Ero sivun ”Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv, unexplained map change and old map was better
Krim
Rivi 1: Rivi 1:
{| border="1" align="right" cellpadding="2" cellspacing="0" width=300
{| border="1" align="right" cellpadding="2" cellspacing="0" width=300
| colspan="2" align="center" | <br />[[Kuva:North Caucasian in Russia.svg|300px]]
| colspan="2" align="center" | <br />[[Kuva:Map of Russia - North Caucasian Federal District.svg|300px]]
|-
|-
! colspan=2 style="color: white; background-color:#ccccff" | '''Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri'''
! colspan=2 style="color: white; background-color:#ccccff" | '''Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri'''

Versio 25. heinäkuuta 2017 kello 14.10


Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri
Pinta-ala: 172 360 km²
Väestö: 9 428 826 (2010)[1]
Väentiheys: 54,7/km²
Hallintokeskus: Pjatigorsk
Liittovaltiosubjektit: Dagestanin tasavalta
Ingušetian tasavalta
Kabardi-Balkarian tasavalta
Karatšai-Tšerkessian tasavalta
Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta
Stavropolin aluepiiri
Tšetšenian tasavalta
Presidentin täysivaltainen edustaja: Aleksandr Hloponin
Verkkosivu: www.skfo.gov.ru
Venäjän federaation federaatiopiirit: Keskinen | Luoteinen | Eteläinen | Pohjois-Kaukasian | Volgan | Uralin | Siperian | Kaukoidän | Krimin

Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri (ven. Северо-Кавказский федеральный округ Российской Федерации, Severo-Kavkazski federalnyi okrug Rossijskoi federatsii) on yksi Venäjän federaation kahdeksasta federaatiopiiristä. Se perustettiin vuonna 2010 lohkaisemalla erilleen osa aiemmin laajemmasta Eteläisestä federaatiopiiristä. Piiriin kuuluu seitsemän liittovaltiosubjektia: Dagestanin, Ingušetian, Kabardi-Balkarian, Karatšai-Tšerkessian, Pohjois-Ossetia-Alanian ja Tšetšenian tasavallat sekä Stavropolin aluepiiri.

Piiri ei kata Venäjän koko Pohjois-Kaukasiaan luettavaa maantieteellistä aluetta, vaan ulkopuolelle jäävät Krasnodarin aluepiirin ja sen sisällä sijaitsevan Adygeian alueet, jotka eivät ole muslimienemmistöisiä. Toisaalta Stavropolin aluepiiri ei lukeudu Kaukasiaan vaan sijaitsee sen pohjoispuolisella alangolla.lähde?

Federaatiopiirin hallintokeskus on Stavropolin aluepiirissä sijaitseva Pjatigorskin kaupunki, joka ei ole itse aluepiirin pääkaupunki. Federaatiopiirin johdossa Venäjän presidentin henkilökohtaisena täysivaltaisena edustajana on entinen Krasnojarskin aluepiirin ja Taimyrian kuvernööri Aleksandr Hloponin.

Federaatiopiiriin kuuluvat subjektit: 1. Dagestan, 2. Ingušetia, 3. Kabardi-Balkaria, 4. Karatšai-Tšerkessia, 5. Pohjois-Ossetia-Alania, 6. Stavropolin aluepiiri, 7. Tšetšenia.

Federaatiopiirien perustaminen

Venäjän federaatiopiirit perustettiin alkuaan Vladimir Putinin aloitteesta vuonna 2000. Ne edustavat keskusvallan pyrkimystä koordinoida ja edustaa valtaansa federaation jäsenten keskuudessa. Sinänsä ne eivät ole itsehallinnollisia yksiköitä, eikä niitä ole mainittu liittovaltiosubjektien ja liittovaltion välisenä hallintotasona Venäjän perustuslaissa.

Federaatiopiirejä oli aluksi seitsemän. Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri syntyi 10 vuotta myöhemmin jakamalla Eteläinen federaatiopiiri kahteen osaan, presidentti Dmitri Medvedevin asetuksella 19. tammikuuta 2010. Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin pinta-ala 172 360 km² on vain prosentin verran Venäjän koko alueesta.

Väestö ja alueellinen bruttokansantuote

Federaatiopiirissä asui vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 9,43 miljoonaa ihmistä[1], jolla asukasmäärällä se on Kaukoidän federaatiopiirin jälkeen Venäjän toiseksi pienin federaatiopiiri.

Federaatiopiirin asukkaista noin 65 % kuuluu kaukasialaisiin kansoihin ja noin 30 % on kansallisuudeltaan venäläisiä. Tšetšeeneitä on 16 % ja avaareita, kabardeja, dargineja, inguušeja ja osseetteja kutakin yli 5 %.lähde?

Vastaavasti uskonnoltaan muslimeja on noin 62 % ja ortodokseja 36 %.selvennä

Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin alueella muodostui vain 2,37 prosenttia (eli 887 605,6 miljoonaa ruplaa vuonna 2010) koko Venäjän BKT:stä.[2] Bruttokansantuotteen kannalta federaatiopiiri oli maan alimman BKT-kertymän seutua. Henkeä kohti laskettu BKT-osuus oli vain 94 137 ruplaa vuonna 2010. Tämä oli 36 prosenttia Venäjän keskimääräisestä tasosta ja euromääräisesti vuoden 2010 lopun vaihtokurssilla 2 306 euroa koko vuodelta. Vaatimattomin BKT-taso henkeä kohden oli Ingušetiassa ja Tšetšeniassa, joissa se jäi vain 20 ja 21 prosenttiin Venäjän keskiarvosta (koko Venäjän alimmat arvot).[1][3]

Kartan
numero
Federaatiosubjekti Väestö
2010[1]
Alueellinen
BKT vuonna 2010
(milj. ruplaa)[2]
Osuus koko
Venäjän BKT:stä
vuonna 2010 (%)
BKT henkeä kohti
(ruplaa, 2010)
BKT henkeä kohti
(% Venäjän
keskiarvosta)
1 Dagestan 2 910 249 285 278,9 0,76 98 026 37
2 Ingušetia 412 529 21 536,7 0,06 52 207 20
3 Kabardi-Balkaria 859 939 76 056,5 0,20 88 444 34
4 Karatšai-Tšerkessia 477 859 43 324,1 0,12 90 663 35
5 Pohjois-Ossetia-Alania 712 980 74 844,8 0,12 104 975 40
6 Stavropolin aluepiiri 2 786 281 316 888,9 0,85 113 732 43
7 Tšetšenia 1 268 989 69 675,7 0,19 54 906 21
1-7 Yhteensä 9 428 826 887 605,6 2,37 94 137 36

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel -taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 31.3.2013. (venäjäksi)
  2. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel -taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 31.3.2013. (venäjäksi)
  3. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 31.3.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla