Ero sivun ”Ehkäisypilleri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Häh? Lähteessä ei ainakaan sanota mitään tällaisesta ajattelusta. Uutisoinnista ainakin syntyy sellainen kuva, että haittavaikutukset ovat miesten e-pillerikokeissa myös olleet naisia suuremmat, joten laitoin näin.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 7: Rivi 7:
'''Yhdistelmäehkäisypilleri''' sisältää luontaista [[estrogeeni|estrogeenihormonia]] jäljittelevää etinyyliestradiolia sekä luontaista [[progesteroni|keltarauhashormonia]] jäljittelevää progestiinia. Nämä synteettiset yhdisteet toimivat luonnollisia hormoneja tehokkaammin<ref name="mm1">[http://www.tohtori.fi/?page=1750363 Hormonaalisen ehkäisyn mekanismit.] www.tohtori.fi</ref><ref>[http://www.medicina.fi/fato/43.pdf Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat.] www.medicina.fi (pdf)</ref>.
'''Yhdistelmäehkäisypilleri''' sisältää luontaista [[estrogeeni|estrogeenihormonia]] jäljittelevää etinyyliestradiolia sekä luontaista [[progesteroni|keltarauhashormonia]] jäljittelevää progestiinia. Nämä synteettiset yhdisteet toimivat luonnollisia hormoneja tehokkaammin<ref name="mm1">[http://www.tohtori.fi/?page=1750363 Hormonaalisen ehkäisyn mekanismit.] www.tohtori.fi</ref><ref>[http://www.medicina.fi/fato/43.pdf Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat.] www.medicina.fi (pdf)</ref>.


Ehkäisypilleri vaikuttaa vähentämällä [[aivolisäke|aivolisäkkeen]] [[FSH]]- ja [[luteinisoiva hormoni|LH]]-hormonien erittymistä, josta seuraa elimistön oman hormonintuotannon loppuminen ja [[munarakkula]]n kypsymisen ja [[ovulaatio]]n estyminen. Ehkäisypillerit ovat luotettavia, jos ne muistaa ottaa säännöllisesti: oikein käytettynä menetelmän pettämisen todennäköisyys on vain 0,1 prosenttia vuodessa eli pienempi kuin esimerkiksi kondomilla tai [[Kierukka|kuparikierukalla]].<ref name="mm1"/><ref name="ns">{{Kirjaviite | Tekijä = Ylikorkala, Olavi ja Kauppila, Antti | Vuosi= 2004 | Nimeke= Naistentaudit ja synnytykset | Julkaisija = Duodecim | Tunniste = ISBN 978-951-656-165-6 |Sivu=156–157, 159–160 | Selite=4., uudistettu painos }}</ref>
Ehkäisypilleri vaikuttaa vähentämällä [[aivolisäke|aivolisäkkeen]] [[FSH]]- ja [[luteinisoiva hormoni|LH]]-hormonien erittymistä, josta seuraa elimistön oman hormonintuotannon loppuminen ja [[munarakkula]]n kypsymisen ja [[ovulaatio]]n estyminen. Ehkäisypillerit ovat luotettavia, jos ne muistaa ottaa säännöllisesti: oikein käytettynä menetelmän pettämisen todennäköisyys on vain 0,0 prosenttia vuodessa eli pienempi kuin esimerkiksi kondomilla tai [[Kierukka|kuparikierukalla]].<ref name="mm1"/><ref name="ns">{{Kirjaviite | Tekijä = Ylikorkala, Olavi ja Kauppila, Antti | Vuosi= 2004 | Nimeke= Naistentaudit ja synnytykset | Julkaisija = Duodecim | Tunniste = ISBN 978-951-656-165-6 |Sivu=156–157, 159–160 | Selite=4., uudistettu painos }}</ref>


Ehkäisypillereitä syödään tavallisesti 21 päivää peräkkäin joka päivä samaan aikaan. Pillerin otto voi myöhästyä alle 12 tuntia normaalista ottoajasta, jolloin myöhästyminen ei vaikuta ehkäisytehoon. 21 päivän syömisen jälkeen pidetään seitsemän päivän tauko. Tästä on kuitenkin merkkikohtaisia poikkeuksia. Seitsemän päivän tauon aikana alkaa kuukautisvuodon tapainen tyhjennysvuoto.
Ehkäisypillereitä syödään tavallisesti 21 päivää peräkkäin joka päivä samaan aikaan. Pillerin otto voi myöhästyä alle 12 tuntia normaalista ottoajasta, jolloin myöhästyminen ei vaikuta ehkäisytehoon. 21 päivän syömisen jälkeen pidetään seitsemän päivän tauko. Tästä on kuitenkin merkkikohtaisia poikkeuksia. Seitsemän päivän tauon aikana alkaa kuukautisvuodon tapainen tyhjennysvuoto.

Versio 25. heinäkuuta 2017 kello 19.39

Ehkäisypillereitä folioliuskassa; pillerin ottamisen muistamisen helpottamiseksi liuskaan on merkitty ottamisjärjestys ja kullekin pillerille vastaavat viikonpäivät.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Asioita sekoitettu keskenään, lähteistys ym.

