Ero sivun ”Derna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Fipen (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Historia: alunperin -> alun perin
Rivi 86: Rivi 86:
==Historia==
==Historia==
[[tiedosto:Attack on Derna by Charles Waterhouse 01.jpg|thumb|vasen|Maalaus [[Dernan taistelu]]sta.]]
[[tiedosto:Attack on Derna by Charles Waterhouse 01.jpg|thumb|vasen|Maalaus [[Dernan taistelu]]sta.]]
Dernan perustivat [[antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] ja se oli alunperin ''Darnis''-niminen kauppa-asema. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] aikoihin alueen viisi kaupunkia perustivat ''[[Pentapolis]]''-nimellä tunnetun federaation, mutta Darnis oli vielä näihin aikoihin niin pieni, ettei sitä laskettu näiden viiden merkittävämmän kapungin joukkoon. Pentapoliksen tapaan Darnis päätyi [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]]alaisuuteen vuonna 96 [[eaa.]] [[Bysantin valtakunta|Bysnatin valtakunnan]] aikana vähintään [[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous|Nikean kirkolliskokoukseen]] mennessä vuonna 325 [[jaa.]] Derna oli piispanistuin. Bysantin valtakunnan valtaa alueella seurasivat [[islam]]ilaiset [[arabit]]. Alueen muslimikuvernööri Abu Shaddad Zuhayr bin Kays al-Balawi sai [[Yaqut al-Hamawi|Yakutin]] mukaan surmansa Dernassa käydyssä taistelussa kreikkalaisia vastaan vuonna 695 tai 693. Arabivalloituksen jälkeen Dernan merkitys väheni ja sitä mainitaan tuskin lainkaan useiden seuraavien vuosisatojen ajan.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = B. Lewis, Ch. Pellat and J. Schacht. Assisted by J. Burton-Page, C. Dumont ja V.L. Ménage | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume II (C-G) | Vuosi = 1991 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Brill | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 9789004070264 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Dernan perustivat [[antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] ja se oli alun perin ''Darnis''-niminen kauppa-asema. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] aikoihin alueen viisi kaupunkia perustivat ''[[Pentapolis]]''-nimellä tunnetun federaation, mutta Darnis oli vielä näihin aikoihin niin pieni, ettei sitä laskettu näiden viiden merkittävämmän kapungin joukkoon. Pentapoliksen tapaan Darnis päätyi [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]]alaisuuteen vuonna 96 [[eaa.]] [[Bysantin valtakunta|Bysnatin valtakunnan]] aikana vähintään [[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous|Nikean kirkolliskokoukseen]] mennessä vuonna 325 [[jaa.]] Derna oli piispanistuin. Bysantin valtakunnan valtaa alueella seurasivat [[islam]]ilaiset [[arabit]]. Alueen muslimikuvernööri Abu Shaddad Zuhayr bin Kays al-Balawi sai [[Yaqut al-Hamawi|Yakutin]] mukaan surmansa Dernassa käydyssä taistelussa kreikkalaisia vastaan vuonna 695 tai 693. Arabivalloituksen jälkeen Dernan merkitys väheni ja sitä mainitaan tuskin lainkaan useiden seuraavien vuosisatojen ajan.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = B. Lewis, Ch. Pellat and J. Schacht. Assisted by J. Burton-Page, C. Dumont ja V.L. Ménage | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume II (C-G) | Vuosi = 1991 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Brill | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 9789004070264 | Kieli = {{en}} }}</ref>


