Ero sivun ”Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 259: Rivi 259:


:Eiköhän tarkoiteta ensimmäistä: ''Määräajan jälkeen ylläpitäjä voidaan valita uudelleen, jos kannatusta riittää'' (kynnys nykyään 75%). --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola|keskustelu]]) 22. elokuuta 2017 kello 14.37 (EEST)
:Eiköhän tarkoiteta ensimmäistä: ''Määräajan jälkeen ylläpitäjä voidaan valita uudelleen, jos kannatusta riittää'' (kynnys nykyään 75%). --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola|keskustelu]]) 22. elokuuta 2017 kello 14.37 (EEST)

Jos ajatellaan ylläpitäjää luottamushenkilönä, niin onhan se kieltämättä vähän hassua, että toimi on ikuinen. Periaatteessa voisi olla ihan hyvin jokin määräaikaisuussysteemi. Mutta minua hämää tässä tämän keskustelun motiivi. Koska ylläpitäjiä voidaan valita kuinka paljon tahansa, ongelma ei ole uusien ylläpitäjien saaminen. Määräaikaisuutta ajetaan sen takia, että päästäisiin eroon vanhoista, tai jostain vanhasta. Kun se ei onnistu kommenttipyyntöjen tai äänestysten kautta, kokeillaan sitten tätä. Pitäisi miettiä ehdot ja käytännön toteutus, keskustella ja tapella, äänestää, äänestää ja äänestää. Iso muutos ja raskas systeemi vain sen takia, että yhden tai kahden ylläpitäjän virtuaalinen naama ei miellytä.--[[Käyttäjä:Tanár|Tanár]] 29. elokuuta 2017 kello 22.18 (EEST)


=== Välivuosi ===
=== Välivuosi ===

Versio 29. elokuuta 2017 kello 21.18


Ehdotus: Sanan käytäntö muuttaminen järjestyssäännöksi

Muutamat käyttäjät ovat ottaneet esille sen ristiriitaisuuden, että Wikipedian järjestyssääntöjä kutsutaan käytännöiksi. Talonyhtiössä on järjestyssäännöt, mutta talonyhtiöiden käytännöt taas voivat muuttua erilaisiksi vuosien saatossa.

Ehdotan, että sanasta käytäntö luovuttaisiin ja siirryttäisiin käyttämään kirjakielen yksiselitteisempää sanaa järjestyssäännöt. ────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────

»käytäntö, teorian vastakohta. Vrt. praksis.»
(Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.: CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: käytäntö. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8. )

»Käytäntö
1. Käytännöllinen elämä, todellisuus (teorian vastakohta).

»
(Päätoimittaja: Haarala, Risto et al.: CD-perussanakirja. Tietoja teoksesta: 1 optinen levy (CD-ROM) ; 12 cm +

käyttöohje (25 s.). Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4. Teoksen verkkoversio. )

»järjestyssäännöt, kunnanvaltuuston hyväksymiä määräyksiä kunnan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta on vuodesta 2003 ollut säännökset järjestyslaissa, joka korvasi kunnalliset järjestyssäännöt.»
(Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.: CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: järjestyssäännöt. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8. )

»Järjestyssääntö eril. järjestystä koskevia säännöksiä.

Talonyhtiön järjestyssääntö.»
(Päätoimittaja: Haarala, Risto et al.: CD-perussanakirja. Tietoja teoksesta: 1 optinen levy (CD-ROM) ; 12 cm +

käyttöohje (25 s.). Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4. Teoksen verkkoversio. )

Mikäli muutos tehtäisiin sivu Wikipedia:Käytännöt ohjattaisiin Wikipedia:Järjestyssäännöt ja johdanto voitaisiin muuttaa esimerkiksi seuraavanlaiseksi:

Wikipedian järjestyssäännöt ovat käyttäjäyhteisön yhteisesti määrittelemiä velvoittavia ohjeita tai säännöskokonaisuuksia, joiden tarkoitus on auttaa yhteisöä toimimaan paremmin vapaan tietosanakirjan luomiseksi.

Sanan sääntö karsisin pois, koska ei sanaa, jota määritellään voi määritellä itsellään. Se on kuin määrittäisi, että banaanit ovat banaaneja.--Abilation (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 18.27 (EEST)[vastaa]

Mielestäni käytännöt on ihan toimiva nimitys asioille, joita on noudatettava. Stryn (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 18.53 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. Sanaa käytännöt esiintyy Wikipedian ulkopuolellakin likimain siinä merkityksessä kuin mitä sillä tarkoitetaan Wikipediassa. Silloin näkisin että ymmärrettävyysristiriitaa ei synny. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 10.34 (EEST)[vastaa]
Kyllähän sanastosta jo näkee, että täällä "käytännöllä" tarkoitetaan mitä vaan. Vastuu siirtyy lukijalle. Ehdotuksen idea on hyvä. Sanastoa Wikipedian käyttämää sisäistä termistöä pitäisi voida muuttaa myös jälkeenpäin ilman, että punarinnat, sinirinnat ja muutosvastarinnat aloittavat tutun laulunsa. Ymmärrettävyysristiriita on syntynyt ja kasvanut isoksi. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 13.26 (EEST) Kommenttia muutettu teknisesti ja selventävästi. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 16.13 (EEST)[vastaa]
Kukahan noitakin on tuonne runoillut? En yllättyisi jos se olisi Käyttäjä:Pxos, mutta en ehdi nyt kaivaa sivun historiaa. Sivulla Wikipedia:Käytännöt asia sanottu mielestäni selvällä suomella, ja se taitaa olla se, mikä määrittelee, mitä "käytännöllä" Wikipediassa tarkoitetaan. On valitettavaa että tuon sanastosivun nykytila on tuolta osin noin huono. Ei tuossa itse varsinaisella käytäntösivuilla ole mielestäni mitään epäselvää. Sen sijaan järjestyssäännöt ovat taloyhtiöihin liittyvä asia, eikä Wikipedia ole taloyhtiö. Siksi en pitäisi nimitystä luontevana ja ymmärrettävänä, vaikka ehdotus onkin tehty hyvässä tarkoituksessa.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.23 (EEST)[vastaa]
Minä olen kyseinen runoratsu. Kannattaa muuten kahvihuoneisiin kirjoittamisen sijasta joskus lukeakin, mitä muut kirjoittavat. Kas kun tuo Sanasto ei ole mikään velvoittava ohje vaan se on kooste käytetystä kielestä. Jos ei ole ehtinyt vielä huomata, miten sekava termi "käytäntö" on eri keskusteluissa, nyt on kreivin aika ymmärtämiselle. "Järjestyssäännöt" on huono, mutta idea on hyvä. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.28 (EEST)[vastaa]
Eli ensin vetoat ko. sivuun (jonka epävirallisen aseman kerroin kommentissani itsekin, mutta et ilmeisesti lukenut kommentiani) ja sitten kun totean, että sivu on kuraa eikä sen sisältö ole sitova, niin rupeat väittämään, että minä en lue mitä on kirjoitettu, vaikka itse ensimmäisenä vetosit ko. sivuun. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.34 (EEST)[vastaa]
Pannaan rautalankaa. Reaalimaailmassa sanotaan, että "lain mukaan nopeusrajoitusta tulee noudattaa, mutta käytännössä liian alhaisiksi koettuja rajoituksia ei noudateta". Wikipediassa sanotaan, että "käytännön mukaan artikkeli on aloitettava hakusanalla, mutta käytännössä käytäntö on yksittäistapauksissa liian rajoittava". Ja jos ei ole vielä nähnyt käytäntökeskusteluissa termiä "de facto", jolla tarkoitetaan käytäntöä tarkoittamatta suorastaan käytäntöä, niin siinä tapauksessa ei ole vielä nähnyt sitä. Se löytyy kyllä. Sivumennen sanoen joka kerta, kun huonoa termiä yritetään muuttaa paremmaksi, juuri U-hai nostaa suurimman vaahdon. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.36 (EEST)[vastaa]
Pitäisi mennä lähteille. Sivun Wikipedia:Käytännöt en-iw on en:Wikipedia:Policies and guidelines. Kysymys siis kuuluu mikä olisi paras suomennos ilmaisulle en:policy siinä Wikipediassa käytetyssä merkityksessä kuin se esiintyy tuossa. "Käytäntö" on ainakin samaa abstraktiotasoa paremmin kuin "järjestyssäännöt", koska wikipedia ole taloyhtiö. Toisaalta jokin muukin suomennos voi olla mahdollinen. Nuo esimerkkilauseet ovat huonoa suomea, mutta saman voisi sanoa hyvälläkin suomella siinäkin tapaukessa että wikipediatermin "policy" suomennoksena täällä meillä olisi "käytäntö". Näinhän joutuu jokainen Wikipediassa noudatetuista tosiasiallisista mutta ehkä kirjaamattomista menettelyistä keskusteleva jatkuvasti tekemään, itse muistan usein puhuneeni esim. "noudatettavasta tosiasiasiallisesta menettelystä" tms. ilman tarvetta ruvetta joko mielenosoituksellisesti tai epähuomiossa leikkimään kapulakielisillä tautologioilla. Osaisikohan esimerkiksi Käyttäjä:Tanár kokeneena kielenhuoltajana ja wikipedistinä arvioida, mikä olisi termille "policy" sen wikipedia-merkityksessä paras suomennos? Wikipedian termien suomennosten parantamiseksi tarvittaessa kannattaa nähdä vaivaa, enkä vastusta jo parempi suomennos löydetään. Toisaalta olisi kiinnostava kuulla kokeneen kielenhuoltajan arvio siitä, onko se "käytäntö" termille "policy" sen wikipedia-merkityksessä lopulta itse asiassa edes niin huono suomennos.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 17.51 (EEST)[vastaa]
Sopisiko tähän asiayhteyteen paremmin sana säännöt? Yhdistyksillä on säännöt, mutta niiden käytännöt vaihtelevat, kuten aiemmin mainittujen talonyhtiöiden kohdallakin. Omaan kielikorvaani ainakin kuulostaisi omituiselta jos yhdistyksen tosiasiallisia sääntöjä kutsuttaisiin käytännöiksi. --Abilation (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 20.06 (EEST)[vastaa]
Se olisi epäilemättä parempi kuin "järjestyssäännöt". Mutta jos jälleen verrataan en-wikiin (koska se on Wikipedian "alkukieli", en ole englannin kielen ylivallan kannattaja muuten) niin siellä Wikipedia:Älä palvo sääntöjä on en:Wikipedia:Ignore all rules vaikka muuten on en:Wikipedia:Policies and guidelines. Näkisin tämän niin, että sekä ilmaisulla "policy" että sen suomenmnoksella nyt olevalla "käytännöt" on haettu korkeampaa abstraktiotasoa. Silloin siis käyttäjät nähdään itsenäisinä toimijoina, jotka noudattavat tiettyjä yhdessä sovittuja toimintatapoja, joita he soveltavat melko itsenäisesti niiden ajatuksen ymmärtäen pikemmin kuin mekaanisesti noudattavat ulkoa annettuja sääntöjä. Mekaanisia sääntöjäkin tarvitaan, kuten likennesäännöt, mutta Wikipedian sovituissa toimintatavoissa on myös sellaisia joiden mukaan toimiminen vaatii pikemminkin itsenäistä ajattelua kuin ainakaan kaikissa tapauksissa pelkkää mekaanista noudattamista. Tällaisten omakohtaista ajattelua vaativien sovittujen toimintatapojen luonnetta uskoakseni sana "käytännöt" kuvaisi paremmin kuin sana "säännöt", mutta tuo "käytännöt" ei välttämättä tietenkään ole ainoa mahdollinen tapa ilmaista tämä ajatus suomeksi. Koetetan nyt uudestaan pingata kielenhuoltaja @Tanár: kun äsken typotin pingauksen.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 22.20 (EEST)[vastaa]
Urjanhai kirjoittaa "sanastosivun nykytila on tuolta osin noin huono". Tuo on samanlainen ylhäältä ohjaava asenne kuin ennen oli sanakirjoissa, joihin ei pantu loukkaavia tai huonoja sanoja. Toivooko Urjanhai nyt, että olisi olemassa kaksi todellisuutta: se, mikä on kirjoitettu johonkin "käytännöksi" ja sitten se kieli, jota käytännössä käytetään. Siis että sanastosta pitäisi karsia ohjeet siitä, miten kieltä täällä käytetään? Kummallinen asenne. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.43 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan sivun nykytila tuolta osin ei ole varsinaisesti huono: Wikipediassa sisällä oleva kokenut käyttäjä näkee heti, mitä asiaa siinä on ajettu takaa, ja muistaa asiasta käydyt keskustelut. Mutta Wikipedian käsitteistä lisätietoa etsivä, joka ei jo ennalta tunne tätä historiaa, ei tajua koko taulukosta mitään vaikka voikin ehkä kyetä arvaamaan mistä siinä ilmeisesti on kysymys. Pitäisi siis ajatella tavallista lukijaa eli Pihtiputaan mummoa. Paljon huonompiakin sivuja on.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 17.51 (EEST)[vastaa]
Wikipedia on muutenkin aika huono, eikä se kikkailulla ja sanamagialla parane. --Esamatti1 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 00.22 (EEST)[vastaa]

