Ero sivun ”Feliks Dzeržinski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
38 359 muokkausta
p Otsikkokorjailua per pyyntö using AWB
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 224 muokkausta
kh, myös luokituksen kautta yhteys puolalaisuuteen
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:RIAN archive 6464 Dzerzhinsky.jpg|thumb|right|Feliks Dzeržinski vuonna 1918.]]
[[Kuva:RIAN archive 6464 Dzerzhinsky.jpg|thumb|upright|Feliks Dzeržinski vuonna 1918.]]
⚫
'''Feliks Edmundovitš Dzeržinski''' ({{k-ru|Феликс Эдмундович Дзержинский}}, puolalaisittain '''Feliks Dzierżyński''', [[11. syyskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 30. elokuuta)</small> [[1877]] – [[20. heinäkuuta]] [[1926]]) oli [[bolševikit|bolševikki]]vallankumouksellinen, joka perusti salaisen poliisin [[Tšeka]]n. Hänen lempinimensä oli ''Rauta-Feliks''. Neuvostoliittolaisessa lastenkirjallisuudessa häntä kuvattiin myös ''lasten ystäväksi''.

⚫
'''Feliks Edmundovitš Dzeržinski''' ({{k-ru|Феликс Эдмундович Дзержинский}}, puolalaisittain '''Feliks Dzierżyński''', [[11. syyskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 30. elokuuta)</small> [[1877]] – [[20. heinäkuuta]] [[1926]]) oli [[bolševikit|bolševikki]]vallankumouksellinen, joka perusti salaisen poliisin [[Tšeka]]n. Hänen lempinimensä oli ''Rauta-Feliks''. Neuvostoliittolaisessa lastenkirjallisuudessa häntä kuvattiin myös ''Lasten ystäväksi''.


==Puolalainen tausta==
==Puolalainen tausta==
Dzeržinski kuului syntyjään [[puolalaiset|puolalaiseen]] [[szlachta|szlachtaan]] eli aatelistoon. Hänen isänsä Edmund opetti [[kymnaasi]]ssa [[Taganrog]]issa ennen jäämistään eläkkeelle perheen huvilalle nykyisellä [[Valko-Venäjä]]llä. Äiti Helena Januszewska oli aristokraattisesta perheestä. Isän kuoleman 1882 jälkeen äiti kasvatti pojasta [[katolinen kirkko|katolilaisen]] ja [[nationalismi|nationalistin]]. Hän toivoi pojastaan [[pappi]]a, mutta Feliks erotettiin gymnasiumista kaksi kuukautta ennen valmistumista radikaalin toiminnan vuoksi. Dzeržinskin toiminta [[Liettua]]n [[sosiaalidemokratia|sosialidemokraattisessa]] puolueessa päättyi pidätykseen 1897. Hänet karkotettiin [[Siperia]]an kaikkiaan kolmeen otteeseen ja hän pakeni joka kerta. Vuonna 1899 hän perusti [[Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosialidemokraattinen puolue|Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosialidemokraattisen puolueen]] Varsovassa. SDKPiL yhdistettiin [[Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue|Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueeseen]] 1906 ja Dzeržinski sai paikan sen keskuskomiteasta.
Dzeržinski kuului syntyjään [[puolalaiset|puolalaiseen]] [[szlachta|szlachtaan]] eli aatelistoon. Hänen isänsä Edmund Dzeržinski opetti [[kymnaasi]]ssa [[Taganrog]]issa ennen jäämistään eläkkeelle perheen huvilalle nykyisellä [[Valko-Venäjä]]llä. Äiti Helena Januszewska oli aristokraattisesta perheestä. Isän kuoleman 1882 jälkeen äiti kasvatti pojasta [[katolinen kirkko|katolilaisen]] ja [[nationalismi|nationalistin]]. Hän toivoi pojastaan [[pappi]]a, mutta Feliks erotettiin gymnasiumista kaksi kuukautta ennen valmistumista radikaalin toiminnan vuoksi. Dzeržinskin toiminta [[Liettua]]n [[sosiaalidemokratia|sosialidemokraattisessa]] puolueessa päättyi pidätykseen 1897. Hänet karkotettiin [[Siperia]]an kaikkiaan kolmeen otteeseen, mutta hän pakeni joka kerta. Vuonna 1899 hän perusti [[Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosialidemokraattinen puolue|Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosialidemokraattisen puolueen]] Varsovassa. SDKPiL yhdistettiin [[Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue|Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueeseen]] 1906, ja Dzeržinski sai paikan sen keskuskomiteasta.


