Ero sivun ”Suviseurat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
| kuva = SUVISEURATEL 2.jpg
| kuva = SUVISEURATEL 2.jpg
| kuvateksti = Suviseurateltta 2009
| kuvateksti = Suviseurateltta 2009
| kuvankoko = <!-- Oletuksena 225px -->
| kuvankoko = <!-- Oletuksena 250px -->
| tyyppi = kristillinen kesäkokous
| tyyppi = kristillinen kesäkokous
| päivämäärä = kesä–heinäkuun vaihde
| päivämäärä = kesä–heinäkuun vaihde

Versio 3. elokuuta 2017 kello 22.03

Suviseurat
vuosikokousseurat
Suviseurateltta 2009
Suviseurateltta 2009
Tyyppi kristillinen kesäkokous
Päivämäärä kesä–heinäkuun vaihde
Järjestämistiheys vuosittain
Tapahtumapaikka lentokentät tai peltoaukea
Paikkakunta vaihtuu vuosittain
Ensimmäisen kerran 1906–
Kävijöitä noin 60 000–90 000
Järjestäjä Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys

Suviseurat on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen järjestämä vuosittainen kaikille avoin hengellinen seuroista koostuva tilaisuus, jolla käy vilkkaimman päivän aikana 80 000 seuravierasta eri maista, valtaosa Suomesta. Nelipäiväisen tilaisuuden pitopaikka vaihtelee Suomessa vuosittain seurojen lähetysluonteen vuoksi. Suviseurat ovat kehittyneet SRK:n vuosikokouksen ympärille. Ensimmäiset suviseurat pidettiin kokouksen yhteydessä Oulussa vuonna 1906. Myös muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa ja Venäjällä vanhoillislestadiolaiset pitävät kesäisin suuria seuroja tai suviseuroja.

Historia

Lestadiolaissaarnaajat kokoontuivat jo herätyksen alkuaikoina 1800-luvulla yhteen keskustelemaan opillisista asioista ja lähetystyöstä. Näitä saarnaajakokouksia alettiin pitää säännöllisemmin vuodesta 1872 Lannavaarassa Vittangin pitäjässä.[1] Vuonna 1888 Lannavaaraan valmistui Ruotsin prinsessa Eugenian rahoittama Lapin lähetyskoulu.[2] Tässä rakennuksessa alettiin pitää vuosittain, usein helmikuussa, kokouksia ja suuria seuroja.[3] Rakennuksessa oli nelisenkymmentä huonetta.[4]

Lannavaaran ulkopuolella pidettyjä suuria kokoontumisia olivat Ylitornion Alkkulassa ja Helsingissä pidetyt kokoukset.[5] Vuonna 1875 Alkkulassa pidettyyn kokoukseen osallistui arviolta noin 100 saarnaajaa ja kaksituhatta seuravierasta.[6] Vuonna 1889 pidettiin saarnaajakokous Helsingissä. Siellä käsiteltiin opillisia asioita ja lähetystyötä.[7] Tilaisuus kesti 11 päivää ja sinne kokoontui lestadiolaissaarnaajia aina Lapista ja Pietarista saakka.[8]

Suviseurat on jatkumo Lannavaaran kokouksille. Uusheräys ei osallistunut Lannavaaran kokouksiin ollenkaan ja esikoislestadiolaiset lopettivat niissä käynnin vuonna 1897.[9] Lannavaaran kokouksien pitämistä jatkettiin Juhani Raattamaan toivomuksesta ja niihin osallistuivat enää vanhoillislestadiolaiset.[10] Vuonna 1906 vanhoillislestadiolaiset kokoontuivat Ouluun keskustelemaan opillisista kysymyksistä ja lähetystyöstä. Samassa kokouksessa perustettiin Ouluun Lähetystoimen päätoimisto. Samalla pidettiin seuroja. Kokoukseen osallistui noin 90 saarnaajaa ja 2 000 seuravierasta.[11]

Vuosikokousseurat pidettiin talvella, kunnes ne pidettiin ensimmäisen kerran kesällä vuonna 1912 Rovaniemellä. Ne siirrettiin kesälle paremman sään vuoksi. Vuosikokousseuroja alettiin yleisemmin kutsua suviseuroiksi 1950-luvulla. Ennen ne pidettiin keskellä viikkoa, mutta vuoden 1964 jälkeen ne on pidetty viikonloppuisin. Ennen suviseuroihin tultiin kävellen tai hevosella. Myöhemmin junalla ja siksi suviseurat järjestettiin yleensä lähellä rautatietä. Joskus saatettiin tilata kokonainen juna seuravieraiden kuljetusta varten ja seuravieraille myönnettiin alennuslippuja.