Minua tuo käytäntö-sana ei ole haitannut, koska olen tottunut siihen miten sitä wikipediassa käytetään, ja olen samaa mieltä Esamatti1:n kanssa siitä ettei wkipedia sanamagialla parane. Toisaalta täytyy myöntää, että käytäntö-sana voi johtaa ainakin tulokkaita myös harhaan, koska se tarkoittaa vakiintunutta tapaa tai jonkin periaatteen soveltamista. Ja kun wikipedian omalla käytäntö-sivullakin aloitetaan, että "käytännöt ovat sääntöjä...", miksei niitä voisi kutsuakin säännöiksi? Järjestyssääntö kuulostaa minusta vähän liian viralliselta enkä haluaisi rinnastaa wikipediaan kuntaan tai taloyhtiöön. Kannatan siis sitä, että pidetään käytäntö-termi ennallaan tai korvataan sanalla "sääntö", mutta ei "järjestyssääntö".--Tanár 30. heinäkuuta 2017 kello 20.54 (EEST)[vastaa]

Näitä kommentteja lukiessa olen saapunut likimain samanlaiseen lopputulokseen Tanárin kanssa, että joko käytäntö säilytetään tai muutetaan muotoon säännöt. Urjanhai otti esille tuon englanninkielen esimerkin, mutta vastaavasti sanoi, ettei kannata englanninkielen liian voimakasta vaikutusta. Mikäli termi säännöt otettaisiin käyttöön, ei mielestäni ole pelkoa mekaanisesta soveltamisesta. Lakejakin tulkitaan ja niin tehdään sääntöjen tai käytäntöjen kanssa – miksi niitä sitten kutsutaankaan. Lähinnä sanojen sivumerkitys on erilainen. Säännöt ovat velvoittavampia kuin taas käytännöt epämuodollisempia. Mikäli olen oikein tulkinnut ainakin Pxos ja hieman laimeammin Tanár voisivat kannattaa sanan korvaamista. Oppositiossa hankkeen suhteen ovat ainakin Stryn ja Urjanhai. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro kuinka paljon asialle on kannatusta tai vastustusta yhteisössä laajemmalti. Kävisikö esimerkiksi näin?: "Wikipedian säännöt ovat käyttäjäyhteisön yhteisesti määrittelemiä velvoittavia ohjeita, joiden tarkoitus on auttaa yhteisöä toimimaan paremmin vapaan tietosanakirjan luomiseksi.".--Abilation (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
Nykyinen on mielestäni erinomainen, jopa yksiselitteinen, itse koen meitä kaikkia velvoittavina vain ne käytännöt, joissa on alussa laatikossa teksti ” Tämä sivu kuvaa Wikipedian käyttäjien yhteisesti hyväksymää käytäntöä. Käytäntö koskee kaikkia käyttäjiä.” Aina on löytyvä uusia trumpeja, jotka määrittelevät termeille halauamansa uuden merkityksen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 11.37 (EEST)[vastaa]
"Yksiselitteisyys" on kyllä lukijan silmässä. Kenenkään ei tarvitse käyttää tekstissä ilmaisua "de facto -koira" tai "syömiseksi yleisesti kutsuttu menettelytapa", kun sanat ovat niin yksiselitteisiä. Wikipediassa sen sijaan on käytäntö, jota käytännössä usein noudatetaan. Minun mielestäni "yksiselitteisyys" on eufemismi ajatuksesta "kyllä maar on tuttu ja turvallinen sana, jonka itse hallitsen – salakielen oppineena – mutta hämättäköön kaikkia heimon ulkopuolisia". Wikipediassa on joskus jännittävää, kun artikkelit kehittyvät koko ajan uuden tiedon mukana, mutta Wikipedian sisäinen infrastruktuuri on valahtanut betoniin. --Pxos (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 12.45 (EEST)[vastaa]
En ehdi nyt osallistua keskusteluun niin että voisin olla oikeastaan mitään mieltä. Tärkeämpinä pidän hyviä argumentteja. Tanárin kommentti oli mielestäni hyvä. Itse kannattaisin ehkä ennemmin nimitystä "käytännöt" kuin "säännöt", jos pitäisi valita noista kahdesta, koska tärkeää wikipediassa on käyttäjien itsenäinen toimijuus, mutta tämä ei sulje pois sitä, että saman voisi tuoda esiin suomeksi jollain muullakin sanalla. Tuo englannin "policy"han viittaa juuri (tässä tapauksessa yhteisesti sovittuun) toimintatapaan, ei sääntöön (en. "rule"). "Käytäntö" ei ehkä ole paras käännös sanalle "policy" (tuossa merkityksessä, mutta sanan "policy" merkityksen miettiminen on uskoakseni hyödyllistä, koska asia, josta puhutaan on sama. Ja voi tosiaan olla, että "käytäntö" ei ehkä (välttämättä) ole sille paras suomennos, vaikka se onkin mielestäni parempi suomennos kuin "säännöt".--Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 22.45 (EEST)[vastaa]

