Ero sivun ”Aleksander Lauréus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis kuvia, mv-kuv pois
uusi kuva
Rivi 1: Rivi 1:
{{taiteilija
{{taiteilija
| taiteilijan_nimi = Aleksander Lauréus
| taiteilijan_nimi = Aleksander Lauréus
| kuva = Johan Holmbergsson.jpg
| kuva = Alexander Laureus self portrait.jpg
| kuvakoko =
| kuvakoko =
| kuvateksti = Johan Holmbergsson, ''Aleksander Lauréus'', 1847.
| kuvateksti = Aleksander Lauréus, omakuva noin vuodelta 1805.
| syntymäpäivä = 4. tammikuuta [[1783]]
| syntymäpäivä = 4. tammikuuta [[1783]]
| syntymäpaikka = [[Turku]]
| syntymäpaikka = [[Turku]]
Rivi 45: Rivi 45:
Tiedosto:Painting by Alexander Laureus called Roman Osteria, 1820.jpg|''Roomalainen osteria'', 1820.
Tiedosto:Painting by Alexander Laureus called Roman Osteria, 1820.jpg|''Roomalainen osteria'', 1820.
Tiedosto:Alexander Laureus Tanssikohtaus italialaisessa majatalossa 1822.jpg|''Tanssikohtaus italialaisessa majatalossa'', 1822.
Tiedosto:Alexander Laureus Tanssikohtaus italialaisessa majatalossa 1822.jpg|''Tanssikohtaus italialaisessa majatalossa'', 1822.
Tiedosto:Laureus, Il Vignaruolo.jpg|''Viininviljelijän perhe'', 1822.
Tiedosto:Alexander Laureus Ryöstökohtaus 1823.jpg|''Ryöstökohtaus'', 1823.
Tiedosto:Alexander Laureus Ryöstökohtaus 1823.jpg|''Ryöstökohtaus'', 1823.
</gallery>
</gallery>

Versio 22. heinäkuuta 2017 kello 21.16

Aleksander Lauréus
Aleksander Lauréus, omakuva noin vuodelta 1805.
Aleksander Lauréus, omakuva noin vuodelta 1805.
Henkilötiedot
Syntynyt4. tammikuuta 1783
Turku
Kuollut21. lokakuuta 1823
Rooma, Italia
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala Taidemaalari

Aleksander Lauréus, myös Alexander Lauraeus (4. tammikuuta 1783 Turku21. lokakuuta 1823 Rooma, Italia) oli suomalainen taidemaalari.

Lauréuksesta tuli kuninkaallinen hovimaalari 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa.

Elämäkerta

Lauréuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Alexander Lauréus (s. 1758) ja Ulrika Lovisa o.s. Simolin. Heidät vihittiin Turussa 29. syyskuuta 1782. Isä oli leski, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Martha Catharina Frostera. Myös Alexanderin isänisän nimi oli Alexander (s. 1725). Alexanderilla oli ainakin 14 sisarusta. Hänen puolisonsa oli Margareta Charlotta Thynelius.

Lauréus oli Ulrika Lovisan esikoispoika. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa, kun Alexander oli 11-vuotias. Hän aloitti koulunkäynnin Turun katedraalikoulussa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat Rousseaun kirjat. Hän opiskeli luultavasti Turun piirustuskoulussa 1800–1802, jolloin opettajana toimi Erik Johan Hedberg. Lauréus sai 1802 Turun läänin maaherra Olof Wibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 riikintaalerin 32 killingin suuruisen stipendin Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten.[1]

Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella niin sanotussa prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin Lorenz Pasch nuorempi, ja opettajina toimivat muun muassa J. T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja Pehr Hilleström. Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti, taideakatemian jäsen J. A. von Gertten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan Turussa ja ehkä myös Ahvenanmaalla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomi liitettiin Venäjään 1809. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréksi, ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla.[2]

Lauréukselle myönnettiin 1817 kolmivuotinen matkastipendi, ja hän lähti syyskuussa Thyneliuksen kanssa Pariisiin. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa hän opiskeli Pierre-Narcisse Guérinin ateljeessa 1817–1820. Vuonna 1820 hän lähti Thyneliuksen ja upseeri-taiteilija Michael Gustaf Anckarsvärdin seurassa Italiaan Roomaan, jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui ja kuoli 21. lokakuuta 1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.[3]

Lauréuksen maalauksia on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.

Teoksia on Ateneumin, Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa, Kansallismuseossa, Taidesäätiö Meritassa, Gyllenbergin ja Serlachiuksen taidemuseoissa. Ulkomailla maalauksia on Ruotsissa: Tukholmassa Nationalmuseumissa, Göteborgin taidemuseossa, Tukholman kaupunginmuseossa, Uddevallan Bohusläns museumissa ja Norjassa Oslossa Nasjonalgalleriet.

Palkinnot

  • Tukholman kuninkaallisen taideakatemian agré 1809

Kuvia teoksista

Lähteet

  • Kuvataiteilijamatrikkeli
  • Aleksander Lauréus 1783–1823, 200-vuotismuistonäyttely, Suomen taideakatemia, Sinebrychoffin taidemuseo, näyttelyluettelo, Helsinki 1983

Viitteet

  1. Aleksander Lauréus s. 4
  2. Aleksander Lauréus s. 5
  3. Aleksander Lauréus s. 6

Kirjallisuutta

  • Kasimir Leino: Hovimaalaaja Aleksander Lauréus ja hänen ympäristönsä, 1908
  • Stjernschantz, Torsten: Alexander Lauréus : en konsthistorisk studie, Schildt, 1914

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksander Lauréus.