Seurapuheet ja laulut ovat kuuluneet alusta asti tapahtuman ohjelmaan. Jumalanpalveluksia on järjestetty sunnuntaisin vuodesta 1917 lähtien lähialueiden kirkoissa. 1960-luvulta lähtien palvelus on pidetty myös suviseurateltassa.

Seurojen väkimäärä on kasvanut vuosien kuluessa ja yhä enemmän tulee vieraita myös ulkomailta. Vuonna 1914 Oulaisissa suviseurojen väkimäärä on ollut 8 000 henkeä. Vuonna 1918 Lounaispuistossa Jyväskylässä oli tuhat vierasta omin eväin. Vuonna 1937 Jyväksylän Seminaarinmäellä oli 4 000 seuravierasta. Vuonna 1958 Hippoksella väkimäärä oli noin 15 000 henkeä. Vuonna 1967 Jämsässä väkimäärä oli 30 000 seuravierasta. Vuonna 1987 Hankasalmella väkimäärä oli 65 000 henkeä. Porissa 2017 vieraita oli lauantaina 87 000.[12] Suviseurojen väkimäärä lasketaan kertoimien avulla. Esimerkiksi autolla ja asuntoautolla on oma kertoimensa. SRK:n mukaan luotettava tulos kävijämääristä on tärkeää erityisesti huollon kannalta. Suviseuroista ei lasketa eri päivien kävijämääriä yhteen, vaan luku on lauantailta, jolloin alueella on eniten ihmisiä.[13]

Ohjelma

Puhuja saarnaa seuraväelle. Perho 2005.

Suviseurojen ohjelmana on seurapuheet eli saarnat, joita pidetään yhteensä noin 40. Seurapuhujina ei ole naisia. Suviseurat kestävät perjantaista maanantaihin, mutta osa seuravieraista saapuu paikalle jo keskiviikkona. Torstaina pidetään aattoseurat. Lauantaina on isossa teltassa ehtoollinen, jolla käy 20 000–30 000 seuravierasta,[14] ja sunnuntaina jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksia pidetään myös lähialueiden kirkoissa. Suviseurojen yhteydessä pidetään myös SRK:n vuosikokous, puhujien ja seurakuntavanhinten kokous sekä kansainvälisyysilta ulkomaalaisille. Vuosikokous ja puhujienkokous ovat suljettuja tilaisuuksia, joissa median edustajien ei sallita olevan paikalla. Vuosikokouksessa jäsenyhdistysten eli paikallisten rauhanyhdistysten valitsemat edustajat päättävät tavanomaisista yhdistylain mukaisista kysymyksistä.

Suviseuroissa on keskusteltu ajankohtaisista asioista ja SRK on antanut niissä julkilausumia erilaisista asioista kuten ehkäisystä, alkoholista ja televisiosta 1960-luvulla. Uusimmat julkilausumat on annettu vuosina 1994, 2002 ja 2005. Vuonna 2005 ilmaistiin huoli Jumalan sanan väheksymisestä ja kerrottiin vanhoillislestadiolaisten torjuvasta suhtautumisesta avoliittoon sekä eutanasiaan ja torjuttiin samaa sukupuolta olevien suhteiden toteuttaminen syntinä, vaikkei taipumus itsessään ole syntiä.[15].

Suviseuroissa saatetaan joskus pitää myös tiedotustilaisuuksia, joissa myös saatetaan tiedottaa liikkeen hengellisestä opeista[16]. Esimerkiksi vuonna 2009 Oripäässä tiedotettiin SRK:n lapsi- ja nuorisotyöstä sekä liikkeen kannasta ehkäisyyn[17], ja 2010 seurajärjestelyistä, avioliitosta ja pyhyydestä[18].

Valtaosa seuravieraista on lapsia ja nuoria, sillä vanhoillislestadiolaiset perheet ovat suomalaisittain ajatellen erittäin suuria [19]. On arvioitu, että herätysliikkeen piirissä elää tätä nykyä yli 50 000 alle 18-vuotiasta. Ainoa erityisesti nuorille suunnattu ohjelma on perjantai-illan alustus.