==Lokakuun vallankumouksen kautta turvallisuusjohtajaksi==
==Lokakuun vallankumouksen kautta turvallisuusjohtajaksi==
Dzeržinski pidätettiin viimeisen kerran 1912 ja tuomittiin kovaan pakkotyöhön. Hänet vapautettiin maaliskuussa [[1917]] samalla kun muutkin poliittiset vangit keisarinvallan kaaduttua.
Dzeržinski pidätettiin viimeisen kerran 1912 ja tuomittiin kovaan pakkotyöhön. Hänet vapautettiin maaliskuussa [[1917]] keisarinvallan kaaduttua samalla kuin muutkin poliittiset vangit.


[[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] hän liittyi bolševikkien keskuskomiteaan ja toimi olennaisessa osassa lokakuun 1917 vallankaappauksessa. Hän vastasi bolševikkien päämajan [[Smolnan instituutti|Smolna]]n turvallisuudesta, jota seurasi tehtävä Tšekan johdossa. Tšeka toimi paitsi [[terrori]]välineenä vallankumouksen vihollisia vastaan, se myös hallinnoi rautatietä, tuotantoa, hyväntekeväisyyttä ja terveydenhuoltoa.
[[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] hän liittyi bolševikkien keskuskomiteaan ja toimi olennaisessa osassa lokakuun 1917 vallankaappauksessa. Hän vastasi bolševikkien päämajan [[Smolnan instituutti|Smolna]]n turvallisuudesta, ja sen jälkeen Tšekan johdossa. Samalla kun Tšeka toimi [[terrori]]välineenä vallankumouksen vihollisia vastaan, se myös hallinnoi rautatietä, tuotantoa, hyväntekeväisyyttä ja terveydenhuoltoa.


==Loppuvuodet==
==Loppuvuodet==
[[Venäjän sisällissota|Sisällissodan]] jälkeen Dzeržinski toimi [[Buharin]]in, [[Aleksei Rykov|Rykovin]], [[Mihail Tomski|Tomskin]] ja Smirnovin oikeisto-opposition kanssa ja kannatti [[NEP|uutta talouspolitiikkaa]] toimiessaan kansantalouden korkeimman neuvoston puheenjohtajana vuodesta 1924.
[[Venäjän sisällissota|Sisällissodan]] jälkeen Dzeržinski toimi [[Buharin]]in, [[Aleksei Rykov|Rykovin]], [[Mihail Tomski|Tomskin]] ja Smirnovin oikeisto-opposition kanssa ja toimiessaan kansantalouden korkeimman neuvoston puheenjohtajana vuodesta 1924 kannatti [[NEP|uutta talouspolitiikkaa]].


Hän kuoli sydänkohtaukseen 20. heinäkuuta 1926 Moskovassa. Sydänkohtaus tuli välittömästi hänen pidettyään huonokuntoisena ja sairaana keskuskomiteassa puheen, jossa hän voimakkaasti tuomitsi ns. yhtyneen opposition, jota johtivat [[Lev Trotski]], [[Grigori Zinoviev]] ja [[Lev Kamenev]]<ref>Isaac Deutscher, The Prophet Unarmed: Trotsky 1921 - 1929, Oxford University Press, 1959, ISBN 1859844464, sivu 279</ref>.
Dzeržinski kuoli sydänkohtaukseen 20. heinäkuuta 1926 Moskovassa. Sydänkohtaus tuli välittömästi hänen pidettyään huonokuntoisena ja sairaana keskuskomiteassa puheen, jossa hän voimakkaasti tuomitsi niin sanotun yhtyneen opposition, jota johtivat [[Lev Trotski]], [[Grigori Zinoviev]] ja [[Lev Kamenev]]<ref>Isaac Deutscher, The Prophet Unarmed: Trotsky 1921–1929, sivu 279, Oxford University Press, 1959, ISBN 1859844464</ref>.


==Muuta==
==Muuta==
Dzeržinski järjesti mekaanisten [[laskin|laskukoneiden]] tuotannon [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]]; koneen tyyppinimi oli Feliks ja lempinimi luonnollisesti rautafeliks. Hän järjesti myös [[Leica]]-kameroiden kopiointia ensin orpolasten työprikaatissa, myöhemmin erillisessä tehtaassa [[Ukraina]]ssa. Kameran mallinimeksi tuli [[FED (kamera)|F.E.D.]].
Dzeržinski järjesti mekaanisten [[laskin|laskukoneiden]] tuotannon [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]]. Koneen tyyppinimi oli Feliks ja lempinimi luonnollisesti rautafeliks. Hän järjesti myös [[Leica]]-kameroiden kopiointia ensin orpolasten työprikaatissa, myöhemmin erillisessä tehtaassa [[Ukraina]]ssa. Kameran mallinimeksi tuli [[FED (kamera)|F.E.D.]].


