Ero sivun ”Emil Törnwall” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p fixed typo
Ekui (keskustelu | muokkaukset)
35 muokkausta
p Korjattiin lähdeluetteloa.
Rivi 1: Rivi 1:
{{Viitteetön}}
{{Viitteetön}}
[[File:EmilTornwall.jpg|thumb|Emil Törnwall]]
[[File:EmilTornwall.jpg|thumb|Emil Törnwall]]
'''Lars Emil Törnwall''' ([[10. elokuuta]] [[1861]] [[Messukylä]] – [[31. lokakuuta]] [[1926]]) oli pappi ja säveltäjä. Emil oli hänen kutsumanimensä, vaikka Lars oli hänen ensimmäinen nimensä. Siksi hänet tunnetaan Emil Törnwallina. Joissain dokumenteissa hänen sukunimensä kirjoitetaan yksinkertaisella v kirjaimella, Törnvall, vaikka oikea muoto on Törnwall.{{selvennä|Mihin perustuu, että w.llinen muoto olisi oikea? Molemmissa ilmoitetuissa lähteissä on toisin.}}
'''Lars Emil Törnwall''' ([[10. elokuuta]] [[1861]] [[Messukylä]] – [[31. lokakuuta]] [[1926]]) oli pappi ja säveltäjä. Emil oli hänen kutsumanimensä, vaikka Lars oli hänen ensimmäinen nimensä. Siksi hänet tunnetaan Emil Törnwallina. Joissain dokumenteissa hänen sukunimensä kirjoitetaan yksinkertaisella v kirjaimella, Törnvall, vaikka hänen kohdallaan oikea muoto on Törnwall. Monta muuta Törnvallia käyttää yksinkertaista v-kirjainta. [4] {{selvennä|Mihin perustuu, että w.llinen muoto olisi oikea? Molemmissa ilmoitetuissa lähteissä on toisin.}}


== Elämäkerta ==
== Elämäkerta ==
Rivi 7: Rivi 7:
Hänen vanhempansa olivat Lars Gustaf Wilhelm Törnwall (26. lokakuuta 1819 [[Tampere]] – 31. lokakuuta 1893 [[Perniö]]) ja Helena Rosina Hedvig von Rehausen (6. elokuuta 1819 [[Vihti]] – 28. heinäkuuta 1911 [[Hämeenkyrö]]).
Hänen vanhempansa olivat Lars Gustaf Wilhelm Törnwall (26. lokakuuta 1819 [[Tampere]] – 31. lokakuuta 1893 [[Perniö]]) ja Helena Rosina Hedvig von Rehausen (6. elokuuta 1819 [[Vihti]] – 28. heinäkuuta 1911 [[Hämeenkyrö]]).


Törnwall oli naimisissa Beda Maria Enbergin (s. 30. kesäkuuta 186Perniö) kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta.
Törnwall oli naimisissa Beda Maria Enbergin (s. 30. kesäkuuta 186Perniö) kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta.[http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=strang&lang=en;p=lars+emil;n=tornvall]


Törnwall oli ajatellut ryhtyä teatterialalle, mutta hengellinen herääminen muutti hänen suunnitelmansa. Tähän heräämiseen vaikutti suuresti pastori [[Johannes Bäck]], joka kävi puhumassa hänen kotipaikkakunnallaan [[Perniö]]ssä. Törnwall luki papiksi ja valmistui 19.6.1888. Samana kesänä hänet vihittiin avioliittoon Beda Maria Enbergin kanssa. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1891. Hän oli kappalaisena [[Tyrvää]]llä (1892-1908). Kirkkoherrana hän toimi Kristiinankaupungissa (1909-1913) ja [[Alahärmä]]ssä vuodesta 1915 kuolemaansa asti.
Törnwall oli ajatellut ryhtyä teatterialalle, mutta hengellinen herääminen muutti hänen suunnitelmansa. Tähän heräämiseen vaikutti suuresti pastori [[Johannes Bäck]], joka kävi puhumassa hänen kotipaikkakunnallaan [[Perniö]]ssä. Törnwall luki papiksi ja valmistui 19.6.1888. Samana kesänä hänet vihittiin avioliittoon Beda Maria Enbergin kanssa. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1891. Hän oli kappalaisena [[Tyrvää]]llä (1892-1908). Kirkkoherrana hän toimi Kristiinankaupungissa (1909-1913) ja [[Alahärmä]]ssä vuodesta 1915 kuolemaansa asti.[http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=236&TYPE=HTML&LANG=FI]