Seurat ovat myös lähetystapahtuma, joten puheet tulkataan viidelle kielelle sekä viittomakielelle. Lisäksi suviseuroissa toimii suviseuraradio, joka lähettää saarnoja ja ohjelmaa noin kolmen miljoonan suomalaisen kuuluville, sekä Internetin kautta kaikkialle maailmaan. Saarnojen välillä se tarjoaa toimitettua ohjelmaa lestadiolaisuudesta. Suviseura-alueella toimii myös lyhytkantoinen radiolähetin, jolta voi kuunnella saarnoja tulkattuna neljälle kielelle. Vuodesta 2004 asti on saarnat tallennettu internetiin myöhemmin kuunneltavaksi. Yleisradio radioi perinteisesti sunnuntaisin tunnin ajan kello 11.00 kaksi saarnaa. Ylen valtakunnallinen radiointi on järjestetty vuoden 1939 Kemin suviseuroista lähtien.

Muut järjestelyt

Suviseurat on kansainvälinen tapahtuma. Liput kuvaavat maita, joissa SRK:lla tai sen sisarjärjestöillä on säännöllistä seuratoimintaa.

Alueena on yleensä laaja noin yhden neliökilometrin peltoaukea, tai lentokenttä. Keskellä suviseura-aluetta on keskusaukea, jolla sijaitsee apteekki, ensiapu, info, grilli, isoteltta, juhlaportti, kioski, pankki, posti, ruokala ja SRK:n kirjamyymälä. Keskusalueen ympärillä on majoitusalueet, joille majoittautuu suurin osa vieraista asuntoautoihin, -vaunuihin ja telttoihin. Suomalaisen elintason kohotessa telttojen määrä on vähentynyt asuntovaunujen ja autojen osuuden kasvaessa. Alueille on ripoteltu myymälöitä ja vessoja, sekä yksi suihkupiste. Alueen laitamilla on pysäköintialueita, jonne voi pysäköidä kulkuneuvon käydessään alueella ilman yöpymistä. Hetkellisesti suviseura-alueesta tulee Suomen 11. suurin kaupunki Porin jälkeen. [20]

Saarnat kuuluvat isossa teltassa mutta myös muualla seurakentällä kaiutinjärjestelmän avulla. Kentälle on sijoitettu noin 200 kaiutinpylvästä. Ensimmäisen kerran kovaäänisiä on käytetty suviseuroissa Rovaniemellä vuonna 1931. Vuonna 1981 äänentoistoa parannettiin kehämenetelmällä päällekkäisen kaiun eliminoimiseksi.

Seuraorganisaatio pitää suviseurojen alla ja suviseurojen aikana tiedotustilaisuuksia, joissa kerrotaan mm. seurajärjestelyistä. Myös SRK on pitänyt tiedotustilaisuuden suviseurojen aikana, näissä on käsitelty esim. liikkeen kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Suviseuroissa on ollut myös julkistustilaisuus, jossa on julkaistu SRK:n uusia kirjoja ja äänitteitä. Suviseuroista valmistetaan suviseurajulkaisu, jossa vuoteen 2012 mennessä koottiin seurapuheet ja tietoa SRK:n toiminnasta.Vuodesta 2013 suviseurajulkaisussa ainoastaan avajaistilaisuuden puheet on litteroitu. Muut puheet on liitteennä mp3-muodossa. Suviseuroista tehdään verkkosivut. Sotkamon suviseuroista tehtiin myös wap-sivut.

Nettisivuilta on ollut mahdollista perehtyä suviseurojen tapahtumiin, kokousten julkilausumiin sekä kuunnella puheita myös jälkikäteen.

Suviseuroja varten valmistetaan postin erikoisleima, jota saa vain suviseurojen ajan. Ensimmäisen kerran erikoisleima (nro 389) julkaistiin vuonna 1966 Oulussa. Suviseuroista on perinteisesti lähetetty tervehdyssähke arkkipiispalle, hiippakunnan piispalle, Suomen presidentille, maaherralle ja sisarjärjestöille Amerikoihin ja Ruotsiin.[21]

Suviseurojen maamerkit

Perhon suviseurojen (2005) juhlaportti: ”Usko tulee kuulemisesta”

Suviseurojen näkyvimmät maamerkit ovat keskusalueella sijaitsevat seurateltta, juhlaportti ja lippurivi. Ennen kännyköiden yleistymistä ilmoitustaulu, jolle vieraat kiinnittivät tapaamistoiveitaan, oli useita metrejä pitkä ja hyvin näkyvä maamerkki.

