Ero sivun ”Rikkivety” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Botti korvasi tiedoston Hydrogen-sulfide-3D-vdw.svg tiedostolla Hydrogen-sulfide-3D-vdW.svg. Korvaamista pyysi käyttäjä CommonsDelinker. Syy: File renamed: [[:c:COM:FR#reasons|File renaming criterion #... |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
|muitanimiä = Vetysulfidi<br/>Divetysulfidi<br/>Sulfaani |
|muitanimiä = Vetysulfidi<br/>Divetysulfidi<br/>Sulfaani |
||
|cas = 7783-06-4 |
|cas = 7783-06-4 |
||
|kuva = [[Kuva:Hydrogen-sulfide-2D.png|100px]] [[Kuva:Hydrogen-sulfide-3D-vdW.svg|100px]] |
|kuva = [[Kuva:Hydrogen-sulfide-2D.png|100px]] |
||
|kuva2 = [[Kuva:Hydrogen-sulfide-3D-vdW.svg|100px]] |
|||
|kaava = [[Vety|H]]<sub>2</sub>[[Rikki|S]] |
|kaava = [[Vety|H]]<sub>2</sub>[[Rikki|S]] |
||
|moolimassa = 34,082 g/mol |
|moolimassa = 34,082 g/mol |
||
| Rivi 13: | Rivi 14: | ||
|varoitusmerkit = [[Kuva:Flammable-clp.tiff|50px]][[Kuva:Environment-clp.tiff|50px]] |
|varoitusmerkit = [[Kuva:Flammable-clp.tiff|50px]][[Kuva:Environment-clp.tiff|50px]] |
||
}} |
}} |
||
'''Rikkivety''' ([[Vety|H]]<sub>2</sub>[[Rikki|S]]), [[IUPAC]]-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva [[kaasu]]. Toisin kuin lähisukulaisensa [[vesi]], se palaa, muodostaen [[rikkidioksidi|rikkidioksidia]] ja [[vesi|vettä]]. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa. |
'''Rikkivety''' ([[Vety|H]]<sub>2</sub>[[Rikki|S]]), [[IUPAC]]-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva [[kaasu]]. Toisin kuin lähisukulaisensa [[vesi]], se palaa, muodostaen [[rikkidioksidi|rikkidioksidia]] ja [[vesi|vettä]]. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa. |
||
Versio 9. elokuuta 2017 kello 09.33
| Rikkivety | |
|---|---|
[[Tiedosto: |275px|]] |
|
[[Tiedosto: |275px|]] |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet |
Vetysulfidi Divetysulfidi Sulfaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | H2S |
| Moolimassa | 34,082 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | -82,30°C (190,85 K) |
| Kiehumispiste | -60,28°C (212,87 K) |
| Tiheys | 1,363 kg/m3, kaasu |
| Liukoisuus veteen | 0,25 g/100 ml (40 °C) |
Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva kaasu. Toisin kuin lähisukulaisensa vesi, se palaa, muodostaen rikkidioksidia ja vettä. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa.
Synty ja valmistus
Yleensä laboratoriokäyttöön tarkoitettu rikkivety valmistetaan rautasulfidin ja laimean rikkihapon välisellä reaktiolla.
FeS(s)+H2SO4(aq) → H2S(g)+FeSO4(aq)
Rikkivetyä syntyy myös johdettaessa vetyä sulaan rikkiin tai happojen vaikuttaessa sulfideihin.[1] Sitä voi syntyä vaarallisia määriä, jos alkaliseen vetysulfidiliuokseen sekoittuu happoa:
NaHS(aq)+H+(aq) → H2S(g)+Na+(aq)
Luonnossa rikkivetyä syntyy myös monien rikkipitoisten orgaanisten yhdisteiden hajotessa.[1]
Kemialliset ominaisuudet
Rikkivety on herkästi syttyvä, jopa räjähtävä kaasu, joka liukenee melko runsaasti veteen[1]. Se on heikko kaksiarvoinen happo[1], jonka happotähteitä ovat vetysulfidi- ja sulfidi-ionit.
Rikkivety saadaan suprajohtavaksi n -70 C asteen lämpötilassa mutta siihen vaaditaan yli 1,5 miljoonaa kertaa ilmakehän paine.[2]
Käyttö
Rikkivetyä käytetään reagenssina analyyttisessä kemiassa.[1]
Esiintyminen
Rikkivetyä esiintyy esimerkiksi kemiallisessa metsäteollisuudessa, vaikkapa sulfaattisellutehtaiden prosessi- ja jätevedenkäsittelytiloissa, joissa liikuttaessa on siksi useasti käytettävä rikkivetymittaria jonka hälyttäessä pitää tilasta poistua tai, jos on mukana, ottaa hengityssuojain, vaikkapa paineilmahengityslaite, käyttöön. Samanlainen rikkivetyvaara esiintyy myös kunnallisia jätevesiä käsittelevissä pumppaamoissa ja puhdistamoissa.
Terveysvaikutukset
Yleisin altistumistapa rikkivedylle on hengitysilman mukana, hengitysteiden kautta. Rikkivedylle altistuminen voi pahimmissa tapauksissa johtaa kuolemaan. Lievemmissä tapauksissa rikkivedylle altistuminen aiheuttaa yleisimmin pahoinvointia, huimausta, ja hengitysvaikeuksia.[3] Yleisesti on todettu yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä. [4]
Rikkivedylle altistuneilla on joissakin tapauksissa todettu tärinää ja voimakkaita kouristuksia sekä tasapainon häiriintymistä. Myös houreita, hajuaistin halvaantumista, rintakipua, silmävaivoja ja mahdollista ruokahalun vähenemistä on esiintynyt. Jo yksi henkäys korkean rikkivetypitoisuuden omaavaa kaasua voi aiheuttaa tajunnanmenetyksen ja astmaatikoille jopa pieni määrä sisäänhengitettynä voi aiheuttaa keuhkoputken ahtaumaa. Rikkivedylle altistuminen lisää keskenmenon riskiä. [3]
Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa vetysyanidiin; se estää soluhengitykseen osallistuvien entsyymien toiminnan.
Lähteet
- ↑ a b c d e Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra–Su), s. 3513, art. Rikki. Otava, 1973. ISBN 951-1-01236-3.
- ↑ Uusi suprajohde - mullistavan lämmin ja hyvin epäkäytännöllinen | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Viitattu 19.8.2015.
- ↑ a b http://www.inchem.org/documents/cicads/cicads/cicad53.htm#9.0
- ↑ http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0165.htm