Ero sivun ”Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Suomen arkistot -malline.
Jfabri (keskustelu | muokkaukset)
18 muokkausta
Muokkasin tekstiä vuonna 2017 voimaantulleen arkistolain mukaiseksi. Nykyään maakunta-arkisto on osa Kansallisarkistoa.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Provincial Archives of Hämeenlinna 2.jpg|thumb|225px|Arkiston uuden talon pihan puolta.]]
[[Tiedosto:Provincial Archives of Hämeenlinna 2.jpg|thumb|225px|Arkiston uuden talon pihan puolta.]]
'''Hämeenlinnan maakunta-arkisto''' on yksi Suomen seitsemästä [[maakunta-arkisto]]sta, jotka yhdessä [[Kansallisarkisto]]n kanssa muodostavat [[Arkistolaitos|Arkistolaitoksen]].
'''Hämeenlinnan maakunta-arkisto''' oli yksi Suomen seitsemästä [[maakunta-arkisto]]sta, jotka yhdessä [[Kansallisarkisto]]n kanssa muodostivat [[Arkistolaitos|Arkistolaitoksen]]. Vuoden 2017 alussa maakunta-arkiston sulautuivat osaksi Kansallisarkistoa ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin. Maakunta-arkistot säilyvät Kansallisarkiston toimipaikkoina, joten nykyään entinen Hämeenlinnan maakunta-arkisto on Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka.
==Historia==
==Historia==
[[Hämeenlinna]]n maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1927. Arkiston toimipiiri kattoi silloisen [[Hämeen lääni|Hämeen läänin]], mutta sinne sijoitettiin arkistoaineistoja myös [[Uudenmaan lääni]]n alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan niille sopivampaa säilytyspaikkaa.<ref name="VAI">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/historia/#hameenlinna_vaiheet | Nimeke = Hämeenlinnan maakunta-arkiston vaiheet | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Arkistolaitos | Viitattu = 3.5.2014 }}</ref>
[[Hämeenlinna]]n maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1927. Arkiston toimipiiri kattoi silloisen [[Hämeen lääni|Hämeen läänin]], mutta sinne sijoitettiin arkistoaineistoja myös [[Uudenmaan lääni]]n alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan niille sopivampaa säilytyspaikkaa.<ref name="VAI">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/historia/#hameenlinna_vaiheet | Nimeke = Hämeenlinnan maakunta-arkiston vaiheet | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Arkistolaitos | Viitattu = 3.5.2014 }}</ref>
Rivi 10: Rivi 10:
Vuosina 2008-2009 maakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä 2009. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä. Arkkitehtien [[Mikko Heikkinen]], [[Markku Komonen]] ja [[Markku Puumala]] suunnittelema rakennus valittiin vuoden 2009 betonirakenteeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/uutiset/20311.html | Nimeke = Hämeenlinnan maakunta-arkistosta vuoden 2009 betonirakenne | Tekijä = | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Rakennuslehti | Viitattu = 3.5.2014 }}</ref>
Vuosina 2008-2009 maakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä 2009. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä. Arkkitehtien [[Mikko Heikkinen]], [[Markku Komonen]] ja [[Markku Puumala]] suunnittelema rakennus valittiin vuoden 2009 betonirakenteeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/uutiset/20311.html | Nimeke = Hämeenlinnan maakunta-arkistosta vuoden 2009 betonirakenne | Tekijä = | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Rakennuslehti | Viitattu = 3.5.2014 }}</ref>


Nykyisin Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsittää [[Hämeen liitto|Hämeen]], [[Pirkanmaan liitto|Pirkanmaan]], [[Päijät-Hämeen liitto|Päijät-Hämeen]] ja [[Uudenmaan liitto|Uudenmaan]] liittojen alueet.
Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsitti [[Hämeen liitto|Hämeen]], [[Pirkanmaan liitto|Pirkanmaan]], [[Päijät-Hämeen liitto|Päijät-Hämeen]] ja [[Uudenmaan liitto|Uudenmaan]] liittojen alueet.


