Ero sivun ”Rotkojärvi (Jämsä)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Artikkeli järvestä ja rotkosta. Järven pinta-ala hehtaareina on n. 2,8.
 
Tpe1 (keskustelu | muokkaukset)
kh, Ympäristö.fi-lähde ei toimi
Rivi 16: Rivi 16:
| kuva =
| kuva =
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| pinta-ala = 0,028<ref name="Hertta">{{Verkkoviite | Osoite = https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/hearts/welcome.asp | Nimeke = Vesivarat / Järvet / Rotkojärvi | Julkaisu = Hertta 5.7 | Viitattu = 9.8.2017 }}</ref>
| pinta-ala = 0,028<ref name="Hertta">{{Verkkoviite | Osoite = https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/hearts/welcome.asp | Nimeke = Vesivarat / Järvet / Rotkojärvi | Julkaisu = Hertta 5.7 | Viitattu = 9.8.2017 }} {{404}}</ref>
| korkeus =
| korkeus =
| rantaviiva = 1,8<ref name="Hertta" />
| rantaviiva = 1,8<ref name="Hertta" />
Rivi 28: Rivi 28:
'''Rotkojärvi''' eli Ruuhijärvi on pieni [[humusjärvi]] [[Jämsä]]n Heräkulmassa lounaisessa Keski-Suomessa. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Jämsän keskustasta luoteeseen ja noin 20 kilometriä [[Mänttä-Vilppula|Mäntän]] keskustasta kaakkoon. Rotkojärven pituus on noin 800 metriä ja leveys noin 50 metriä.<ref name="Rotko">{{Verkkoviite|osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Rotkovuoren_alue(6000) | nimike = Rotkovuoren alue | julkaisu = Ympäristö.fi | julkaisija = Keski-Suomen ELY-keskus | viitattu = 9.8.2017 | ajankohta = 10.7.2013 }}</ref>
'''Rotkojärvi''' eli Ruuhijärvi on pieni [[humusjärvi]] [[Jämsä]]n Heräkulmassa lounaisessa Keski-Suomessa. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Jämsän keskustasta luoteeseen ja noin 20 kilometriä [[Mänttä-Vilppula|Mäntän]] keskustasta kaakkoon. Rotkojärven pituus on noin 800 metriä ja leveys noin 50 metriä.<ref name="Rotko">{{Verkkoviite|osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Rotkovuoren_alue(6000) | nimike = Rotkovuoren alue | julkaisu = Ympäristö.fi | julkaisija = Keski-Suomen ELY-keskus | viitattu = 9.8.2017 | ajankohta = 10.7.2013 }}</ref>


Rotkojärvi sijaitsee kallioperän siirros- ja murrosvyöhykkeessä, varsinainen rotkovajoama jatkuu järven molemmissa päissä ja se on lähes kuuden kilometrin mittainen. Järven pohjoinen ranta on jyrkkää kallioseinämää, joka kohoaa enimmillään 40 metrin korkeuteen. Rotkojärven kalliojyrkänteet suuntautuvat ensisijaisesti lounaaseen ja niillä esiintyy tyypillisten [[Sammalet|sammal-]] ja [[Jäkälät|jäkäläyhteisöjen]] ohella vaativampaa, [[Kasvupaikan ravinteisuus|mesotrofista]] lajistoa.<ref name="Rotko"/>
Rotkojärvi sijaitsee kallioperän siirros- ja murrosvyöhykkeessä. Varsinainen rotkovajoama jatkuu järven molemmissa päissä, ja se on lähes kuuden kilometrin mittainen. Järven pohjoisranta on jyrkkää kallioseinämää, joka kohoaa enimmillään 40 metrin korkeuteen. Rotkojärven kalliojyrkänteet suuntautuvat ensisijaisesti lounaaseen. ja niillä esiintyy tyypillisten [[Sammalet|sammal-]] ja [[Jäkälät|jäkäläyhteisöjen]] ohella vaativampaa, [[Kasvupaikan ravinteisuus|mesotrofista]] lajistoa.<ref name="Rotko"/>