Suviseurateltta

Suviseurateltta eli isoteltta on 80 metriä pitkä ja 35 metriä leveä eli pohjapinta-alaltaan noin 2 800 m². Istumapaikkoja siellä on noin 4 200 hengelle.[22] Vanha teltta oli noin 2 100 neliömetrin suuruinen teltta, johon mahtuu yhtäaikaisesti noin 4 200 henkeä (aiemman ilmoituksen mukaan 6 000)[23][24]. Telttaa käytettiin myös opistoseuroissa. Teltassa oli yhdeksän isoa mastoa ja kymmeniä pienempiä. Sitä pystytti kerralla noin 100 hengen osasto, jota johti noin seitsemän ryhmänjohtajaa. Teltan pystyttämiseen meni aikaa noin kahdeksan tuntia.

Teltta oli käytössä ensimmäistä kertaa Kajaanissa 1938. Puolustusvoimat lainasi sitä talvisodassa siirtoväen tavaroiden säilytyspaikaksi. Teltan runko vaihdettiin vuonna 1960, koska 4 000 hengen teltta oli rapistunut ja käynyt pieneksi. Uusi kangas hankittiin vuonna 1981. Vuoden 2009 suviseuroihin hankittiin uusi hieman isompi teltta.

Juhlaportti

Juhlaportissa on kuvattu ja kirjoitettu seurojen tunnuslause, joka on jokin Raamatun jae. Portti on rakennettu ensimmäisen kerran 1949 Haapajärvelle, jossa tunnuslause oli ”Sinä teit hyvin kun tulit”.

Lippurivi

Lippurivi on kasvanut 19 lippuun, kun aluksi vuonna 1932 Iisalmessa oli käytössä vain Suomen, Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltain liput. Liput ovat ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä. Kun Suomella on EU:n puheenjohtajuuskausi, lippurivissä on myös EU-lippu. Vuonna 1991 Jämijärvellä nähtiin sellainenkin erikoisuus, että käytännössä ateistisen Neuvostoliiton lippu liehui lippurivissä. Suviseuroissa Pyhäjoella oli 19 lippua, joista uusimmat olivat Ecuadorin ja Senegalin. Liput kuvaavat maita, joissa SRK:n seurapuhujat käyvät ajoittain järjestämässä seuroja.

Radio- ja kaiutinmasto

Radio- ja kaiutinmasto sijaitsee isonteltan vieressä. Itse masto on 24 metriä korkea, mutta ukkosenjohdatin mukaan laskettuna sen kokonaiskorkeus on 30 metriä. Masto on koottu neljästä kuuden metrin elementistä. Se välittää ääntä radiotaajuuksille kuuden lähetysantennin kautta. Mastossa on myös 20 suurta kaiutinta, joista ääni välitetään seurakentälle.Vuonna 2016 kaiutinmasto korvattiin uudella järjestelmällä.lähde?

Suviseurapaikkakunnat

Suviseurapaikkakunnat on jaettu alustavasti vuoteen 2027 asti, jolloin ne pidetään Kajaanissa.lähde?

Vuosittain

1906–1939

1940–1969

1970–1999

2000–

Poikkeukset

Suviseurat järjestetään usein peltoaukealla
  • (†) Vuoden 1915 suviseurat Ruotsin Alakainuussa (Nederkalixissa) peruuntuivat lavantauti-epidemian vuoksi.
  • (††) Vuonna 1941 suviseurojen piti olla Haapajärvellä, mutta jatkosodan takia ne jäivät pitämättä.
  • (†††) Vuoden 1944 suviseurat Nivalassa jäivät myös pitämättä jatkosodan takia virallisesti, mutta koska peruutusviesti ei tavoittanut kaikkia, paikalle saapui seuravieraita ja puhujia noin tuhat ja seurat pidettiin.

Vuoden 1936 suviseuroja siirrettiin myöhemmäksi 7.–9. päiväksi heinäkuuta eduskuntavaalien takia. Vuoden 1922 Viipurin suviseurat sekä vuoden 1951 suviseurat Rovaniemellä pidettiin ennen juhannusta. Maanantai tuli vakinaiseksi seurapäiväksi vuonna 1966.