Maakunta-arkiston vt. johtajana on toiminut vuodesta 2010 Juhani Tikkanen.<ref name="VAI"/>
Maakunta-arkiston vt. johtajana on toiminut vuodesta 2010 Juhani Tikkanen.<ref name="VAI"/>


==Aineistot==
==Aineistot==
Maakunta-arkistossa säilytetään asiakirjoja runsaat 21 hyllykilometriä, joista valtaosa on valtion viranomaisten luovuttamia asiakirjoja. Maakunta-arkisto säilyttää valtion alue- ja paikallishallinnon pääosin yli 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Niiden osalta kokoelmat kattavat entisen Hämeen läänin ja Uudenmaan läänin alueet. Lisäksi kokoelmiin sisältyy talletuksina muun muassa ev.lut. seurakuntien asiakirjoja sekä yksityisten henkilöiden, järjestöjen, yhdistysten, talojen ja kartanoiden arkistoja. Asiakirjojen lisäksi arkiston kokoelmissa on tuhansia mikrokortteja ja rullafilmejä, joista suurin osa on nykyisin digitoitu. Vanhimmat asiakirjat ovat 1500-luvulta. Aineistomäärältään Hämeenlinnan maakunta-arkisto on maamme suurin maakunta-arkisto.
Entisessä maakunta-arkistossa säilytetään asiakirjoja runsaat 21 hyllykilometriä, joista valtaosa on valtion viranomaisten luovuttamia asiakirjoja. Nykyinen Kansallisarkiston toimipaikka säilyttää valtion alue- ja paikallishallinnon pääosin yli 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Niiden osalta kokoelmat kattavat entisen Hämeen läänin ja Uudenmaan läänin alueet. Lisäksi kokoelmiin sisältyy talletuksina muun muassa ev.lut. seurakuntien asiakirjoja sekä yksityisten henkilöiden, järjestöjen, yhdistysten, talojen ja kartanoiden arkistoja. Asiakirjojen lisäksi arkiston kokoelmissa on tuhansia mikrokortteja ja rullafilmejä, joista suurin osa on nykyisin digitoitu. Vanhimmat asiakirjat ovat 1500-luvulta. Aineistomäärältään Hämeenlinnan maakunta-arkisto oli maamme suurin maakunta-arkisto.


Arkiston suurin käyttäjäryhmä ovat [[Sukututkimus|sukututkijat]]. Alueen seurakuntien [[Kirkonkirjat|kirkonkirjoista]] on laadittu helposti käytettävät kylä- ja taloluettelot, jotka helpottavat aloittelijankin tutkimustyötä. Erilaiset hakemistot ja kortistot auttavat myös tutkijoita. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Arvo Nikon laatima aakkosellinen korttihakemisto Hämeenlinnan käsityöläisistä kattaa koko kaupungin olemassaolon ajan. Lisäksi Hämeen [[Lääninhallitus|lääninhallituksen]] arkistosta on laadittu useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat tiedonhakua ko. arkistosta.{{lähde}}
Toimipaikan suurin käyttäjäryhmä ovat [[Sukututkimus|sukututkijat]]. Alueen seurakuntien [[Kirkonkirjat|kirkonkirjoista]] on laadittu helposti käytettävät kylä- ja taloluettelot, jotka helpottavat aloittelijankin tutkimustyötä. Erilaiset hakemistot ja kortistot auttavat myös tutkijoita. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Arvo Nikon laatima aakkosellinen korttihakemisto Hämeenlinnan käsityöläisistä kattaa koko kaupungin olemassaolon ajan. Lisäksi Hämeen [[Lääninhallitus|lääninhallituksen]] arkistosta on laadittu useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat tiedonhakua ko. arkistosta.{{lähde}}


Arkistolla on myös oman toimialansa tueksi kattava kirjasto, joka on tutkijoiden käytössä.
Entisellä maakunta-arkistolla on myös oman toimialansa tueksi kattava kirjasto, joka on tutkijoiden käytössä.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 19. heinäkuuta 2017 kello 12.38

Arkiston uuden talon pihan puolta.

Hämeenlinnan maakunta-arkisto oli yksi Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta, jotka yhdessä Kansallisarkiston kanssa muodostivat Arkistolaitoksen. Vuoden 2017 alussa maakunta-arkiston sulautuivat osaksi Kansallisarkistoa ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin. Maakunta-arkistot säilyvät Kansallisarkiston toimipaikkoina, joten nykyään entinen Hämeenlinnan maakunta-arkisto on Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka.