Kaupunki elpyi vasta 1400-luvun jälkeen, kun kristittyjen vallattua [[al-Andalus]]in Pohjois-Afrikkaan alkoi virrata pakolaisia. Osa heistä muutti lopulta Dernaan. Andalusilaisia siirtolaisia mainitaan historiallisissa lähteissä Dernassa 1600-luvulta lähtien. Samoissa lähteissä mainitaan kaupungin olleen raunioina ennen uusien siirtolaisten saapumista. Kaupungin mainitaan autioituneen jälleen kerran [[Tripoli]]n [[dey]] Uthmanin hyökkäyksessä 1656, mutta tällä kertaa se toipui nopeasti. 1600-luvun lopussa Tripolin paššan paikallinen kuvernööri Muhammed Bey vastasi paljolti kaupungin jälleenrakennuksesta ja esimerkiksi keinokasteluverkoston valmistumisesta. Tällöin rakennettiin myös kaupungin suurmoskeija. Vuonna 1805 kaupungissa käytiin [[Dernan taistelu]] Tripolia kohti marssivien [[Yhdysvallat|amerikkalaisten]] retkellä [[Yusuf Karamanli]]a vastaan tämän harjoittaman [[merirosvous|merirosvouden]] takia. Vuonna 1816 kaupunkiin iski kulkutauti, joka huvensi sen asukasluvun 7&nbsp;00:ta 500:an. [[Karamanlit]] hallitsivat Dernaa vuoteen 1835 saakka, jolloin se palautui [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] suoran hallinnon alle. Dernasta tuli [[Bengasi]]n [[sandjak]]iin kuuluva ''[[kada]]''.<ref name="eoi" />
Kaupunki elpyi vasta 1400-luvun jälkeen, kun kristittyjen vallattua [[al-Andalus]]in Pohjois-Afrikkaan alkoi virrata pakolaisia. Osa heistä muutti lopulta Dernaan. Andalusilaisia siirtolaisia mainitaan historiallisissa lähteissä Dernassa 1600-luvulta lähtien. Samoissa lähteissä mainitaan kaupungin olleen raunioina ennen uusien siirtolaisten saapumista. Kaupungin mainitaan autioituneen jälleen kerran [[Tripoli]]n [[dey]] Uthmanin hyökkäyksessä 1656, mutta tällä kertaa se toipui nopeasti. 1600-luvun lopussa Tripolin paššan paikallinen kuvernööri Muhammed Bey vastasi paljolti kaupungin jälleenrakennuksesta ja esimerkiksi keinokasteluverkoston valmistumisesta. Tällöin rakennettiin myös kaupungin suurmoskeija. Vuonna 1805 kaupungissa käytiin [[Dernan taistelu]] Tripolia kohti marssivien [[Yhdysvallat|amerikkalaisten]] retkellä [[Yusuf Karamanli]]a vastaan tämän harjoittaman [[merirosvous|merirosvouden]] takia. Vuonna 1816 kaupunkiin iski kulkutauti, joka huvensi sen asukasluvun 7&nbsp;00:ta 500:an. [[Karamanlit]] hallitsivat Dernaa vuoteen 1835 saakka, jolloin se palautui [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] suoran hallinnon alle. Dernasta tuli [[Bengasi]]n [[sandjak]]iin kuuluva ''[[kada]]''.<ref name="eoi" />

Versio 2. syyskuuta 2017 kello 16.01

Derna
(Darnis)
Darna, Darnah
Näkymä Dernaan
Näkymä Dernaan

Derna

Koordinaatit: 32°46′N, 22°38′E

Valtio Libya
Piirikunta Derna
Väkiluku (2003)  (arvio) 76 596[1]


















Derna (myös nimillä Darnah ja Darna) on kaupunki Libyassa Välimeren rannikolla Bengasin kaupungista itään. Vuonna 2003 kaupungissa oli arviolta 77 000 asukasta.

Maantiede

Derna sijaitsee Välimeren rannikolla Bengasin kaupungin itäpuolella Akhḍarvuoriston itärinteillä pienen wadin eli kausittaisen joen suistossa.[1] Alueella on runsaasti lähteitä, jotka mahdollsitavat palmujen ja hedelmäpuiden runsaslukuisuuden.[2]

Historia

Maalaus Dernan taistelusta.