[[Keskiaika]]na jämsäläisillä ja [[satakunta]]laisilla oli rajakiistoja. Vuonna 1449 [[Eerik Akselinpoika Tott|Erik Tott]] määräsi [[Kangasala]]n eränkävijöiden ja jämsäläisten nautinta-alueiden rajan kulkemaan Nytkymentaipaleen mäestä Ruuhivuoren kiviristiiin ja edelleen Kuusivuoreen. Tottin tuomitsemasta linjasta muodostui sen aikaisen Jämsän ja Satakunnan välinen raja. Kiviristi on hakattu Rotkojärven kallioon ja sen sakaroiden mitta on kymmenisen senttimetriä.<ref>Suomen rotkot, s. 139</ref>
Jämsäläisillä ja [[satakunta]]laisilla oli [[Keskiaika|keskiajalla]] rajakiistoja. Vuonna 1449 [[Eerik Akselinpoika Tott|Erik Tott]] määräsi [[Kangasala]]n eränkävijöiden ja jämsäläisten nautinta-alueiden rajan kulkemaan Nytkymentaipaleen mäestä Ruuhivuoren kiviristiiin ja edelleen Kuusivuoreen. Tottin tuomitsemasta linjasta muodostui sen aikaisen Jämsän ja Satakunnan välinen raja. Kiviristi on hakattu Rotkojärven kallioon, ja sen sakaroiden mitta on kymmenisen senttimetriä.<ref>Suomen rotkot, s. 139</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo | Nimeke = Suomen rotkot | Suomentaja = | Vuosi = 2014 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Tallinna | Julkaisija = Salakirjat| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo | Nimeke = Suomen rotkot | Vuosi = 2014 | Julkaisupaikka = Tallinna | Julkaisija = Salakirjat }}
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.jamsa.fi/luontokohteet/rotkojarvi-eli-ruuhijarvi Jämsä.fi: Ruuhivuoren rotkojärvi]
*[http://www.jamsa.fi/luontokohteet/rotkojarvi-eli-ruuhijarvi Jämsä.fi: Ruuhivuoren rotkojärvi]

[[Luokka:Suomen rotkot]]
[[Luokka:Suomen rotkot]]
[[Luokka:Jämsän järvet]]
[[Luokka:Jämsän järvet]]

Versio 15. elokuuta 2017 kello 01.31

Rotkojärvi eli Ruuhijärvi

Rotkojärvi eli Ruuhijärvi
Koordinaatit 61°54′55″N, 024°57′13″E
Sijainti Jämsä
Pinta-ala 0,028[1] km²
Rantaviiva 1,8[1] km
Järvinumero 35.695.1.004

Rotkojärvi eli Ruuhijärvi on pieni humusjärvi Jämsän Heräkulmassa lounaisessa Keski-Suomessa. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Jämsän keskustasta luoteeseen ja noin 20 kilometriä Mäntän keskustasta kaakkoon. Rotkojärven pituus on noin 800 metriä ja leveys noin 50 metriä.[2]

Rotkojärvi sijaitsee kallioperän siirros- ja murrosvyöhykkeessä. Varsinainen rotkovajoama jatkuu järven molemmissa päissä, ja se on lähes kuuden kilometrin mittainen. Järven pohjoisranta on jyrkkää kallioseinämää, joka kohoaa enimmillään 40 metrin korkeuteen. Rotkojärven kalliojyrkänteet suuntautuvat ensisijaisesti lounaaseen. ja niillä esiintyy tyypillisten sammal- ja jäkäläyhteisöjen ohella vaativampaa, mesotrofista lajistoa.[2]

Jämsäläisillä ja satakuntalaisilla oli keskiajalla rajakiistoja. Vuonna 1449 Erik Tott määräsi Kangasalan eränkävijöiden ja jämsäläisten nautinta-alueiden rajan kulkemaan Nytkymentaipaleen mäestä Ruuhivuoren kiviristiiin ja edelleen Kuusivuoreen. Tottin tuomitsemasta linjasta muodostui sen aikaisen Jämsän ja Satakunnan välinen raja. Kiviristi on hakattu Rotkojärven kallioon, ja sen sakaroiden mitta on kymmenisen senttimetriä.[3]

Lähteet

  • Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo: Suomen rotkot. Tallinna: Salakirjat, 2014.
  1. a b Vesivarat / Järvet / Rotkojärvi Hertta 5.7. Viitattu 9.8.2017. [vanhentunut linkki]
  2. a b Rotkovuoren alue Ympäristö.fi. 10.7.2013. Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 9.8.2017.
  3. Suomen rotkot, s. 139

Aiheesta muualla