[[Evankelinen herätysliike]] oli lähellä Törnwallia, koska sekä hänen isänsä että mainittu [[Johannes Bäck]] toimivat sen piirissä. Hänestä tulikin evankelinen pappi joka auttoi musikaalisuudellaan herätysliikkeen toimintaa. [[Siionin kannel]] -laulukirjassa on muutama hänen säveltämänsä laulu. Yksi hänen sävellyksensä on Luterilaisen Kirkon virsikirjassa (178). Sama sävelmä on myös Ruotsin Evankelisluterilaisen kirkon virsikirjassa numero 228, "I tro under himmelens skyar". Tämä melodia on käytössä myös Siionin laulut-kokoelmassa sekä vapaiden suuntien laulukirjassa (Hengellinen laulukirja 362) O. H. Jussilan runossa "Kun Jeesus on omana mulla".
[[Evankelinen herätysliike]] oli lähellä Törnwallia, koska sekä hänen isänsä että mainittu [[Johannes Bäck]] toimivat sen piirissä. Hänestä tulikin evankelinen pappi joka auttoi musikaalisuudellaan herätysliikkeen toimintaa. [[Siionin kannel]] -laulukirjassa on muutama hänen säveltämänsä laulu. Yksi hänen sävellyksensä on Luterilaisen Kirkon virsikirjassa (178). Sama sävelmä on myös Ruotsin Evankelisluterilaisen kirkon virsikirjassa numero 228, "I tro under himmelens skyar". Tämä melodia on käytössä myös Siionin laulut-kokoelmassa sekä vapaiden suuntien laulukirjassa (Hengellinen laulukirja 362) O. H. Jussilan runossa "Kun Jeesus on omana mulla".


Törnwall saarnasi sekä ruotsiksi että suomeksi. Häneltä on pieni kirja "Maailma sowitettu. Hepr.9:11-14", joka ilmestyi 1908 SLEYN:n{{selvennä|Mahdollisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley)}} kustantamana 5 000 kappaleen painoksena. Se julkaistiin myös ruotsinkielisenä.
Törnwall saarnasi sekä ruotsiksi että suomeksi. Häneltä on pieni kirja "Maailma sowitettu. Hepr.9:11-14", joka ilmestyi 1908 SLEYN:n{{selvennä|Mahdollisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley)}} kustantamana 5 000 kappaleen painoksena. Se julkaistiin myös ruotsinkielisenä.[5]


== Virsiä tai hengellisiä lauluja ==
== Virsiä tai hengellisiä lauluja ==
Rivi 20: Rivi 20:
* Ei paina mun murheeni täällä
* Ei paina mun murheeni täällä
* Sanassasi mua pidä, Jeesus
* Sanassasi mua pidä, Jeesus
* Myös isämme uskoivat ennen (virsi 178)
* Myös isämme uskoivat ennen (virsi 178)[http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0/da71440c75b61a00c2256d57006ad76f?OpenDocument]


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 26: Rivi 26:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
⚫
1. [http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=strang&lang=en;p=lars+emil;n=tornvall Sukututkimus]<br />
⚫
* [http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0/da71440c75b61a00c2256d57006ad76f?OpenDocument Virsi 178: Myös isämme uskoivat ennen]
⚫
2. [http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=236&TYPE=HTML&LANG=FI Kristiinan kaupungin pappisluettelo]<br />
⚫
* [http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=strang&lang=en;p=lars+emil;n=tornvall Sukututkimus]
⚫
3. [http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0/da71440c75b61a00c2256d57006ad76f?OpenDocument Virsi 178: Myös isämme uskoivat ennen]<br />
⚫
* [http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=236&TYPE=HTML&LANG=FI Kristiinan kaupungin pappisluettelo]
4. Emil Törnwallin jälkeläiset <br />
5. SLEY