Dernan perustivat kreikkalaiset ja se oli alun perin Darnis-niminen kauppa-asema. Aleksanteri Suuren aikoihin alueen viisi kaupunkia perustivat Pentapolis-nimellä tunnetun federaation, mutta Darnis oli vielä näihin aikoihin niin pieni, ettei sitä laskettu näiden viiden merkittävämmän kapungin joukkoon. Pentapoliksen tapaan Darnis päätyi Rooman valtakunnanalaisuuteen vuonna 96 eaa. Bysnatin valtakunnan aikana vähintään Nikean kirkolliskokoukseen mennessä vuonna 325 jaa. Derna oli piispanistuin. Bysantin valtakunnan valtaa alueella seurasivat islamilaiset arabit. Alueen muslimikuvernööri Abu Shaddad Zuhayr bin Kays al-Balawi sai Yakutin mukaan surmansa Dernassa käydyssä taistelussa kreikkalaisia vastaan vuonna 695 tai 693. Arabivalloituksen jälkeen Dernan merkitys väheni ja sitä mainitaan tuskin lainkaan useiden seuraavien vuosisatojen ajan.[2]

Kaupunki elpyi vasta 1400-luvun jälkeen, kun kristittyjen vallattua al-Andalusin Pohjois-Afrikkaan alkoi virrata pakolaisia. Osa heistä muutti lopulta Dernaan. Andalusilaisia siirtolaisia mainitaan historiallisissa lähteissä Dernassa 1600-luvulta lähtien. Samoissa lähteissä mainitaan kaupungin olleen raunioina ennen uusien siirtolaisten saapumista. Kaupungin mainitaan autioituneen jälleen kerran Tripolin dey Uthmanin hyökkäyksessä 1656, mutta tällä kertaa se toipui nopeasti. 1600-luvun lopussa Tripolin paššan paikallinen kuvernööri Muhammed Bey vastasi paljolti kaupungin jälleenrakennuksesta ja esimerkiksi keinokasteluverkoston valmistumisesta. Tällöin rakennettiin myös kaupungin suurmoskeija. Vuonna 1805 kaupungissa käytiin Dernan taistelu Tripolia kohti marssivien amerikkalaisten retkellä Yusuf Karamanlia vastaan tämän harjoittaman merirosvouden takia. Vuonna 1816 kaupunkiin iski kulkutauti, joka huvensi sen asukasluvun 7 00:ta 500:an. Karamanlit hallitsivat Dernaa vuoteen 1835 saakka, jolloin se palautui Osmanien valtakunnan suoran hallinnon alle. Dernasta tuli Bengasin sandjakiin kuuluva kada.[2]

Italian–Turkin sodassa vuonna 1911 sodan ensimmäisiin lukeutuvat yhteenotot käytiin Dernassa 30. syyskuuta, jolloin italialaiset pommittivat kaupunkia ja miehittivät sen 16. lokakuuta. Kaupungin asukasluku oli yuolloin noin 9 500. Ensimmäisen maailmansodanaikana kaupunki säilyi italaialaisten käsissä ja toisessa maailmansodassase vaihtoi käsiä useaan otteeseen italaialisten saksalaisten ja liittoutuneiden välillä. Britit miehittivät sen lopullisesti tammikuussa 1943. Kaupunki kärsi mittavia vahinkoja sodan aikana. Libya itsenäistyi kuningaskuntana joulukuussa 1951.[2] Myöhemmin valtaan nousi eversti Muammar Gaddafi, joka kuksitui sisällissodan aikana lokakuussa 2011. Libyan väkivaltaisuudet eivät kuitenkaan päättyneet Gaddafin kukistumiseen. Dernassa vallan otti Islamilaisen nuorison šuurakanslia, joka julisti lokakuussa 2014 Dernan liittyvän Isis-järjestön kalifaattiin.[3] Isisin ajoi kaupungista al-Qaedan yhteyksissä oleva asejoukko huhtikuussa 2016.[4]

Lähteet

  1. a b Darnah britannica.com. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
  2. a b c d B. Lewis, Ch. Pellat and J. Schacht. Assisted by J. Burton-Page, C. Dumont ja V.L. Ménage: Encyclopaedia of Islam, Volume II (C-G). Brill, 1991. ISBN 9789004070264. (englanniksi)
  3. Why is Libya so lawless? BBC News. BBC. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
  4. Islamic State 'forced out' of key Libyan city of Derna BBC News. BBC. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)