukanraitin varrella sijaitsevat myös peruskoulu ja Soukan kappeli.
Liikenne
Soukan lähiövyöhykkeellä on laaja kevyen liikenteen verkosto useine yli- ja alikulkuineen. Soukanraitin reitti jatkuu Yläkartanontieltä edelleen Espoonlahden puolelle urheilupuiston halki uimahallin ohi aina Lippulaivan kauppakeskukseen. Reitillä Alakartanontieltä Lippulaivaan ei ole moottoriliikenteen kanssa samantasoisia risteyksiä Soukankujan korotettua suojatietä lukuunottamatta.
Länsiväylän Soukan liittymä eli Martinsillan liittymä sijaitsee noin kilometrin verran Soukan ostoskeskuksesta pohjoiseen. Kokoojatienä on nelikaistainen Soukanväylä. Soukan liittymä sijaitsee noin 14 kilometriä Ruoholahdesta länteen. Etäisyys päinvastaiseen suuntaan, Kirkkonummen keskustaan, on niin ikään noin 14 kilometriä.[19]
Soukan ja koko lounaisen Espoon joukkoliikenne perustuu linja-autoihin. Seutuliikenne suuntautuu Kamppiin Länsiväylää pitkin joko Martinsillan liittymän tai Suomenojan liittymän kautta. Länsiväylän pohjoispuolista rinnakkaistietä kulkee Espoon sisäinen yhteys lounaisen Espoon ja Tapiolan väliä. Lisäksi Soukasta kulkee Suomenojan, Espoonlahden ja Kivenlahden kautta useita bussilinjoja eräisiin Keski-Espoon lähiöihin. Bussien matka-ajat Ylä-Soukasta Kamppiin ovat linjasta ja vuorokaudenajasta riippuen 20–30 minuuttia, Ala-Soukasta hieman enemmän. Soukan eteläiset omakotialueet ovat Suvisaariston bussilinjan varassa.[20]
Soukan venesatama sijaitsee kaupunginosan luoteiskolkassa Klobbenilla, venepaikkoja on noin 370.[21]
Soukan metroasema valmistuu 2020-luvulla, ja metro luonnollisesti mullistaa lounaisen Espoon joukkoliikennejärjestelmän. Soukasta tulee metroradan kolmanneksi läntisin asema. Metrolinjan itäisiin ääripäihin Mellunmäkeen ja Vuosaareen matka kestää 45 minuuttia. Puolen tunnin raja kulkee arvion mukaan Sörnäisissä, jonne matka-aika on 29 minuuttia. Soukan metroasema rakennetaan Yläkartanontien alapuolelle.[22]
| Metroasema | Aika (min.) | Etäisyys (km) | Aika vuonna 2017 (bussi, bussi+metro, min.)[23] |
|---|---|---|---|
| Kivenlahti | 4 | 2,2 | 8–10 |
| Espoonlahti | 2 | 1,3 | 7–8 |
| Soukka | 0 | 0,0 | 0 |
| Kaitaa | 2 | 1,6 | 5–7 |
| Matinkylä | 6 | 4,5 | 10 |
| Tapiola | 11 | 8,8 | 25–35 |
| Lauttasaari | 20 | 15,8 | 25–35 |
| Kamppi | 24 | 19,2 | 20–30 |
| Rautatientori | 25 | 19,7 | 30–40 |
| Hakaniemi | 27 | 21,2 | 40–45 |
| Itäkeskus | 39 | 29,9 | 50–60 |
Matka-ajat v. 2017 ovat HSL:n Reittioppaan antamia tyypillisiä aikoja eri vuorokaudenaikoina Yläkartanontien pysäkiltä.
Kuvia Soukasta
-
Soukan länsirantaa. -
Hanikan uimarantaa kesällä 2008. -
1970-luvun kerrostaloarkkitehtuuri on vahvasti edustettuna Soukan lähiövyöhykkeellä. -
Alakartanontie syysväreissä. -
Soukanraittia etelään syysiltana. -
Metron myötä purettavaa rakennuskantaa. Kesä 2016. -
Soukanraittia pohjoiseen. -
Soukan kauppakeskus.
Lähteet
- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ ESPOON ASUKASLUKU VUODENVAIHTEESSA 2016/2017, pdf, s. 2/4
- ↑ a b Arja Munter: Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016. Tietoisku 5/2016. Espoon kaupunki, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.4.2017).
- ↑ Liidia Petrell: [espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 - Esbo stad (pdf) Liite 2 / 6.12.] Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet, s. 127. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2008.
- ↑ Espoon kaupunki: Espoon karttapalvelu kartat.espoo.fi. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ Espoon kaupunki: Ylä-Soukka A / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Espoo.fi. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ Espoon asunnot: Kilvoituksentie 7 Espoonasunnot.fi. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ a b c Pauli Saloranta: Espoon kaupunkipolut Tietotori.fi. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ Uimarannat Espoo.fi. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ a b Martti Lehtinen: Soukan kivet – graniitista siirtolohkareisiin ja kalliolta kappeliin Soukka-seura.fi. 12.5.2004. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ a b Suvisaariston luontoselvitys / pdf-sivut 9–12/56 Suvisaariston luontoselvitys. 22.9.2003. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ Petrell, Liidia: 6.12. KASAVUORI, SOUKKA Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 34/99. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ Vuorinen, Asko: [Espoonlahti, merellinen kaupunginosa - Asko Vuorinen Kasavuori] Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97. 29.9.2016. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ 4.21 Mätäjärvi Espoo.fi. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ Liidia Petrell: 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ Soukan Huolto 40 v
- ↑ Grönroos, Matti: Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km kolumbus.fi. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ HSL Reittiopas
- ↑ Soukan venesatama Venesatamat. Viitattu 7.4.2017.
- ↑ a b Metron matka-aikataulukko lansimetro.fi. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ HSL Reittiopas
Aiheesta muualla
- Soukan kulttuuriliike r.y.
- Soukka-seura r.y.
- Soukan kartta
- Yleistä tietoa 1960–1970-lukujen suomalaisista lähiöistä
| Pohjois-Espoo |
Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola |
|---|---|
| Suur-Espoonlahti |
Espoonlahti · Kaitaa · Latokaski · Nöykkiö · Saunalahti · Soukka · Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti | |
| Suur-Leppävaara |
Karakallio · Kilo · Laaksolahti · Leppävaara · Lintuvaara · Lippajärvi · Sepänkylä · Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä | |
| Suur-Tapiola |
Haukilahti · Laajalahti · Mankkaa · Niittykumpu · Otaniemi · Pohjois-Tapiola · Tapiola · Westend |
| Vanha-Espoo |
Espoon keskus · Gumböle · Högnäs · Järvenperä · Karhusuo · Karvasmäki · Kaupunginkallio · Kolmperä · Kuurinniitty · Muurala · Nupuri · Kunnarla · Nuuksio · Siikajärvi · Vanha-Nuuksio · Ämmässuo |