Ero sivun ”Kemin lyseon lukio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| alkuperäinen_nimi = Kemin suomalainen-porvari-yhteiskoulu |
| alkuperäinen_nimi = Kemin suomalainen-porvari-yhteiskoulu |
||
| logo = |
| logo = |
||
| kuva = |
| kuva = Lukio8.jpg |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| sijainti = [[Sauvosaari]], [[Kemi]] |
| sijainti = [[Sauvosaari]], [[Kemi]] |
||
Versio 24. elokuuta 2017 kello 22.26
| Kemin lyseon lukio | |
|---|---|
| Kemin suomalainen-porvari-yhteiskoulu | |
 |
|
| Sijainti | Sauvosaari, Kemi |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | lukio |
| Perustettu | 1897 |
| Rehtori | Pekka Mäkelä |
| Oppilaita | n. 400 |
| Verkkosivut | |
Kemin lyseon lukio on Kemin kaupungin ainoa lukio. Koulu sijaitsee Sauvosaaren kaupunginosassa Kemin keskustassa, Kemin kirkon naapurikorttelissa. Koulussa on noin 400 oppilasta ja 27 opettajaa.[1] Samassa rakennuksessa toimii myös Lyseon lukion yhteistyökoulu Kemin Aikuislukio. Aikuislukio on iltakoulu, jossa voi ylioppilastutkinnon lisäksi suorittaa myös peruskoulututkinnon.
Historiaa
Kemin suomalainen-porvari-yhteiskoulu sai perustamisluvan 25. toukokuuta 1897. Koulu oli aluksi viisiluokkainen yhteiskoulu. Vuonna 1900 nimi muutettiin Kemin Suomalaiseksi yhteiskouluksi ja heti seuraavana vuonna koulu laajeni yliopistoon johtavaksi oppilaitokseksi. Ensimmäiset ylioppilaat nykyisen Lapin läänin alueelta kirjoittivat Kemin Suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1904.
Aluksi koulu toimi eri puolilla kaupunkia olevissa vuokratiloissa, mutta vuonna 1905 silloiselle yhteiskoululle kunnostettiin kirjasto- ja lukuhuonerakennus, joka oli alun perin rakennettu kaupungintaloksi. Näissä tiloissa koulu toimi aina vuoteen 1930 saakka, jolloin valmistui uusi, vielä nykyäänkin käytössä oleva koulutalo. Uuden koulurakennuksen suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Hjalmar Åberg. Rakennusta on sittemmin laajennettu vuosina 1956–1957.
Koulu oli pitkään Kemin ainoa oppikoulu ja toinen oppikoulu saatiin vasta vuonna 1940, kun talvisodassa Neuvostoliitolle jääneen Sortavalan kaupungin tyttökoulu siirrettiin Kemiin. Uuden koulun nimi muutettiin Sortavalan tyttökoulusta Kemin tyttölyseoksi ja samalla Kemin Suomalainen yhteiskoulu sai nimen Kemin lyseo. Viimeiset tytöt kirjoittivat Kemin lyseosta vuonna 1950 ja koulu muuttui siis poikakouluksi. Tyttölyseolaiset saivat oman koulurakennuksen lyseon viereiseen kortteliin vuonna 1953. Tyttölyseon toiminta loppui vuonna 1972 eli samana vuonna, kun Lapin lääni siirtyi peruskoulujärjestelmään. Kemin lyseo muutettiin yhteiskouluksi ja sen uudeksi nimeksi tuli Kemin lukio.
Poikalyseon ja tyttölyseon lisäksi Kemissä on toiminut kolmaskin oppikoulu: vuonna 1957 perustettu yksityinen yhteiskoulu Kemin yhteiskoulu. Koulun kannatusyhdistys lakkautti koulun vuonna 1975 ja sen oppilaat siirtyivät Kemin lukioon. Vuodesta 1975 Kemin lukio oli taas ainoa lukio Kemin kaupungissa. Koulun satavuotisjuhlavuonna 1997 nimi muutettiin Kemin lyseon lukioksi. Vuonna 2007 koulun täyttäessä 110 vuotta Kemin lyseon lukion senioriyhdistys lahjoitti koululle sen rakennuskantahistoriaa käsittelevän valokuvakokoelman, joka on esillä koulun toisen kerroksen käytävän seinällä.
26. helmikuuta 2008 Kemin lyseon lukio päätettiin evakuoida tappouhkauksen vuoksi. Koulun pääoven viereiselle ilmoitustaululle oli ilmestynyt viesti, jossa uhattiin koulun oppilaiden ja henkilökunnan henkeä.
Rehtorit
- Vihtori Friman 1897–1926
- Matti Eemeli Huumonen 1926–1934
- Toivo Kittelä 1934–1967
- Martti Itkonen 1967–1969
- P. T. Hakala 1969–1990
- Terttu Soinila (vs rehtori 1983–1984, syyslukukausi 1990)
- Heikki Lakkala kevätlukukausi 1991
- Pekka Mäkelä 1991–1992
- Margit Kettunen 1992–2016
- Pekka Mäkelä 2016-
Kuuluisia oppilaita
- Aarne Blick, jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari
- Satu Haapanen, kansanedustaja, yo 1988[3]
- Uuno Hannula, maaherra, yo 1912
- Mikko Heikka, Espoon hiippakunnan ensimmäinen piispa, yo 1963
- Olli Kivinen, Helsingin Sanomien kolumnisti
- Heidi Kyrö, laulaja ja viihdetaiteilija, yo 1997
- Jorma Lammasniemi, VTT:n tieteellinen johtaja, yo 1968
- Suvi Miinala, malli ja Miss Suomi 2000
- Sari Mällinen, näyttelijä, yo 1981
- Kaarlo Pitsinki, maaherra, yo 1945
- Erkki Raappana, kenraalimajuri toisen maailmansodan aikaan, yo 1918
- Liisa Rautiainen, taidemaalari, yo 1939
- Yrjö Rautio, toimittaja, yo 1970
- Puntti Valtonen, näyttelijä ja muusikko, yo 1980
- Jari Vilén, kansanedustaja, yo 1983
Lähteet
- Kemin lyseon ja lukion sekä niiden edeltäjien historia ja matrikkeli 1897-1997. Kemi: Kemin lyseon seniorit ry, 1997.
- Hedman, Ossi: Kemin kaupungin historia. 2. osa. Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0.
- Kemi eilen ja tänään (Kemi 1966), Toivo Kittelä: Kemi koulukaupunkina s. 86–92.
- Lapin rakennusperintö, toim. Arkkitehtitoimisto Huusko & Teppo (Kirjapaino Oy Kaleva Oulu 1984) ISBN 951-9152-74-1, s. 50.
- Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli
- Kemin lukion historiaa
Viitteet
- ↑ Kemin lyseon lukio Kemin kaupunki. Viitattu 30.4.2015.
- ↑ Matrikkeli, 1997, s. 204–206.
- ↑ Satu Haapanen / Vihreä eduskuntaryhmä Eduskunta. 28.3.2014. Viitattu 10.4.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemin lyseon lukio Wikimedia Commonsissa