Säännöt on parempi kuin käytännöt. Sääntöjä noudatetaan. Sääntöjä voi muuttaa ja niistä voi äänestää. Käytännöt ovat "yleisiä käytäntöjä": ne havaitaan, ne vaihtelevat, niitä ei kukaan määrittele eikä niistä äänestetä. Jos käytäntöä ei noudata, siitä ei seuraa mitään. Sääntöjen rikkomisesta seuraa paheksuntaa, jopa tuomio ja rangaistus. Sääntö on, että lähteet on merkittävä; käytäntö on, ettei lähteitä aina merkitä. Mieluummin säännöt kuin järjestyssäännöt, sillä säännöissä on muutakin kuin kurinpitomääräyksiä. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 14.00 (EEST)[vastaa]

Wikipediasta löytyvät hyvin luonteeltaan määritellyt luokka:käytännöt (”edustavat Wikipedian muokkaajien konsensusta ja ne sitovat kaikkia käyttäjiä”) ja luokka:ohjeet (”Wikipedian ja MediaWikin käyttöön liittyviä ohjeita”). Mikä vika on ko. jaossa tai edes termeissä. Vain jos on rikki, on mielestäni perusteltua korjata. Kahvihuoneen eri osiotkin on luokiteltu ohjeet-luokkaan. Fiwikin terminologia on mielestäni selkeämpi kuin enkkuwikin vastaava (rules, policy, guidelines ja procedural policyt ovat itselleni mahdotonta erotella, eikä enkkuwiki näytä erottelevaankaan toisistaan policya ja guidelinesiä). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 12.20 (EEST)[vastaa]

Käännösmalline ja lisenssiehdot

Artikkelien kääntäminen muista Wikipedioista on hyvin suosittua. Alkuperäinen artikkeli pitää kuitenkin ilmoittaa, jottei rikota lisenssiehtoja ja plagioida muiden tekemää työtä. Käännösohjelma tekee attribuution automaattisesti lisäämällä ilmoituksen muokkausyhteenvetoon, johon se lisää myös linkin kyseiseen versioon toisessa Wikipediassa, esim.: [1]. Monet kuitenkin kääntävät "käsin", ja tällöin pitäisi olla hyvät ohjeet, jotta käyttäjiä voi tarvittaessa neuvoa.

Käytäntösivulla Merkitse lähteet sanotaan:

Wikipedian muista kieliversioista voi kääntää tekstiä suomenkieliseen Wikipediaan. Tekstin kääntämisestä tulee kuitenkin mainita muokkauksen yhteydessä.

  • Jos lähde on Wikipedian jokin muu kieliversio, merkitse se muokkauksen yhteenvetokenttään.

Tämän jälkeen selitetään {{Käännös}}-mallineesta:

Käännettyä tekstiä sisältävä artikkeli tulisi merkata tätä varten tehdyllä mallineella {{Käännös}} tekijänoikeussyistä, jotta artikkeli noudattaisi Wikimedia- hankkeiden lisenssiehtoja (esimerkiksi CC-BY-SA)

Tämä sama väite mallineesta ja tekijänoikeuksista toistetaan mallineen sivulla sekä ohjesivulla Ohje:Artikkelien kääntäminen. Niissä kummassakaan ei mainita mitään muokkausyhteenvedosta.

Saattaa olla, että mallineessa oleva linkki täyttää lisenssiehtojen vaatimuksen Through hyperlink (where possible) or URL to the article. Sen sijaan ehdot eivät vaadi, että linkki laitetaan nimenomaan mallineeseen, tai että malline laitetaan artikkeliin (esim. englanninkielisessä Wikipediassa se laitetaan keskustelusivulle, eikä sen väitetä olevan lisenssivaatimus).

Pelkän käännösmallineen käyttämisestä on mm. se ongelma, että malline voidaan jossain vaiheessa poistaa artikkelista, kun taas muokkausyhteenvedossa tehty attribuutio on pysyvä. Ja vaikka muita Wikipedioita ei voi merkitä lähteeksi, niin malline voi antaa väärän kuvan siitä, että muilla kieliversioilla lähteistäminen on sallittua eikä artikkeli tarvitse muita lähteitä.

Ehdotan, että kaikkien kolmen sivun, eli WP:Merkitse lähteet, {{Käännös}} ja Ohje:Artikkelien kääntäminen, tekstiä tarkennetaan niin, että niissä painotetaan muokkausyhteenvedossa mainittavaa attribuutiota ja neuvotaan miten se tehdään. Mallineen ohjeita tarkennetaan niin, että mallineen käyttö on toissijaista, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun attribuutio on unohtunut tehdä muokkausyhteenvedossa. Halutessaan mallinetta voi toki käyttää, mutta attribuutio on tärkeää antaa myös yhteenvedossa, koska kukaan ei voi taata että malline pysyy artikkelissa ikuisesti. Jos esimerkiksi joku kirjoittaa artikkelin uudelleen ja lähteistää sen itse, niin mielestäni tulisi olla hyväksyttyä poistaa malline. -kyykaarme (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 12.15 (EEST)[vastaa]

En kannata käytäntömuutosta merkitse lähteet -käytäntöön, jos nykyisen artikkeliin tehtäväksi edellytetyn lähteistämisen sijainti muuttuu siten, että lähteet voi esittää muokkausyhteenvedossa. Ja ohjeisiin saa puolestani kirjoitella mitä tahansa, kunhan niissä on ainakin sisällöt, jotka eivät esitä toista, mitä meitä kaikkia sitovat Käytännöt esittävät. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 15.51 (EEST)[vastaa]
Pahoittelen jos kirjoitin niin epäselvästi, että tekstin voi ymmärtää noin pahasti väärin. Uskon kuitenkin, että useimmat ymmärtävät mitä ajan takaa. En siis käytäntömuutosta tai lähteiden siirtämistä yhteenvetoon, vaan tarkennusta tekstiin, jotta käännösartikkeleihin tehtäisiin säätiön käyttöehtojen vaatima attribuutio paremmin kuin nykyään. -kyykaarme (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 17.34 (EEST)[vastaa]
Oli mielessäni Bo Lundgren –artikkeli (oli neuvonta-kahvihuoneessa 8.8.), jonka suomiversio lienee nykyinen ”käytäntö”, koska se on arvioitu ihan äsken olevan ok. Käännösmalline näkyy korvanneen lähteet, vai muokkausyhteenvetoko ne on korvannut. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 18.36 (EEST)[vastaa]
Kyllä, olet siinä ihan oikeassa, että käännösmallinetta käytetään lähteenä, vaikka niin ei pitäisi tehdä. Siksi toivoisinkin, että mallineen käyttö ei olisi ensimmäinen neuvo tuon tyypisessä kysymyksessä, vaan käyttäjää neuvottaisiin tekemään oikeaoppinen attribuutio ja lisäämään artikkelin lähteet. -kyykaarme (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 19.07 (EEST)[vastaa]
En ota kantaa käytäntöjen muutosehdotukseen, mutta itsekin ihmettelen nimimerkki ACFCjnen tavoin sitä, onko nykypäivänä käännösartikkeleille enää tarvetta. Aiemmin, kun lähteistyskäytännöt olivat löyhemmät, oli kääntäminen hyvä keino tuottaa sisältöä (itsekin olen yli 10 vuotta sitten kääntänyt varmaan satoja artikkeleja). Mutta nyt kun kaikella Wikipediaan lisätyllä tiedolla tulee olla lähteet, ei muista Wikipedioista kääntäminen täytä tätä vaatimusta. Tulisiko ohjeita siis kehittää siihen suuntaan, että kirjoitetaan mielummin lähteiden pohjalta kuin toisten Wikipedioiden? --Jannex (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 18.55 (EEST)[vastaa]
Käännösartikkeli on pätevä keino saada jonkinlainen raakaversio esimerkiksi linkitettäväksi johonkin muuhun tekeillä olevaan artikkeliin tai ajankohtaiseen aiheeseen, kun haluaa pikaisesti tiivistää mistä on kysymys. Kriittisesti tarkastellen englanninkielisestä artikkelista voi löytää valmiiksi tiivistetyn pähkinän, jota voi myöhemmin kehittää. Sieltä löytää usein lähteetkin, niin ettei tarvitse kurjalla kielitaidolla kahlata pitkiä vieraskielisiä lähteitä ja pahimmassa tapauksessa ymmärtää väärin, kuten aika ajoin saa havaita. Mutta jos on aikaa istua Wikipedian äärellä aamusta iltaan seitsemän päivää viikossa, alkuperäislähteiden pohjalta tehtävä artikkeli on tietysti ideaali. --Abc10 (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 08.23 (EEST)[vastaa]
Käännösartikkeli ei välttämättä tarkoita lähteetöntä artikkelia, sillä hyvä kääntäjä myös lähteistää artikkelin. Mutta ohjeita pitäisi ehdottomasti kehittää siihen suuntaan, että lähteistystä painotetaan. Olisikohan aika päivittää käytäntösivun pian 11 vuotta vanha ohje siitä, että lähteet voi kopioida toisesta Wikipediasta tarkistamatta niitä itse. Jotkut kuvittelevat, että lähteet on tarkistettu englanninkielisessä Wikipediassa ja kopioivat lähteet (kuolleet linkitkin) suoraan tänne, eikä mikään ihme, kun käytäntösivu neuvoo niin tekemään. -kyykaarme (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 09.37 (EEST)[vastaa]
Jos jaksaa lukea läpi lähteet (ja ymmärtää niiden sisällön), silloin voi yhtä hyvin kirjoittaa niiden pohjalta omin sanoin, jolloin kyseessä ei enää ole käännös. Artikkelin kääntäminen sellaisenaan on relevanttia vain silloin, jos ei viitsi tutustua lähteisiin. Ja silloinkin olisi yleensä mielekkäämpää laatia vieraskielisen version pohjalta vain tiivistelmä olennaisimmasta asiasta eikä kääntää koko tekstiä (oletan Abc10:n tarkoittaneen tätä samaa tuossa ylemmässä kommentissaan). Sivumennen sanoen tuo ohje lähdemerkintöjen kopioimisesta lähteitä itse lukematta on mielestäni aina ollut suomenkielisen Wikipedian typerin ja vastenmielisin käytäntö. Se käytännössä kannustaa valelähteistykseen, joka on sekä haitallista että kunniatonta. Mielestäni kaikissa yhteyksissä pitäisi päteä se periaate, että lähteeksi ei pidä merkitä sellaista, mitä ei ole itse tarkistanut. --Risukarhi (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 13.35 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä lähdemerkintöjen kopioimisesta. Käytäntöjä tulee muuttaa tältä osin. J.K Nakkila (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 09.31 (EEST)[vastaa]
Tuossa ihan alussa linkatussa esimerkkiartikkelissa ei ole juurikaan mitään esimerkkinä käytettävän arvoista. Konekäännös, joka on jätetty silleen.--Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 03.47 (EEST)[vastaa]
En valikoinut artikkelia sen sisällön vuoksi, vaan pelkästään siksi että sen historiassa on Wikimedian käännösohjelman tekemä attribuutio siihen ruotsinkielisen Wikipedian artikkeliin, josta käännös on tehty. -kyykaarme (keskustelu)