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 26: Rivi 25:


{{AAKKOSTUS:Dzerzinski, Feliks}}
{{AAKKOSTUS:Dzerzinski, Feliks}}

[[Luokka:Bolševikit]]
[[Luokka:Bolševikit]]
[[Luokka:Neuvostoliittolaiset ministerit]]
[[Luokka:Neuvostoliittolaiset ministerit]]
[[Luokka:Puolalaiset henkilöt]]
[[Luokka:Vuonna 1877 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1877 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1926 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1926 kuolleet]]

Versio 6. elokuuta 2017 kello 13.44

Feliks Dzeržinski vuonna 1918.

Feliks Edmundovitš Dzeržinski (ven. Феликс Эдмундович Дзержинский, puolalaisittain Feliks Dzierżyński, 11. syyskuuta (J: 30. elokuuta) 1877 – 20. heinäkuuta 1926) oli bolševikkivallankumouksellinen, joka perusti salaisen poliisin Tšekan. Hänen lempinimensä oli Rauta-Feliks. Neuvostoliittolaisessa lastenkirjallisuudessa häntä kuvattiin myös lasten ystäväksi.

Puolalainen tausta

Dzeržinski kuului syntyjään puolalaiseen szlachtaan eli aatelistoon. Hänen isänsä Edmund Dzeržinski opetti kymnaasissa Taganrogissa ennen jäämistään eläkkeelle perheen huvilalle nykyisellä Valko-Venäjällä. Äiti Helena Januszewska oli aristokraattisesta perheestä. Isän kuoleman 1882 jälkeen äiti kasvatti pojasta katolilaisen ja nationalistin. Hän toivoi pojastaan pappia, mutta Feliks erotettiin gymnasiumista kaksi kuukautta ennen valmistumista radikaalin toiminnan vuoksi. Dzeržinskin toiminta Liettuan sosialidemokraattisessa puolueessa päättyi pidätykseen 1897. Hänet karkotettiin Siperiaan kaikkiaan kolmeen otteeseen, mutta hän pakeni joka kerta. Vuonna 1899 hän perusti Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosialidemokraattisen puolueen Varsovassa. SDKPiL yhdistettiin Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueeseen 1906, ja Dzeržinski sai paikan sen keskuskomiteasta.

Lokakuun vallankumouksen kautta turvallisuusjohtajaksi

Dzeržinski pidätettiin viimeisen kerran 1912 ja tuomittiin kovaan pakkotyöhön. Hänet vapautettiin maaliskuussa 1917 keisarinvallan kaaduttua samalla kuin muutkin poliittiset vangit.

Pietarissa hän liittyi bolševikkien keskuskomiteaan ja toimi olennaisessa osassa lokakuun 1917 vallankaappauksessa. Hän vastasi bolševikkien päämajan Smolnan turvallisuudesta, ja sen jälkeen Tšekan johdossa. Samalla kun Tšeka toimi terrorivälineenä vallankumouksen vihollisia vastaan, se myös hallinnoi rautatietä, tuotantoa, hyväntekeväisyyttä ja terveydenhuoltoa.

Loppuvuodet

Sisällissodan jälkeen Dzeržinski toimi Buharinin, Rykovin, Tomskin ja Smirnovin oikeisto-opposition kanssa ja toimiessaan kansantalouden korkeimman neuvoston puheenjohtajana vuodesta 1924 kannatti uutta talouspolitiikkaa.

Dzeržinski kuoli sydänkohtaukseen 20. heinäkuuta 1926 Moskovassa. Sydänkohtaus tuli välittömästi hänen pidettyään huonokuntoisena ja sairaana keskuskomiteassa puheen, jossa hän voimakkaasti tuomitsi niin sanotun yhtyneen opposition, jota johtivat Lev Trotski, Grigori Zinoviev ja Lev Kamenev[1].

Muuta

Dzeržinski järjesti mekaanisten laskukoneiden tuotannon Neuvostoliitossa. Koneen tyyppinimi oli Feliks ja lempinimi luonnollisesti rautafeliks. Hän järjesti myös Leica-kameroiden kopiointia ensin orpolasten työprikaatissa, myöhemmin erillisessä tehtaassa Ukrainassa. Kameran mallinimeksi tuli F.E.D..

Lähteet

  1. ↑ Isaac Deutscher, The Prophet Unarmed: Trotsky 1921–1929, sivu 279, Oxford University Press, 1959, ISBN 1859844464

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Feliks_Dzeržinski&oldid=16669037”