Ehkäisypilleri (e-pilleri, ehkäisytabletti) on raskauksia ehkäisevä pillerimuotoinen lääke. Ehkäisypilleri on naisten länsimaissa eniten käyttämä ehkäisymenetelmä. Toisin kuin kondomit, ehkäisypillerit eivät suojaa sukupuolitaudeilta. Ajatus ehkäisypillerin kaltaisesta lääkkeestä lähti yhdysvaltalaiselta sairaanhoitajalta Margaret Sangerilta[1]. Ehkäisypillerin "isiksi" on nimetty Carl Djerassi ja Gregory Pincus. Ensimmäiset ehkäisypillerit saivat Yhdysvalloissa myyntiluvan 1960, tosin vain kuukautiskipujen hoitoon.[1] Myös miehille on yritetty kehittää ehkäisypillereitä, mutta niiden kehittäminen lopetettiin vuonna 2007, koska pillereistä olisi tullut kohtuuttoman kalliita.[2] Niiden haittavaikutuksia ovat lihominen ja akne. Lisäksi on epäilty niiden kasvattavan itsemurhariskiä.[3] The Economist -lehti valitsi ehkäisypillerin 1900-luvun tärkeimmäksi keksinnöksi.

Yhdistelmävalmisteet

Yhdistelmäehkäisypilleri sisältää luontaista estrogeenihormonia jäljittelevää etinyyliestradiolia sekä luontaista keltarauhashormonia jäljittelevää progestiinia. Nämä synteettiset yhdisteet toimivat luonnollisia hormoneja tehokkaammin[4][5].

Ehkäisypilleri vaikuttaa vähentämällä aivolisäkkeen FSH- ja LH-hormonien erittymistä, josta seuraa elimistön oman hormonintuotannon loppuminen ja munarakkulan kypsymisen ja ovulaation estyminen. Ehkäisypillerit ovat luotettavia, jos ne muistaa ottaa säännöllisesti: oikein käytettynä menetelmän pettämisen todennäköisyys on vain 0,0 prosenttia vuodessa eli pienempi kuin esimerkiksi kondomilla tai kuparikierukalla.[4][6]

Ehkäisypillereitä syödään tavallisesti 21 päivää peräkkäin joka päivä samaan aikaan. Pillerin otto voi myöhästyä alle 12 tuntia normaalista ottoajasta, jolloin myöhästyminen ei vaikuta ehkäisytehoon. 21 päivän syömisen jälkeen pidetään seitsemän päivän tauko. Tästä on kuitenkin merkkikohtaisia poikkeuksia. Seitsemän päivän tauon aikana alkaa kuukautisvuodon tapainen tyhjennysvuoto. Ehkäisypillerien teho säilyy myös tauon aikana.

Minipilleri

Eräät ehkäisypillerit, niin kutsutut minipillerit, sisältävät vain progestiinia. 15 prosentilla käyttäjistä ne estävät ovulaation ja osalla häiritsevät sitä. Muilla minipillerin teho perustuu sen aiheuttamiin kohdun limakalvon ja kohdunsuun liman muutoksiin, jotka vaikeuttavat siittiöiden etenemistä, ja mikäli hedelmöitys silti tapahtuu, limakalvon muutokset estävät alkion kiinnittymisen. Minipillereitä otetaan päivittäin ilman taukoja.[6]

Minipillereiden ehkäisyteho on alhaisempi kuin yhdistelmäpillerien.[7]

Käyttöaiheet

Ehkäisypillereitä saa Suomessa vain lääkärin määräyksestä. Jälkiehkäisypillereitä voi nykyään ostaa myös alle 15-vuotiaat ilman reseptiä apteekista. Vielä vuonna 2014 alle 15-vuotiaat saivat ne lääkärin luvalla.

Joitakin ehkäisypillereitä käytetään myös aknen, hirsutismin ja kuukautiskipujen hoitoon.

Riskit

Hormonien käyttö ehkäisyyn on kiistelty asia kuten hormonihoito vaihdevuosienkin aikana. Ylimääräisten hormonien on todettu liittyvän toisaalta joidenkin syöpien vähenemiseen ja joidenkin lisääntymiseen. Tieteellinen näyttö on edelleen epävarmaa. Nykyiset ehkäisypillerit sisältävät kuitenkin huomattavasti pienempiä hormonimääriä kuin ensimmäiset pillerit 1960-luvulla.

On pieni riski, että ehkäisypillerit aiheuttavat naiselle syvän laskimoveritulpan, joka saattaa johtaa keuhkoemboliaan ja jopa kuolemaan. Miesten ehkäisypillereitä tuskin tullaan ottamaan käyttöön niistä kokeissa havaittujen vakavien haittavaikutuksien takia.[8]

Lähteet

  1. ↑ a b Ehkäisypilleri täytti pyöreät 50 vuotta Lääkärilehti. Viitattu 18.2.2017.
  2. ↑ Miesten e-pilleri jälleen hyllytetty 8.8.2007. Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2008.
  3. ↑ Tiina-Rakel Liekki: Miesten ehkäisypilleri tuskin toteutuu – huolestuttaako hormonaalinen ehkäisy? YLE Uutiset. 17.2.2013. Viitattu 18.2.2014.
  4. ↑ a b Hormonaalisen ehkäisyn mekanismit. www.tohtori.fi
  5. ↑ Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat. www.medicina.fi (pdf)
  6. ↑ a b Ylikorkala, Olavi ja Kauppila, Antti: Naistentaudit ja synnytykset, s. 156–157, 159–160. 4., uudistettu painos. Duodecim, 2004. ISBN 978-951-656-165-6.
  7. ↑ Koulu, Mervaala: Farmakologia ja toksikologia, s. 760. Kuopio: Kustannusosakeyhtiö Medicina, 2013. ISBN 978-951-97316-5-0.
  8. ↑ Rakel Liekki: Miesten ehkäisypilleri tuskin toteutuu – huolestuttaako hormonaalinen ehkäisy? YLE Uutiset. 17.2.2014. Viitattu 18.2.2014.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ehkäisypilleri&oldid=16642022”