Ministerien luokittelusta

Jos joku on ollut esim. puolustusministerinä, jotka on myös laitettu omaan luokkaansa eikä minään muuna ministerinä, riittääkö, että hänestä kertova artikkeli on luokassa "Suomen puolustusministerit" vai pitäisikö sen olla myös luokassa "Suomen ministerit"? Jos taas henkilö on toiminut esim. puolustusministerinä ja jonain ministerinä, jolla ei ole omaa luokkaa, pitäisikö sen silloin olla noissa molemmissa? Omitti86 (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 23.02 (EEST)[vastaa]

Nyrkkisääntönä on ainakin ennen ollut, että ei luokitella sekä ylä- että alaluokkaan, eli siis luokitellaan pelkäksi puolustusministeriksi ainakin ensimmäisessä tapauksessa. --Louhikärmes (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 00.43 (EEST)[vastaa]
Rauhanomaisena sääntönä sanoisin, että sama pätee myös toiseen tapaukseen. Yläluokka "Suomen ministerit" ei tarkoita niiden ministerintointen, joille ei ole olemassa omaa täsmällistä luokkaa, luokkaa, vaan se kattaa kaikki ministerit joko suoraan tahi yhden tai useamman alaluokan kautta, ja jos alaluokka (yksi tai useampi) hoitaa homman, ei yläluokkaan pidä artikkelia enää liittämän. --Lax (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 09.12 (EEST)[vastaa]

Saako seulojana hyväksyä hyvän muokkauksen, jossa on kirjoitusvirheitä?

Wikipedian seulojien ohjeissa ei (yllätys, yllätys) tästäkään asiasta ole minkäänlaista mainintaa. Jos olen oikein ymmärtänyt, Pxosin mielestä on väärin, jos hyväksyn hyvän ja paikkaansapitävän muokkauksen, MUTTA joka sisältää kirjoitusvirheitä? Olen esimerkiksi hyväksynyt odottavan muutoksen artikkelissa Illuminati, jonka jälkeen korjasin uuden käyttäjän pienet virheet, mutta jostain syystä tämän tehdessäni sain jälleen uuden valituksen käyttäjäsivulleni siitä, että olen näin tehnyt. Sitä odotellessa, että joku tulee valittamaan siitä kun laitoin kyseisen uuden käyttäjän keskustelusivulle Tervetuloa-mallineen, jotta hän oppisi Wikipedian ohjeet, säännöt ja käytännöt. –Sullay (Asiaa?) 17. elokuuta 2017 kello 23.37 (EEST)[vastaa]

Ei tähän varmaan mitään hirveän yleispätevää ohjetta voi antaa. Kannattaa käyttää harkintaa ja katsoa miten muutos vaikuttaa artikkeliin kokonaisuutena. Mikäli lisätty tekstille on annettu lähde eikä artikkelin ulkoasu mene rikki voi muutoksen hyväksyä. Yksittisten kirjoitusvirheiden korjaus ei ole mitenkään hirveän vaikeaa. Mutta mikäli sisältö muuttuu lähteiden vastaiseksi, ulkoasu rikkoontuu tai lisätty teksti on täysin käsittämätöntä, on hylkääminen perustetua. Harkintaan kannattaa käyttää hetki aikaa ja, jos ei ole varma voi myös jättää seulomatta. Se, että on odottavia muutoksia jonossa ei ole maailmaloppu. --MiPe (wikinät) 17. elokuuta 2017 kello 23.44 (EEST)[vastaa]
Totta. Itse asiassa nyt vasta ymmärsin, että kun hylkäsin muokkauksia näillä perustein, eivät valitukset tulleet Wikipedian käytännöt ja ohjeet tuntevilta seulojilta tai ylläpitäjiltä; ne tulivat käyttäjiltä, jotka eivät juurikaan ymmärrä Wikipedian käytäntöjä ja ohjeita. Toivon todella, että Wikipedian ohjeita seulojille parannellaan paljon. Ties kuinka monta uusi seuloja tulee tekemään tämänkaltaisia virheitä, kun missään ei lue kuinka tällaisissa tilanteissa toimia. –Sullay (Asiaa?) 17. elokuuta 2017 kello 23.52 (EEST)[vastaa]
valitukset tulleet Wikipedian käytännöt ja ohjeet tuntevilta seulojilta tai ylläpitäjiltä ... varmaan johtuu myös siitä, että vakituisten tai ylläpitäjien muokkauksia seulota vaan ne ovat automaattisesti hyväksyttyjä. Ylipäätänsä olisi tarkoitus, että uudet käyttäjät jotka määritelmällisesti tiedä wikipedian käytännöoistä tai ohjeista jatkaisivat muokkaamista ja heistä tulisi kokeneita käyttäjiä joten siksi heihin pitäisi opastaa ymmärtäen, hyväntahtoisesti ja neuvoen. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 06.59 (EEST)[vastaa]
Sullay hylkää valtavasti hyväntahtoisia muokkauksia älyttömillä syillä. Alan kohta kerätä diffejä ylläpitäjien arvioitavaksi, jos meno ei muutu. Onkohan Sullay edes huomannut mitä Illuminati-sivulla kävi sen jälkeen kun hän oli muokkauksen "korjannut". -kyykaarme (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 09.10 (EEST)[vastaa]
Minkälaisia hyväntahtoisia muokkauksia? Ovatko nämä samoja hyväntahtoisia muokkauksia, joiden hyväksymisestä ja hylkäämisestä ei lainkaan ohjeisteta seulojien ohjeessa? Ovatko nämä samoja hyväntahtoisia muokkauksia, joista puolet Wikipedian yhteisöstä valittavat jos ne hyväksyy ja toinen puolisko taas valittaa jos ne hylkää? –Sullay (Asiaa?) 18. elokuuta 2017 kello 16.07 (EEST)[vastaa]
No siis jos minun pitäisi neuvoa seulonnassa, niin sanoisin, että älkää käykö keskusteluita yhteenvedoissa tai kommentoiko muutenkaan mitään ylimääräistä niissä. Yhteenvetoihin voi pistää neutraalisti, että muutos hylättiin, koska se sisälsi kirjoitusvirheitä, mutta ei pistetä niihin mitään henkilökohtaisia viestejä kuten "Opettelethan jatkossa ..." yms. wikipedia:yhteenveto-käytäntösivulla kirjoitetaan myös, että Vältä yhteenvedon käyttöä väittelyyn tai artikkelin sisällöstä keskustelemiseen.. Tuosta illuminati-artikkelista, niin olisin varmaan itse vain muokannut sen kuntoon ja hyväksynyt lopputuloksen enkä olisi tehnyt sitä hylkäystä siinä välissä. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 16.19 (EEST)[vastaa]
Yksittäisen käyttäjän ongelmien ruotiminen ei tosiaan kuulu käytäntökahvihuoneeseen. Miksi tänne on kirjoitettu? --Pxos (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 10.49 (EEST)[vastaa]
Itse kysymykseen: Kyllä saa ottaen huomioon laatutason, ja todella kirjoitusvirheet voi korjata itsekin. Sivujen arviointiohjeessa on hyvä nyrkkisääntö:
Artikkeliin tehtyä muutosta ei pidä hyväksyä, jos käy ilmi, että
   muutos sisältää vandalismia;
   muutos on selvä tekijänoikeuden loukkaus;
   muutos sisältää oikeustoimilla uhkailua, henkilökohtaisia hyökkäyksiä tai kunnianloukkauksen, taikka
   muutos on vastoin artikkelit elävistä henkilöistä -käytäntöä.
--Höyhens (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 13.41 (EEST)[vastaa]
Pistetään tähän vielä, että tulee kahvihuoneessakin sanottuna, että sillä ei ole mitään väliä hyväksyykö muokkauksen ensin ja korjaa siinä olleet ongelmat sen jälkeen vai korjaako ne ongelmat ensin ja hyväksyy sitten odottavat muutokset. Lopputulos on molemmilla tavoilla sama. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 15.51 (EEST)[vastaa]
Pruukaan itse tehdä niin, että korjaan ensin ongelmat ja hyväksyn sitten. TOISAALTA ongelmat voi myös korjata ja hyväksyä muutokset samalla kun tallentaa korjaukset. Lopputulos varmasti ratkaisee, mutta on ehkä kauniimpaa, jos korjaa ensin ja hyväksyy sitten.--Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 21.53 (EEST)[vastaa]
Miten nuo sinun vaihtoehdot poikkeavat toisistaan?--MAQuire (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 21.57 (EEST)[vastaa]
Kuten kirjoitin: 1) korjaa virheet -> tallentaa korjauksen -> hyväksyy odottavat muutokset 2) korjaa + ruksaa hyväksy odottavat muutokset -ruudun -> tallentaa muokkauksensa ja hyvääksyy samalla odottavat muutokset. --Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 22.13 (EEST)[vastaa]
Nyt tajusin. Nuo ovatkin kuten sanoit eli molemmat ok, mutta korjausten ja muokkauksen hyväksyminen samalla kertaa parempi, mutta tässä kai puhutaan erilaisesta seulomisesta, jossa ensin hyväksytään virheellinen muoto ja sitten muokataan sitä, joka sekään ei ole mikään ongelma, mutta onpahan vain havainto, jonka luulin liittyvän siihen, etä seuloja mieluummin ottaa muokkauksesta tilastoihinsa kaksi seulontaa kuin yhden, mutta ilmeisesti kyseessä oli vain tietämättömyys.--MAQuire (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 22.36 (EEST)[vastaa]
Olen tämmönen vanhempi ihminen ja otan varman päälle: jos hyväksyisin virheellisen muodon ja sitten minulle tapahtuisi jotain, se olisi noloa. Siis virheen hyväksyminen ja jättäminen sillensä. Tai ajatukset voivat karata jonnekin muualle ja korjaaminen unohtuu. --Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 23.00 (EEST)[vastaa]
No te vanhathan hourailette niin paljon, että eiköhän tuon voi pistää iän piikkiin ihan luontevasti.--MAQuire (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 23.10 (EEST)[vastaa]