Suviseurat Suomen ulkopuolella

Vaikka Suviseurat ovat erityisesti Suomelle ominaisia, niitä järjestetään muuallakin. Näitä seuroja järjestetään Pohjois-Amerikassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Kooltaan ne ovat Suomessa järjestettäviä seuroja pienempiä. Niiden sisältö on sama kuin Suomessakin, eli ne koostuvat saarnoista ja lauluista.

Ruotsi

Ruotsissa Suviseurat pidetään yleensä toukokuussa. Niiden pitopaikka vaihtelee. Niitä on järjestetty Ruotsissa 21 vuoden ajan. Ensimmäiset Ruotsin suviseurat pidettiin vuonna 1985 Gagnefissa. Ne on pidetty neljä kertaa Pohjois-Ruotsissa Kalixissa vuosina; 1988 ja 1992. Vuonna 2006 ja vuonna 2009 Ruotsin suviseurat pidettiin Haaparannalla.Vuoden 2007 suviseurat pidettiin Taalainmaalla ja vuoden 2008 suviseurat pidettiin Tukholmassa.

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikassa kesäseurat järjestää Laestadian Lutheran Church. Ne järjestetään kesä-heinäkuun vaihteessa. Vierailijoiden määrät riippuvat pitopaikasta. Vuoden 2006 kesäseuroihin Rockfordiin odotettiin 4 000–4 500 vierasta.[25] Vieraita seuroihin tulee pääosin Pohjois-Amerikasta. Seurat järjestetään usein kouluilla ja urheiluhalleissa.

Lähteet

Viitteet

  1. Aulis Zidbäck 1941, sivu 189
  2. Aulis Zidbäck 1941, sivu 190.
  3. Aulis Zidbäck 1941, sivu 189.
  4. Aulis Zidbäck 1941, sivu 190
  5. Lohi 1997, sivut 86-87
  6. Lohi 1997, sivu 81
  7. Lohi 1997, sivu 489.
  8. Lohi 1997, sivu 489.
  9. Aulis Zidbäck 1941, sivu 191 ja 217
  10. Aulis Zidbäck 1941, sivu 237 ja 236–237
  11. Ari-Pekka Palola 2006, sivu 9.
  12. Porin Suviseurat ovat päättyneet – Suviseurat Porissa 2017 www.suviseurat.fi. Viitattu 3.7.2017.
  13. Heikki Rusama: Kesäjuhlien kävijämäärät huimassa nousussa? 23.8.2006. Kotimaa. Viitattu 25. syyskuuta 2006.
  14. Palola 2006, s. 287
  15. Oikea ja väärä. Vuoden 2005 julkilausuma, SRK.
  16. Suviseurat: Tiedotusvälineille. Viitattu 8.6.2011.
  17. Minä uskon Jumalaan, Isään [1]
  18. Suviseurat: Tiedostustilaisuus: Lasten, nuorten ja kotien tukena. Viitattu 8.6.2011; Minä uskon Jumalaan, Isään: Alustus Oripään suviseuroissa. [2], Suviseurat 2010: Tiedotteet
  19. Kuva taiteilija Hannu Pakarisen näyttelystä Oulun taidemuseossa, sarjasta Jumalan lahja[3]
  20. Kuntien asukasluvut: Väestörekisterikeskus – asukasluvut 7.6.2007. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.6. 2007.
  21. Päivämies 12.7.2006, sivu 12
  22. Suviseuratiedotus: Oripäässä otetaan käyttöön uusi seurateltta. Suviseurat.fi 16.6.2009. Viitattu 16.6.2009.
  23. Suviseurasanasto: suviseurateltta, viitattu 7.6.2007
  24. Päivätiedote, perjantai 14.7.2006, viitattu 6.7.2007
  25. Roz Kohls: DC Laestadians to cohost summer service June 26, 2006. Herald Journal – Enterprise Dispatch. Viitattu 31 tammikuuta, 2007.

Kirjallisuutta

  • Taskila, Matti (toim.): Luonasi on elämän lähde: SRK:n suviseurat Maaningalla 2002. Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2002. ISBN 951-843-030-6.
  • Palola, Ari-Pekka (toim.): Suvi on läsnä – Suviseurojen historia. Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2006. ISBN 951-843-077-2.

Aiheesta muualla