Ero sivun ”Latvian yliopisto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
10 638 muokkausta
p siistiminen, typos fixed: Alunp → Alun p using AWB
kh. Eivät rakennukset kasvaneet vaan niiden määrä.
Rivi 23: Rivi 23:
==Historia==
==Historia==
[[Tiedosto:Lotyšská univerzita.jpg|thumb|vasen|250px|Latvian yliopiston päärakennus.]]
[[Tiedosto:Lotyšská univerzita.jpg|thumb|vasen|250px|Latvian yliopiston päärakennus.]]
Vuoteen 1919 saakka Latvian ainut korkeamman asteen oppilaitos oli [[Riian polytekninen instituutti]], joka oli perustettu vuonna 1862. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] sen henkilöstö evakoitiin [[Moskova]]an etenevien saksalaisten tieltä. Sen henkilöstö palasi Riikaan toukokuussa 1918, jolloin Latvia oli jo julistautunut itsenäiseksi ja maan hallinto harkitsi yliopiston perustamista. Uusi yliopisto avasikin ovensa 28. syyskuuta 1919. Tuolloin yliopistossa toimi yhdeksän tiedekuntaa, 110 opettajaa ja 940 oppilasta. Maailmansotien välisenä aikana ja 1930-luvulla siellä toimi jo 946 opettajaa ja 7&nbsp;200 oppilasta. Alun perin yliopisto toimi vain kahdessa rakennuksessa, mutta 1930-luvulla myös käytetyt rakennukset olivat kasvaneet jo 17:ta.<ref name="Andrejs">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrejs Plakans | Nimeke = Historical Dictionary of Latvia | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 257–258 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Scarecrow Press | Tunniste = ISBN 0-8108-5515-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Vuoteen 1919 saakka Latvian ainut korkeamman asteen oppilaitos oli [[Riian polytekninen instituutti]], joka oli perustettu vuonna 1862. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] sen henkilöstö evakoitiin [[Moskova]]an etenevien saksalaisten tieltä. Sen henkilöstö palasi Riikaan toukokuussa 1918, jolloin Latvia oli jo julistautunut itsenäiseksi ja maan hallinto harkitsi yliopiston perustamista. Uusi yliopisto avasikin ovensa 28. syyskuuta 1919. Tuolloin yliopistossa toimi yhdeksän tiedekuntaa, 110 opettajaa ja 940 oppilasta. Maailmansotien välisenä aikana ja 1930-luvulla siellä toimi jo 946 opettajaa ja 7&nbsp;200 oppilasta. Alun perin yliopisto toimi vain kahdessa rakennuksessa, mutta 1930-luvulla rakennusten määrä oli kasvanut jo 17:ään.<ref name="Andrejs">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrejs Plakans | Nimeke = Historical Dictionary of Latvia | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 257–258 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Scarecrow Press | Tunniste = ISBN 0-8108-5515-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Kieli = {{en}} }}</ref>


Yliopiston toiminta jatkui [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana, mutta sille asettivat rajoituksia ensin [[Neuvostoliitto]] ja sittemmin [[Natsi-Saksa]]. Vuonna 1944 monet yliopiston henkilökunnasta lähtivät pakolaisiksi Saksaan ja [[Ruotsi]]in maahan jälleen etenevien neuvostojoukkojen tieltä. [[Latvian neuvostotasavalta|Latvian neuvostotasavallassa]] toiminta jatkui edelleen, mutta Neuvostoliiton muiden yliopistojen mallin mukaisesti. Se nimettiin uudelleen [[Pēteris Stučka]]n valtionyliopistoksi ja monet sen toiminnoista siirettiin [[Latvian tiedeakatemia]]lle. Neuvostokauden lopulla yliopistoon kuului 13 tiedekuntaa, 670 opettajaa ja noin 6&nbsp;700 oppilasta.<ref name="Andrejs" />
Yliopiston toiminta jatkui [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana, mutta sille asettivat rajoituksia ensin [[Neuvostoliitto]] ja sittemmin [[Natsi-Saksa]]. Vuonna 1944 monet yliopiston henkilökunnasta lähtivät pakolaisiksi Saksaan ja [[Ruotsi]]in maahan jälleen etenevien neuvostojoukkojen tieltä. [[Latvian neuvostotasavalta|Latvian neuvostotasavallassa]] toiminta jatkui edelleen, mutta Neuvostoliiton muiden yliopistojen mallin mukaisesti. Se nimettiin uudelleen [[Pēteris Stučka]]n valtionyliopistoksi ja monet sen toiminnoista siirettiin [[Latvian tiedeakatemia]]lle. Neuvostokauden lopulla yliopistoon kuului 13 tiedekuntaa, 670 opettajaa ja noin 6&nbsp;700 oppilasta.<ref name="Andrejs" />