{{AAKKOSTUS:Törnwall, Emil}}
{{AAKKOSTUS:Törnwall, Emil}}

Versio 13. elokuuta 2017 kello 19.11

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Emil Törnwall

Lars Emil Törnwall (10. elokuuta 1861 Messukylä – 31. lokakuuta 1926) oli pappi ja säveltäjä. Emil oli hänen kutsumanimensä, vaikka Lars oli hänen ensimmäinen nimensä. Siksi hänet tunnetaan Emil Törnwallina. Joissain dokumenteissa hänen sukunimensä kirjoitetaan yksinkertaisella v kirjaimella, Törnvall, vaikka hänen kohdallaan oikea muoto on Törnwall. Monta muuta Törnvallia käyttää yksinkertaista v-kirjainta. [4] selvennä

Elämäkerta

Hänen vanhempansa olivat Lars Gustaf Wilhelm Törnwall (26. lokakuuta 1819 Tampere – 31. lokakuuta 1893 Perniö) ja Helena Rosina Hedvig von Rehausen (6. elokuuta 1819 Vihti – 28. heinäkuuta 1911 Hämeenkyrö).

Törnwall oli naimisissa Beda Maria Enbergin (s. 30. kesäkuuta 186Perniö) kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta.[1]

Törnwall oli ajatellut ryhtyä teatterialalle, mutta hengellinen herääminen muutti hänen suunnitelmansa. Tähän heräämiseen vaikutti suuresti pastori Johannes Bäck, joka kävi puhumassa hänen kotipaikkakunnallaan Perniössä. Törnwall luki papiksi ja valmistui 19.6.1888. Samana kesänä hänet vihittiin avioliittoon Beda Maria Enbergin kanssa. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1891. Hän oli kappalaisena Tyrväällä (1892-1908). Kirkkoherrana hän toimi Kristiinankaupungissa (1909-1913) ja Alahärmässä vuodesta 1915 kuolemaansa asti.[2]

Evankelinen herätysliike oli lähellä Törnwallia, koska sekä hänen isänsä että mainittu Johannes Bäck toimivat sen piirissä. Hänestä tulikin evankelinen pappi joka auttoi musikaalisuudellaan herätysliikkeen toimintaa. Siionin kannel -laulukirjassa on muutama hänen säveltämänsä laulu. Yksi hänen sävellyksensä on Luterilaisen Kirkon virsikirjassa (178). Sama sävelmä on myös Ruotsin Evankelisluterilaisen kirkon virsikirjassa numero 228, "I tro under himmelens skyar". Tämä melodia on käytössä myös Siionin laulut-kokoelmassa sekä vapaiden suuntien laulukirjassa (Hengellinen laulukirja 362) O. H. Jussilan runossa "Kun Jeesus on omana mulla".

Törnwall saarnasi sekä ruotsiksi että suomeksi. Häneltä on pieni kirja "Maailma sowitettu. Hepr.9:11-14", joka ilmestyi 1908 SLEYN:nselvennä kustantamana 5 000 kappaleen painoksena. Se julkaistiin myös ruotsinkielisenä.[5]

Virsiä tai hengellisiä lauluja

Hän on säveltänyt seuraavat laulut:

  • Kun Jeesus on omana mulla
  • Ei paina mun murheeni täällä
  • Sanassasi mua pidä, Jeesus
  • Myös isämme uskoivat ennen (virsi 178)[3]

Katso myös

Lähteet

1. Sukututkimus
2. Kristiinan kaupungin pappisluettelo
3. Virsi 178: Myös isämme uskoivat ennen
4. Emil Törnwallin jälkeläiset
5. SLEY

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Emil_Törnwall&oldid=16687122”