Ylläpitäjyyden määräaikaisuus

Alla oleva keskustelu on siirretty kommenttipyynnöstä Otrfanin toiminta. –Ejs-80 21. elokuuta 2017 kello 11.28 (EEST)[vastaa]

Siis ylläpitäjyydellekö ei ole määräaikaa? Miksi djävlar näin on? Jotain rajaa nyt. Määräaikainen ylläpitäjyys voimaan. Terv. Sonja.poloinen--109.240.87.110 17. elokuuta 2017 kello 23.33 (EEST)[vastaa]

Ei ole määräaikaa, nämä ovat elinikäisiä kuten paavinvirat. Tosin Vatikaanissakin taisi joku jo huomata että voi erota itse. – Kannatan siis myös määräaikaisuutta. –Kotivalo (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 23.38 (EEST)[vastaa]
Lisäksi fiwikissä kukaan ei ole vakavasti myöskään ikinä tehnyt ehdotusta määräaikaisuuteen siirtymisestä. Ylläpitäjyys siis loppuu yleensä passiivisuuteen eli silloin kun 2 vuotta edellisestä ylläpitäjänoikeudella tehdystä toimenpiteestä tulee täyteen tai jos ylläpitäjä itse pyytää oikeuksia poistettavaksi. Ruotsinkielisessä Wikipediassa on käytössä määräaikainen ylläpitäjyys joten se on sinänsä ihan todistetusti toimiva systeemi myös. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 06.54 (EEST)[vastaa]
Näköjään ruotsalaiset ovat aina meitä edellä. En usko että tuon yllä olevan äänestäjä porukan kanssa saisimme kovinkaan paljon tukea määräaikaiselle ylläpidolle. Se ratkaisi asian. Ei tarvitse näitä kommenttipyyntöjä joka kerta tehtailla kuten nyt tästäkin Wikipedian kuuluisimmista käyttäjästä on tehty. (poistettu asiattomuuksia --MiPe (wikinät) 18. elokuuta 2017 kello 09.52 (EEST))--86.115.8.19 18. elokuuta 2017 kello 08.01 (EEST)[vastaa]
Jos tässä kommenttipyynnössä aletaan jo puuttua ihmisten ulkonäköön, niin sitten mennään liian pitkälle. Saatte jatkaa kommenttipyyntöä ihan keskenänne. --Otrfan (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 08.13 (EEST)[vastaa]
Kyllä näitä kommenttipyyntöjä voi tulla lisää myös Otrfanin toiminta osa 2:sena. (poistettu asiattomuuksia --MiPe (wikinät) 18. elokuuta 2017 kello 09.52 (EEST))--86.115.8.19 18. elokuuta 2017 kello 08.19 (EEST)[vastaa]
KT:Zache purkaukseen voisin kirjoittaa, että on keskusteltu, jopa useampaan kertaan vuosien varrella, mutta se on tyrmätty.Jukka Wallin (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 09.49 (EEST)[vastaa]
Se olisi hyvä viesti ylläpitäjille että pitää opetella käyttäytymään vaikka aika nopeasti ne palautuu ylläpitäjiksi toisella tunnuksella. Mulla on mielessä ainakin kolme tällaista uusioylläpitäjää ja joskus tunnukselle riittää hyvin lyhyt käyttöikä kun tietyt tunnukset saavat ajettua sen ylläpitäjäksi. --85.76.76.67 18. elokuuta 2017 kello 10.35 (EEST)[vastaa]
Tälle asialle en voi mitään, jos pystyy vaihtamaan tunnuksen ja alkaa muokkaamaan toisella suhteellisen helposti. Siihenkin pitäisi pystyä puuttumaan.Jukka Wallin (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 11.10 (EEST)[vastaa]
Tälle asialle ei tarvitse voida tehdä mitään, koska kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi lopettaa muokkaamisen nykyisellä tunnuksellaan ja rekisteröidä itselleen uuden tunnuksen riippumatta syystä tai siitä onko hän ylläpitäjä vai ei. Muokkaushistoria ei tietenkään siirry. Katso käytäntöä Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta#Käyttäjätunnuksen vaihtaminen--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 19.18 (EEST)[vastaa]
Mikä ihmeen 2 vuotta? Sivulla Wikipedia:Ylläpitäjät lukee: Ylläpito-oikeudet poistetaan mikäli ylläpitäjille rajoitettuja toimintoja ei ole lainkaan käytetty vuoteen. Onneksi byrokraattimme ovat/on sentään tuossa suhteessa paremmin ajan tasalla. --Lax (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 13.41 (EEST)[vastaa]
Kohtuullisen vakavasti ylläpitäjyyden määräaikaisuudesta on äänestetty, kuten tuossa edellä linkattiinkin jo. Jos pitkästä aikaa aiheesta äänestettäisiin, homma alkanee sillä hankalahkolla kysymyksellä, että sallitaanko ylläpitäjien äänestää omasta asemastaan vai suljettaisiinko heidät pois oman asiansa käsittelystä. Ehkä pitäisi ensin keskustella (ja äänestää?) asian käsittelytavasta... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 19.21 (EEST)[vastaa]
Lisään myös tähän keskusteluun linkit aihetta koskeneisiin äänestyksiin, jotta niihin on helpompi päästä käsiksi:
* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus (tammi-helmikuu 2008)
* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus 2 (heinäkuu 2008)
* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus 3 (huhtikuu 2009)
Ejs-80 21. elokuuta 2017 kello 11.44 (EEST)[vastaa]
Jos asia etenee ja päädytään äänestykseen, niin toivon, että asiaa valmistellaan paremmin kuin vuosina 2008–2009, koska ainakin osa noista äänestyksistä on "polkaistu pystyyn" yhtä suurella valmistelulla ja huolellisuudella, mitä tarvitaan minkä tahansa satunnaisen keskustelukommentin aikaansaamiseen. Esikysymykset olisi hyvä käydä ensin läpi. Aulis Eskola toi esiin yhden eli esteellisyyden. Pitää ratkaista se, saavatko nykyiset ylläpitäjät osallistua äänestykseen, joka koskee heidän omaa asemaansa. Tästä on toki keskusteltu aiemmin, mutta silloin asiaa puitiin aloitetun äänestyksen aikana, koska silloin kiivettiin ensin nostokurkeen ja vasta kopissa todettiin, että vesipullo jäikin alas. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 12.35 (EEST)[vastaa]
Nykyiset ylläpitäjät eivät oman asemansa vuoksi saisi osallistua äänestykseen mutta kyllä keskusteluun. Heillä voisi olla rooli omien valtaoikeuksien rajoittamissa. Kuten oli Mauno Koivistolla valtiosääntö uudistuksessa 1980-luvulla. --86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Jos nykyisten ylläpitäjien ei sallittaisi osallistua äänestykseen, niin ensimmäiseksi pitäisi muuttaa käytäntöä Wikipedia:Äänestys, koska sen perusteella äänioikeus heillä on.--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 19.09 (EEST)[vastaa]
"Jos äänestys koskee tiettyä henkilöä, kyseinen henkilö itse ei voi osallistua äänestykseen." Eikö silloin myös "Jos äänestys koskee ryhmää, johon tietty henkilö kuuluu, kyseinen henkilö itse ei voi osallistua äänestykseen"?
Tätä esteellisyysasiaa ei pidä soveltaa mielivaltaisesti tyyliin "Jos äänestys koskee A-kirjaimella alkavia käyttäjätunnuksia...". Mutta tarkoitan tilanteita, joissa mielekäs ajatus jääviydestä syntyy. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.16 (EEST)[vastaa]
Äänestys ei koske tiettyä henkilöä, se koskee ylläpitäjyysoikeuksien muutosta Wikipediassa riippumatta siitä kellä ne on tai ei ole. Ylläpitäjiä on nyt 38 kpl. Se on toisaalta aika iso joukko suljettavaksi pois äänestyksestä ja toisaalta yhden ylläpitäjän mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaansa on marginaalinen.--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.32 (EEST)[vastaa]
Tuo lukema suhteessa pieneen aktiivikäyttäjien joukkoon kuvastaa hyvin joukon voimaa, kun se saa päättää omista oikeuksistaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.28 (EEST)[vastaa]
Syyttömiä ylläpitäjät ovat muiden aktiivikäyttäjien lukumäärään. Ja onhan ylläpitäjien joukosta esitetty julkisesti ajatuksia, että kaikilla joten kuten tolkullisesti muokkaavilla pitäisi olla ylläpitäjän oikeudet. Eipä kuitenkaan löydy hirveästi ehdotuksia eikä kannatusta uusiksi ylläpitäjiksi (plus ne lukuisat, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät edes halua ylläpitäjiksi). --Lax (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 11.30 (EEST)[vastaa]
Siihen, että suomenkielisellä wikipediayhteisöllä on sellainen maine kuin on (joka aktiivisesti karkoittaa uusia muokkaajia jo maineena saati kokemuksena) ei kyllä ole syytön yksikään yhteisön aktiivinen jäsen. Iivarius (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 11.34 (EEST)[vastaa]
Siinä ei siis ole eroa ylläpitäjien ja muiden välillä (ja sitä eroahan tuossa ylempänä vaivattiin). --Lax (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 12.21 (EEST)[vastaa]
Enemmän tuo koskisi VLK-äänestystä, joka on kohtapuolin. Pitäisikö ehdokkailta ja jäseniltä poistaa äänioikeus ko. vaalissa? --Otrfan (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.41 (EEST)[vastaa]