Versio 25. elokuuta 2017 kello 09.13

Latvian yliopisto
Perustettu 1919
Tyyppi Julkinen
Rehtori Mārcis Auziņš[1]
Kansleri Gundars Bērziņš[2]
Sijainti Riika, Latvia
Yhteistyö EUA, IAU, ISEP, UNICA[3]
Sivusto www.lu.lv

Latvian yliopisto on Riiassa sijaitseva Latvian vanhin yliopisto. Yliopisto on perustettu vuonna 1919 ja siellä opiskelee noin 28 000 opiskelijaa. Akateemista suoritusta mittaavalla listalla Latvian yliopisto on sijalla 1446[4].

Historia

Latvian yliopiston päärakennus.

Vuoteen 1919 saakka Latvian ainut korkeamman asteen oppilaitos oli Riian polytekninen instituutti, joka oli perustettu vuonna 1862. Ensimmäisessä maailmansodassa sen henkilöstö evakoitiin Moskovaan etenevien saksalaisten tieltä. Sen henkilöstö palasi Riikaan toukokuussa 1918, jolloin Latvia oli jo julistautunut itsenäiseksi ja maan hallinto harkitsi yliopiston perustamista. Uusi yliopisto avasikin ovensa 28. syyskuuta 1919. Tuolloin yliopistossa toimi yhdeksän tiedekuntaa, 110 opettajaa ja 940 oppilasta. Maailmansotien välisenä aikana ja 1930-luvulla siellä toimi jo 946 opettajaa ja 7 200 oppilasta. Alun perin yliopisto toimi vain kahdessa rakennuksessa, mutta 1930-luvulla rakennusten määrä oli kasvanut jo 17:ään.[5]

Yliopiston toiminta jatkui toisen maailmansodan aikana, mutta sille asettivat rajoituksia ensin Neuvostoliitto ja sittemmin Natsi-Saksa. Vuonna 1944 monet yliopiston henkilökunnasta lähtivät pakolaisiksi Saksaan ja Ruotsiin maahan jälleen etenevien neuvostojoukkojen tieltä. Latvian neuvostotasavallassa toiminta jatkui edelleen, mutta Neuvostoliiton muiden yliopistojen mallin mukaisesti. Se nimettiin uudelleen Pēteris Stučkan valtionyliopistoksi ja monet sen toiminnoista siirettiin Latvian tiedeakatemialle. Neuvostokauden lopulla yliopistoon kuului 13 tiedekuntaa, 670 opettajaa ja noin 6 700 oppilasta.[5]

Latvian uuden itsenäistymisen jälkeen vuonna 1991 yliopistosta tuli maan koulutuksen lippulaiva. Silti koulutuksen määrärahoja leikattiin ja monet yliopiston opettajista joutuivat tekemään yliopistotyön lisäksi yhtä tai kahta muuta työtä. Maahan avattiin lisäksi muita pienempiä yliopistoja. Itsenäisyyden jälkeen otettiin käyttöön myös lukukausimaksut.[5]

Tiedekunnat

Yliopistoon kuuluu kolmetoista tiedekuntaa:

  • biologian tiedekunta
  • kemian tiedekunta
  • fysiikan ja matematiikan tiedekunta
  • kauppatieteiden ja johtamisen tiedekunta
  • kasvatustieteen ja psykologian tiedekunta
  • maantieteen ja geologian tiedekunta
  • historian ja filosofian tiedekunta
  • oikeustieteellinen tiedekunta
  • lääketieteellinen tiedekunta
  • uusien kielten tiedekunta
  • filologian ja humanististen tieteiden tiedekunta
  • sosiaalitieteiden tiedekunta
  • teologinen tiedekunta
  • tietojenkäsittelytieteen tiedekunta

[6]

Lähteet

  1. ↑ Rector prof. Mārcis Auziņš Latvian yliopisto. Viitattu 27.8.2012. (englanniksi)
  2. ↑ Leadership Latvian yliopisto. Viitattu 27.8.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Membership in the international university organizations and networks Latvian yliopisto. Viitattu 27.8.2012. (englanniksi)
  4. ↑ University of Latvia URAP. Viitattu 27.8.2012. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Andrejs Plakans: Historical Dictionary of Latvia, s. 257–258. The Scarecrow Press, 2008. ISBN 0-8108-5515-1. (englanniksi)
  6. ↑ Faculties Latvian yliopisto. Viitattu 27.8.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Latvian yliopisto.
Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Latvian_yliopisto&oldid=16715183”