Ero sivun ”Mikroprosessori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 30: Rivi 30:
== Katso myös ==
== Katso myös ==


* [[Tietokone]]
* [[Tietokone#Mikroprosessori, suoritin|Mikroprosessorin kehityksestä 1971 - 2000]]
* [[Grafiikkaprosessori]]
* [[Grafiikkaprosessori]]



Versio 29. elokuuta 2017 kello 20.02

Mikroprosessori tarkoittaa suoritinta, joka on integroitu yhdelle mikropiirille. Mikropiiri on puolijohdemateriaalia, esim. piitä, ja piirille voidaan integroida jopa miljoonia transistoreita. Piirille integroitujen transistorien määrä on kasvanut nopeasti. Mikroprosessori sisältää suorittimen lisäksi usein myös muistia (datamuistia ja/tai ohjelmamuistia) ja jotkut mikroprosessorit sisältävät nopeaa välimuistia.

Lukuesityksiin laskentaoperaatioissa mikroprosessorit käyttävät kaksi- eli binäärijärjestelmää.

Nimitystä mikrokontrolleri käytetään usein laskentateholtaan matalatasoisista mikroprosessoreista, joihin on integroitu monia liityntätoimintoja, mutta näitä termejä käytetään myös lähes rinnasteisina.

Mikroprosessori, mikrokontrolleri -nimitystä ei yleensä käytetä tietokoneen suorittimista, sillä ne eroavat merkittävästi toisistaan liitosnastojen määrällä, kellotaajuudella ja laskentateholla. Sen sijaan mikrokontrolleria käytetään pienten laitteiden, kuten robottien, tiedonsiirtolaitteiden yms. ”aivoina”.

Jotta mikrokontrolleri voi suorittaa haluttuja toiminteita, se tarvitsee ohjelman, joka kirjoitetaan yleensä PC:n ohjelmointiohjelmalla, ja sitten siirretään kontrolleriin. Irrallisen kontrollerin ohjelmointiin tarvitaan ohjelmointilaite, mutta toisaalta jos kontrolleri on jo valmiilla alustalla, jossa on liitäntä PC:n sarja- rinnakkais- tai USB -portille, niin ohjelmat voidaan siirtää kontrolleriin tämän portin kautta.

Mikroprosessorin historiaa

Ennen mikroprosessoria käytössä oli diskreettiä transistori-transistori logiikkaa (TTL). Mikropiiri integroi useita transistoreja sekä muita komponentteja yhdeksi. Ennen varsinaista mikroprosessoria oli kehitysaskel, jossa vain suorittimen ALU-yksikkö oli yhdellä piirillä kuten useissa minitietokoneissa käytettiin.[1]

Intel 4004

Mikroprosessorin aika oli tullut 1970-luvun alussa. Mikroprosessoria kehitti yhtä aikaa usea eri projekti. Kolme projektia sai mikroprosessorin valmiiksi lähes samaan aikaan: Intelin 4004, Texas Instrumentsin TMS 1000 ja Garrett AiResearchin Central Air Data Computer (MP944).

Intel julkaisi 15. marraskuuta 1971 maailman ensimmäisen yhden piirin suorittimen ja ensimmäisen kaupallisen mikroprosessorin, Federico Fagginin kehittämän 4-bittisen Intel 4004:n.

Texas Instruments haki mikroprosessorin patenttia. Gary Boonelle myönnettiin 4. syyskuuta 1973 Yhdysvaltain patentti nro 3.757.306 yhden piirin suorittimen mikroprosessoriarkkitehtuurista.[2] Ei ehkä koskaan tiedetä, minkä yrityksen laboratoriossa valmistettiin ensimmäinen toimiva mikroprosessori. Vuosina 1971 ja 1976 Intel ja Texas Instruments lisensoivat laajasti ristiin toistensa patentteja Intelin maksaessa Texas Instrumentsille mikroprosessorin patenttilisenssistä.

Mikrotietokoneiden vallankumouksen sanotaan alkaneen Intel 4004 suorittimen julkaisusta.[3]

Kehitys

Mikroprosessorien suorituskyvyn nostaminen kellotaajuutta nostamalla on vaikeutunut.[4]

Muita korvaavia kehityssuuntia ovat moniytimellisyys, monisäikeistys ja moniprosessointi.

Katso myös

Lähteet

  1. Inside the vintage 74181 ALU chip: how it works and why it's so strange righto.com. Viitattu 30.7.2017.
  2. Computing systems cpu Google. Viitattu 30.7.2017.
  3. The Microcomputer Revolution for Historians jstor.org. Viitattu 25.7.2017.
  4. Why has CPU frequency ceased to grow? Intel. Viitattu 8.1.2017.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta mikroprosessori.
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.