VLK-ehdokkaat eivät saa äänestää itseään ja se lienee jääviyssäännösten perimmäinen tarkoitus. Äänestyskiellon laajentaminen muidenkin ehdokkaiden äänestämiseen menee minusta jo liian pitkälle ohi tavoitteestaan. Wikipediassa on käsittääkseni perusperiaatteena se, että kaikki saavat osallistua ja riittävästi muokanneet saavat äänestää, poikkeusten pitäisi olla harvoja ja harkittuja.--Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 06.33 (EEST)[vastaa]
Määräaika olisi hyvä, vaikka en ole itse kokenutkaan kenenkään vittuilua, josta alempana puhutaan. Hyviä ylläpitäjiä tarvitaan koska paljon on käyttäjiä joille pitää laittaa aisat. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 12.42 (EEST)[vastaa]
Nykyään on myös paljon ylläpitäjiä joille pitää laittaa myös aisat joten tasa-puolisuus on kummallakin sama.--86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.28 (EEST)[vastaa]
Olen itse miettinyt ratkaisuehdotuksia Wikipedian ylläpidontoimintaan. Tässä olisi viisi toimenpidettä joilla voisi valvoa ylläpitäjien toimintaa. Niiden sisällöstä voi vielä käydä laajempi keskustelu asia kerrallaan. Näillä viidellä toimenpidolla saataisiin ainakin jonkinlainen järkevyys ylläpitäjien toimintaan. Kohtia voisi vielä täydentää mutta kontrollit ylläpitäjille olisi ensi askel joka normalisoisi tilanneen jolla saataisiin paljon tilannetta rauhoitettua. Tässä olisi ne viisi toimenpidettä jotka olisi hyödyllisiä tässä vaiheessa. --86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 10.58 (EEST)[vastaa]
  • 1).Määräaikaisuus yläpitäjille esim. 5-6 vuotta. Asiasta voi vielä äänestää koskien määrä-ajan pituudesta.
  • 2).Nykyisten ylläpitäjien ylläpito oikeudet määrä-ajaksi. Niiden mitätöinti ei ole tarpeen.
  • 3).Ylläpitäjyyden kokonaisuuden arviointi määrä-ajan päätettyä.
  • 4).Riippumaton elin joka valvoisi ylläpitäjien toimintaa johon voisi myös oikeus valittaa estoista, ylläpitäjän toiminnasta mikäli ylläpitäjä ei noudata ylläpitäjän sääntöä. Oikeus kumota sääntöjen vastaiset estot. Langettaa myös estoja ylläpitäjille mikäli kyseessä on selvästi Ylläpitäjyyden vastainen toimenpide ylläpitäjien kohdalla. Lähinnä HH-hyökkäykset jne. Eräänlainen wikipedian sovittelulautakunta mutta laajennetuilla valtuuksin. Joka koostuisi Byrokraateista.
  • 5).Byrokraattien määrän lisääminen sovittelu asioissa.
 –Kommentin jätti 86.115.8.19 (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 10.58
Tähän sellainen huomio, että jos halutaan jonkinlainen toimielin valvomaan ylläpitäjien toimintaa, niin sellaista ei tarvitse erikseen perustaa vaan aivan hyvin on mahdollista laajentaa olemassa olevan Välityslautakunnan toimivaltaa. Lisäksi jos ylläpitäjyydestä halutaan määräaikainen tehtävä, niin silloin myös toimielimen on hyvä olla sellainen, että sen jäsenyys on määräaikainen. VLK on sellainen. Riippumattomuutta taas ei voi parhaiten taata kuin siten, että "oikeusturvalautakunnan" kokoonpano päätetään äänestämällä kaikista mahdollisista ehdokkaista. Kas, VLK on sellainen. On siis olemassa jo lautakunta, jonka kokoonpano ja valintamenettely ovat jo "valmiiksi kunnossa", joten harkittavaksi (yllä mainitun kaltaisena) toisena esikysymyksenä onkin sitten, onko ylläpitäjyyden määräaikaistamisen ohella taikka sijasta syytä laajentaa olemassa olevan välityslautakunnan tehtäväkenttää. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 12.53 (EEST)[vastaa]
Pointtisi on juuri se mitä ehdotin noilla viidellä kohdalla. Mutta kysymys kuuluukin miksi byrokraatit ja Välityslautakunnan jäsenet eivät ole sitten lähteneet tekemään näitä ehdotuksia kun se kuuluu heidän toimivaltansa? Onko heissä jokin vika vai koko Wikipedian valta hierarkiassa aina ylläpitäjistä alkaen? Pxosin mietintöön ja omaan 5 kohdan ehdotukseen pitäisi oikeastaan tarttua tältä istumalta. Sen pitäisi koskea kaikkia nykyisiä ylläpitäjiä. Välityslautakuntaa pitäisi saada helpommin asioita käsittelyyn. Kommenttipyynnöt kun eivät johda nykyään mihinkään järkevään tulokseen. Montako kertaa on esimerkkinä Otrfanista tehty kommenttipyyntö? Ja mitkä olivat sen lopputulokset. Itse uskon ettei nykyinen käynnissä oleva kommenttipyyntö johda mihinkään järkevään tulokseen vaan se ajautuu kahden käyttäjän Otrfanin ja Phiitolan keskeisiin wikibaari tappeluihin.Välityslautakunnalle lisää valtaa ja tapaukset sinne helpommin kuin nykyisen kommenttipyynnön kautta koska kommenttipyynnöistä on tullut vain julkinen tappelupaikka.--86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.06 (EEST)[vastaa]
Yksi varteenotettava keskustelunaihe voisi olla toimikauden määräaikaisuuden sijasta määräaikainen oikeuksien poistaminen. Sellainen tehtävä voitaisiin antaa yllä mainitulle "lautakunnalle" ja silloin ei tulisi raskasta (jokavuotista?) äänestystä kaikkien ylläpitäjien toimikauden jatkamisesta (kuten ruotsi-wikissä). Vaikeissa tapauksissa (lautakunta) voisi poistaa ylläpitäjältä yp-oikeudet määräajaksi joko preventiivisesti ongelmien selvittämisen ajaksi tai puhtaasti rangaistuksen luonteisena toimenpiteenä. Nythän on kaikille selvää, että Wikipediassa on nykyisin tietty, kohtalaisen vakiintunut määrä ylläpitäjiä (noin 40–50), joista kulloinkin vain muutama ylläpitäjä joutuu kommenttipyyntöihin ja poistoäänestyksiin. Silloin pitää harkita, tarvitaanko sellaista "kokonaisuudistusta", joka koskee kaikkia, vai riittäisikö sellaisen menettelytavan käyttöön ottaminen, joka kohdistuu vain ns. kaikkein reippaimpiin kavereihin. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 13.05 (EEST)[vastaa]
Ymmärtääkseni VLK:lla on jo nyt mahdollisuus "määräajaksi rajoittaa ylläpitäjän ylläpito-oikeuksia". --Jmk (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 13.57 (EEST)[vastaa]
Sinne asian vieminen kiistä kysymyksissä tarvitsee lautakunnan jäsenten hyväksynnän. Tämä pitäisi muuttaa niin että sinne voisi viedä kuka tahansa asiansa ja lautakunta katsoo mitä se voi tehdä asialle.Nyt käytäntö on se että lautakunta on viimeinen vaihtoehto kiistatilanteiden ratkaisuun se pitäiai muuttaa ensi sijaiseksi koska kommenttipyynnöistä on tullut yleiset turpakäräjät kuten nyt tämä viimeinen Phiitola vas Otrfan. Pelkkää syyttelyä. Trumpin tiedotustilaisuudet ovat värikkäämpiä tapahtumia kuin näiden kahden käyttäjien wikibaari tappelu julkisella keskusteluareenalla.--86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.22 (EEST)[vastaa]
Tuokin on yksi hyvä uudistuksen alku. määräaikainen ylläpitäjyys on parempi kuin elinikäinen. Se puhdistaisi ilmaa ja demokratisoisi päätöksen tekoa. Lautakunnalle lisää valtaa. Kokonaisuudistus on aina parempi kuin pieni näpertely. Kommenttipyyntöt ovat menettäneet vain niiden alkuperäisen päämäärän. Kommenttipyynnöt samasta käyttäjästä useiden kertoja kertoo vain miten helppoa on niitä tehtailla. Kuten tutkinta pyyntöjä poliisille arkielämässä. Jossain vaiheessa osa niistä hylätään. Ajanhukkaa. Välituslautakunnassa asioihin paneutuvat taas sinne valitut käyttäjät. --86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.13 (EEST)[vastaa]
Joista on suhteettoman suuri osuus ylläpitäjiä.Jukka Wallin (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.26 (EEST)[vastaa]
Olisiko mahdollista että vika voisi olla myös normikäyttäjissä, jotka ylläpitäjien kanssa konflikteihin joutuvat? Tunnukselleni tulee lokakuussa ikää 10 vuotta, enkä muista mitään pahempia kärhämiä ylläpitäjien kanssa, tai en ainakaan ole jäänyt niitä vatvomaan. Päinvastoin, kaikesta ylläpitäjien välisestä skismasta huolimatta ongelmallisempia ovat varmastikin kaltaiseni normikäyttäjät. En vähättele ylläpitäjien ylilyöntejä sekä keskinäisiä kiistoja (joista olen autuaan tietämätön), mutta tässä on silti vähän ajojahdin makua. Kenet sinne välityslautakuntaan sitten pitäisi valita jos ei sheriffejä, sinut tai minut? Määräaikaiselle ylläpitäjyydelle ei liene tarvetta, mutta jos asiaa halutaan valvoa, niin käyttäytymissääntöjä tulisi kaiketi tiukentaa. Onhan tämä aikamoinen villi länsi, mutta ei se muokkaustoimintaa juuri ole haitannut. Ehkä muilla on erilaisia kokemuksia, ja sekin on ihan ok. --Vilhokki (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.54 (EEST)[vastaa]
Täälläkin sisäpiiri jyllää. Mutta minkäs teet, kun porukka on kuihtunut hyvin pieneksi... --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.28 (EEST)[vastaa]

