Ero sivun ”Punaisen hämärän maa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kirjan nimestä |
p ==Lähteet== {{Viitteet}} |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Kirjan suomenkielistä nimeä käytetään toisinaan kuvaannollisesti kertomaan, että kyse on kommunistisen aatteen sokaisemasta asiasta, ja sillä viitataan paitsi alkuperäiseen Neuvosto-Venäjään, myös myöhemmin Neuvostoliittoon, kuten [[Koillissanomat|Koillissanomien]] toimittaja Petri Karjalainen jutussaan [[Kantalahti (kaupunki)|Kantalahdesta]].<ref>Petri Karjalainen, [http://www.koillissanomat.fi/neo/neoproxy.dll?app=NeoDirect&com=6/223/164024/4b828e2b21 Kantalahti on lähempänä kuin arvaisi,] Koillissanomat 14.10.2016</ref> Siitä on saanut nimensä Yleisradion ohjelmasarja, joka käsittelee kiellettyjä suomalaisia kirjoja.<ref>[https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/07/16/jukka-lehesvirran-punaista-hamaraa Jukka Lehesvirran Punaista hämärää,] Yle.fi, 16.7.2009, päivitetty 22.11.2011, viitattu 31.7.2017</ref> Siihen viittaa myös [[Marko Tikka]] suojeluskuntia käsittelevän kirjansa nimellä ''Valkoisen hämärän maa''. |
Kirjan suomenkielistä nimeä käytetään toisinaan kuvaannollisesti kertomaan, että kyse on kommunistisen aatteen sokaisemasta asiasta, ja sillä viitataan paitsi alkuperäiseen Neuvosto-Venäjään, myös myöhemmin Neuvostoliittoon, kuten [[Koillissanomat|Koillissanomien]] toimittaja Petri Karjalainen jutussaan [[Kantalahti (kaupunki)|Kantalahdesta]].<ref>Petri Karjalainen, [http://www.koillissanomat.fi/neo/neoproxy.dll?app=NeoDirect&com=6/223/164024/4b828e2b21 Kantalahti on lähempänä kuin arvaisi,] Koillissanomat 14.10.2016</ref> Siitä on saanut nimensä Yleisradion ohjelmasarja, joka käsittelee kiellettyjä suomalaisia kirjoja.<ref>[https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/07/16/jukka-lehesvirran-punaista-hamaraa Jukka Lehesvirran Punaista hämärää,] Yle.fi, 16.7.2009, päivitetty 22.11.2011, viitattu 31.7.2017</ref> Siihen viittaa myös [[Marko Tikka]] suojeluskuntia käsittelevän kirjansa nimellä ''Valkoisen hämärän maa''. |
||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
Versio 31. heinäkuuta 2017 kello 11.13
| Punaisen hämärän maa Kokemuksia ja tutkimuksia Puna-Venäjällä |
|
|---|---|
| Red dusk and the morrow Adventures and Investigations In Red Russia |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Paul Dukes |
| Kieli | englanti |
| Genre | muistelmateos |
| Kustantaja | Williams and Norgate |
| Julkaistu | 1922 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | O. A. Joutsen |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1923 |
| Sivumäärä | 418 s., 3. p. 182 s. |
| Sarja: 3. p. Kymmenen markan romaaneja | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Punaisen hämärän maa – kokemuksia ja tutkimuksia Puna-Venäjällä (Red dusk and the morrow – Adventures and Investigations In Red Russia) on brittiläisen vakoojan, MI6:n tiedustelu-upseeerin Paul Dukesin muistelmateos vallankumouksen jälkeisen ajan Neuvosto-Venäjältä. Teos ilmestyi 1922, sen on suomentanut O. A. Joutsen ja suomennoksen julkaissut 1923 WSOY.
Suomennoksesta otettiin lisäpainos heti samana vuonna, ja kolmas painos ilmestyi sotavuonna 1942.
Kirjan suomenkielistä nimeä käytetään toisinaan kuvaannollisesti kertomaan, että kyse on kommunistisen aatteen sokaisemasta asiasta, ja sillä viitataan paitsi alkuperäiseen Neuvosto-Venäjään, myös myöhemmin Neuvostoliittoon, kuten Koillissanomien toimittaja Petri Karjalainen jutussaan Kantalahdesta.[1] Siitä on saanut nimensä Yleisradion ohjelmasarja, joka käsittelee kiellettyjä suomalaisia kirjoja.[2] Siihen viittaa myös Marko Tikka suojeluskuntia käsittelevän kirjansa nimellä Valkoisen hämärän maa.
Lähteet
- ↑ Petri Karjalainen, Kantalahti on lähempänä kuin arvaisi, Koillissanomat 14.10.2016
- ↑ Jukka Lehesvirran Punaista hämärää, Yle.fi, 16.7.2009, päivitetty 22.11.2011, viitattu 31.7.2017