Jos oikein katson, meillä on 38 ylläpitäjää, 53 lopettanutta ylläpitäjää ja 3 poispotkittua. Onko ongelma nyt siinä, että noissa 38:ssa on paljonkin, jotka pitäisi potkia pois, vai onko kyse yhdestä/kahdesta, joiden naama ei miellytä? Minua ei ainakaan kiinnosta ruveta äänestelemään loputtomasti ylläpitäjistä, joista en ole koskaan kuullutkaan. Kauhean pieniä riitoja täällä yritetään paisuttaa ja vetää kaikki käyttäjät mukaan sotimaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 21.47 (EEST)[vastaa]

en-wikissä tämä idea on esitetty noin N kertaa viimeisen 15 vuoden aikana. Ei ole ottanut tulta allensa lähinnä siksi että äänestyksistä tulisi loputtomiin toistuvia paskamyrskyjä varsinkin sellaisille ylläpitäjille jotka tekevät niiden kaikkein hankalimpien ja pitkäkestoisempien häiriöiden ratkaisua. jni (k) 21. elokuuta 2017 kello 22.15 (EEST)[vastaa]

ja se eroaisi fiwikin nykytilanteesta miten? Jos katsoo viimeisen viiden vuoden juttuja niin suurin osa niistä on just sitä, muiden kuin vaniljatoimien ylläpitäjien arvostelua (Otrfan, Pxos, Zache) aiheesta tai aiheetta. Iivarius (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 02.50 (EEST)[vastaa]
Ylläpitäjyydelle ei ole määritelty erillistä takarajaa. Ylläpitäjyyden saa käyttäjältä pois useammalla tavalla. Yksi niistä on passiivisuus (ei ylläpitotoimia vuoteen), toinen oma ilmoitus, kolmas luottamuksen menettäminen (yleensä ylläpitotoimien väärinkäyttö, mutta kenties myös asiaton käyttäytyminen). Tässä keskustelussa on ilmeisesti kyse tästä kolmannesta, koska miksi ihmeessä muuten jatkuvat ylläpitäjyysäänestykset kaikista ylläpitäjistä koetaan jotenkin oikeudenmukaisemmiksi verrattuna yhden ylläpitäjän epäluottamukseen. Huomautan, että toisin kuin yleisesti kuvitellaan, ylläpitotyö on raskasta ja voimia ja malttia vaativaa, eikä jatkuva äänestyttäminen helpota asiaa. Yleisesti ottaen ylläpito on paljonkin muuta kuin ns. homo-kakka-vandaalien torjuntaa. Siellä on muun muassa poistettujen artikkelien tutkintaa äänestyksiä varten ym. --Höyhens (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 08.57 (EEST)[vastaa]
jos ylläpitotyö on raskasta ja voimia ja malttia vaativaa, miksi siihen hommaan jotkut niin kovasti haluaa ja miksi siitä hommasta pidetään viimeseen asti kiinni (muistelen paria takavuosien juttua). Miksei ylläpitäjä kun se joutuu jatkuvasti konfliktiin - kuten Otrfan - voi ihan nätisti sanoa heippa? Tiedän kyllä miksi, mutta ihmettelen Höyhensin itsesääliä ja uhriutumista. Ylläpitäjän työ ei ole vankila, josta ei pääsisi pois ihan omin neuvoin. --85.76.69.15 22. elokuuta 2017 kello 11.33 (EEST)[vastaa]
En kannata. Tämä johtaisi siihen, että niiden pahimpien häiriköijien rankaiseminen muuttuisi entistä hankalammaksi. Ylläpitäjät hoitavat hommansa hyvin ja ainakaan itsellän ei ole koskaan ollut heidän kanssaan mitään ongelmia. Jos joskus joku vähän naljailee, hän tekee sen aiheesta ja se opettaa paremmin kuin pelkkä pään silittely.--LCHawk (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 09.45 (EEST)[vastaa]
En kannata, koska en usko esitetyn Käytäntömuutoksen lisäävän Wikipedian laatua. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.53 (EEST)[vastaa]

Tarkoitetaanko tässä keskustelussa määräaikaisuudella nyt sitä, että määräajan umpeuduttua ylläpitäjän pitäisi läpäistä aina uusi hyväksymisäänestys voidakseen jatkaa, mutta muuten ylläpitäjyys voisi periaatteessa jatkua rajattomasti niin kauan kuin kannatusta riittäisi (samoin kuin esim. kansanedustajaksi voidaan valita aina uudelleen), vai tarkoitetaanko sitä, että määräajan umpeuduttua ylläpitäjänä ei saisi jatkaa enää ollenkaan (samoin kuin esim. presidentin peräkkäisiä kausia on rajoitettu)? --Risukarhi (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 14.08 (EEST)[vastaa]

Eiköhän tarkoiteta ensimmäistä: Määräajan jälkeen ylläpitäjä voidaan valita uudelleen, jos kannatusta riittää (kynnys nykyään 75%). --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 14.37 (EEST)[vastaa]

Jos ajatellaan ylläpitäjää luottamushenkilönä, niin onhan se kieltämättä vähän hassua, että toimi on ikuinen. Periaatteessa voisi olla ihan hyvin jokin määräaikaisuussysteemi. Mutta minua hämää tässä tämän keskustelun motiivi. Koska ylläpitäjiä voidaan valita kuinka paljon tahansa, ongelma ei ole uusien ylläpitäjien saaminen. Määräaikaisuutta ajetaan sen takia, että päästäisiin eroon vanhoista, tai jostain vanhasta. Kun se ei onnistu kommenttipyyntöjen tai äänestysten kautta, kokeillaan sitten tätä. Pitäisi miettiä ehdot ja käytännön toteutus, keskustella ja tapella, äänestää, äänestää ja äänestää. Iso muutos ja raskas systeemi vain sen takia, että yhden tai kahden ylläpitäjän virtuaalinen naama ei miellytä.--Tanár 29. elokuuta 2017 kello 22.18 (EEST)[vastaa]

Välivuosi

Pakollinen, automaattinen, välivuosi vaikka kolmen tai viiden vuoden välein voisi olla ihan sopiva tapa tuoda kiertoa ylläpitäjyyteen. Samalla se toisi tuntumaa ylläpitäjille siitä millaista on wikipedian muokkaaminen ilman ylläpitäjien oikeuksia. Oikeudet voisi saada välivuoden jälkeen pyytämällä takaisin samalla tavalla kuin mitä se enwikissä toimii passiivisuuden takia oikeutensa menettäneiden ylläpitäjien kohdalla. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 09.55 (EEST)[vastaa]

Eiköhän ylläpitäjiksi valituilla ole ihan tarpeeksi kokemusta muokkaamisesta ennen ylläpitäjäksi valitsemistakin. Perusmuokkaus ei ole muuttunut juuri miksikään niiden hieman yli kymmenen vuoden aikana, jotka olen täällä ollut. Ylläpitäjänä tai ilman niitä oikeuksia. --MiPe (wikinät) 22. elokuuta 2017 kello 09.58 (EEST)[vastaa]
En oikeastaan tarkoittanut kokemusta muokkaamisesta vaan siitä miltä tuntuu muokata kun ei pysty tekemään niitä kaikkia asioita mitä ylläpitäjänä pystyy ja joutuu pyytämään niitä muilta. Toinen se, että miltä tuntuu esimerkiksi käydä keskusteluita mm. ylläpitäjoikeuksilla varustettujen käyttäjien kanssa silloin kun ei itse ole ylläpitäjänä. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 10.07 (EEST)[vastaa]
Kokemusta varmasti löytyy tästäkin, minun tapauksessa niin ajalta ennen ensimmäitä yp-kautta kuin muutamalta vuodelta kausien välissäkin. En sitten tiedä olenko aina suhtautunut asioihin väärin, kun ei siinä ole hirveästi ongelmia ollut. En oikein usko tällä saavutettavan konkreettista hyötyä ja tämän vuoksi pidän tätä tarpeettomana. --MiPe (wikinät) 22. elokuuta 2017 kello 11.42 (EEST)[vastaa]
Tuossa lukee "miltä tuntuu esimerkiksi käydä keskusteluita mm. ylläpitäjoikeuksilla varustettujen käyttäjien kanssa silloin kun ei itse ole ylläpitäjänä." Tuo on helppoa. Kun on saanut muokkauseston, status romahtaa selvästi. Silloin pitää yrittää käydä erilaisia keskusteluja ylläpitäjien kanssa ja tuntee selvästi, miten alhaisesta asemasta pitää yrittää huutaa ylös vuorelle. En kannata välivuosia kokemuksen kartuttamiseksi. Täällä on muutamia ylläpitäjiä, jotka pitävät noita 11 kuukauden pituisia välivuosia muutenkin ja tekevät pro forma -poiston, jotta oikeudet säilyvät. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 12.50 (EEST) Lisäys: Sen sijaan voisi kokeilla sitä, että pantaisiin kaikki ylläpitäjät viralta ja annettaisiin tietosanakirjalle välivuosi ylläpidosta. Sellainen toimii pienissä projekteissa (Wikiuutiset, Wikiopisto), joten kyllä se täälläkin parantaisi soppaa ja sen sattumia. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 12.54 (EEST)[vastaa]
Väliajasta eli intermissiosta vielä. Muistini on kana. Pidinhän itse taukoa yp-tunnuksen käyttämisestä ja muokkasin altterilla siihen saakka, kunnes sain kokemusta ylläpitotoimista, joten tuntumaa on. Kielellisen kikkailun ohessa sain kuitenkin aikaan peräti pienen muistion lomahavainnoista. Minulla on siis tuntumaa siitä, millaista on olla ylläpitäjä nimellisesti, joka kuitenkin on heittänyt kirveensä kaivoon. Repikää siitä (otsikkonne). --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 13.30 (EEST)[vastaa]
Huono idea. Samaan pystyy ip-osoitteella milloin tahansa. Osa ylläpitäjistä saattaisi myös tottua ja tyytyä seurauksena pysyvään ylläpitäjyydestä luopumiseen. Ylläpitäjänä toimiminen on kuitenkin pohjimmiltaan usein palkitsematonta "paskaduunia", jossa lähinnä tyhjennellään roskakoria. Muistetaan että suuren osan ylläpitäjäehdokkaista ehdottaa joku muu ja oikeuksien uusiminen saattaisi tosiaan määräajan päätteeksi unohtua tai se ei enää kiinnostaisi. Isoja ongelmia myös välivuodelle siirtymisessä ("2 päivän päästä en enää pysty poistamaan sivuja") ja välivuodelta palaamisessa ("2 päivän päästä onnistuu sivujen poistaminen taas"). Ylläpitäjiä on muutenkin rajallinen määrä, että miksi laittaa osa heistä vaihtopenkille istumaan. Ja aktiivisia on vielä pienempi joukko kuin ylläpitäjiä yhteensä. En tiedä miten ajattelit välivuodet ajoittaa, mutta tietysti kaikille ylläpitäjille ei voi laittaa välivuotta samaan aikaan. Aikamoisen taulukon saisit väkertää alkamisista ja päättymisistä. Osa saattaisi heittää hei morot jo siinä vaiheessa kun kuulee "pääsevänsä" jollekin tauolle vaikkei syytä siihen oikeastaan olisi kuin että tämmöinen hyvä idea vain satuttiin keksimään että meneppäs siitä. --Hartz (keskustelu) 27. elokuuta 2017 kello 17.19 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä Hartzin kanssa. Välivuosi voisi aiheuttaa sen, että jotkut ylläpitäjät lopettavat ihan turhaan, ja samasta syystä en kannata määräaikaisuuttakaan. Joidenkin ylläpitäjien teknistä osaamista olisi myös vaikea korvata, ja vandalismintorjuntaakin harrastavat aktiivisesti lähinnä vain tietyt ylläpitäjät. On hyvä saada välillä uusia ylläpitäjiä, mutta tarvitaan myös kokeneita käyttäjiä ylläpitäjinä, eikä ole mitään syytä ottaa heiltä oikeuksia pois. -kyykaarme (keskustelu) 28. elokuuta 2017 kello 17.44 (EEST)[vastaa]

Kannatusprosentit

Yksi hieman outo juttu on se, että aluksi ylläpitäjältä vaaditaan 75% kannatus, mutta myöhemmin voi vain 40% kannatuksella säilyttää paikkansa. Prosentteja on kritisoitu. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.34 (EEST)[vastaa]

Mielestäni ylläpitäjyyden säilyttämiseen tulisi vaatia enemmänkin kuin 40 prosentin kannatus. Ylläpitäjän tulisi saada valintansakin jälkeen yp:ksi valitsemaan vaadittava 75 prosentin enemmistö taakseen, tai vähintäänkin nyt yksinkertainen enemmistö. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 28. elokuuta 2017 kello 18.13 (EEST)[vastaa]