Historia

Hämeenlinnan maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1927. Arkiston toimipiiri kattoi silloisen Hämeen läänin, mutta sinne sijoitettiin arkistoaineistoja myös Uudenmaan läänin alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan niille sopivampaa säilytyspaikkaa.[1]

Hämeenlinna valittiin ensimmäisen maakunta-arkiston paikaksi keskeisen sijaintinsa ja kaupungin tarjoamien tilojen takia. Toiminta aloitettiin heinäkuun 1. päivänä vuonna 1927 vanhassa ortodoksisessa sotilaskirkossa, jonka alakerrassa toimi kaupunginkirjasto ja yläkerrassa maakunta-arkisto. Näissä tiloissa maakunta-arkisto toimi vuoteen 1977 saakka, jolloin se siirtyi vanhaan Kultakeskus Oy:n tehdasrakennukseen kaupungin keskustan liepeille.lähde?

Heti toiminnan alkuvaiheissa vuonna 1934 esitettiin arkiston siirtoa Tampereelle, perusteena oli lähinnä Tampereen kaupungin suurempi koko. Myöhemminkin siirtoa esitettiin säännöllisin väliajoin. 1960-luvulta lähtien perusteena siirrolle esitettiin myös Tampereen yliopiston historianlaitoksen tarpeet tutkimustyötä tehtäessä. Opetusministeriön päätöksellä maakunta-arkisto pysyi kuitenkin Hämeenlinnassa.lähde?

Vuosina 2008-2009 maakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä 2009. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä. Arkkitehtien Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Markku Puumala suunnittelema rakennus valittiin vuoden 2009 betonirakenteeksi.[2]

Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsitti Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen alueet.

Maakunta-arkiston vt. johtajana on toiminut vuodesta 2010 Juhani Tikkanen.[1]

Aineistot

Entisessä maakunta-arkistossa säilytetään asiakirjoja runsaat 21 hyllykilometriä, joista valtaosa on valtion viranomaisten luovuttamia asiakirjoja. Nykyinen Kansallisarkiston toimipaikka säilyttää valtion alue- ja paikallishallinnon pääosin yli 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Niiden osalta kokoelmat kattavat entisen Hämeen läänin ja Uudenmaan läänin alueet. Lisäksi kokoelmiin sisältyy talletuksina muun muassa ev.lut. seurakuntien asiakirjoja sekä yksityisten henkilöiden, järjestöjen, yhdistysten, talojen ja kartanoiden arkistoja. Asiakirjojen lisäksi arkiston kokoelmissa on tuhansia mikrokortteja ja rullafilmejä, joista suurin osa on nykyisin digitoitu. Vanhimmat asiakirjat ovat 1500-luvulta. Aineistomäärältään Hämeenlinnan maakunta-arkisto oli maamme suurin maakunta-arkisto.

Toimipaikan suurin käyttäjäryhmä ovat sukututkijat. Alueen seurakuntien kirkonkirjoista on laadittu helposti käytettävät kylä- ja taloluettelot, jotka helpottavat aloittelijankin tutkimustyötä. Erilaiset hakemistot ja kortistot auttavat myös tutkijoita. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Arvo Nikon laatima aakkosellinen korttihakemisto Hämeenlinnan käsityöläisistä kattaa koko kaupungin olemassaolon ajan. Lisäksi Hämeen lääninhallituksen arkistosta on laadittu useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat tiedonhakua ko. arkistosta.lähde?

Entisellä maakunta-arkistolla on myös oman toimialansa tueksi kattava kirjasto, joka on tutkijoiden käytössä.

Lähteet

  1. ↑ a b Hämeenlinnan maakunta-arkiston vaiheet Arkistolaitos. Viitattu 3.5.2014.
  2. ↑ Hämeenlinnan maakunta-arkistosta vuoden 2009 betonirakenne 2010. Rakennuslehti. Viitattu 3.5.2014.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenlinnan maakunta-arkisto.
Suomen arkistot
Kansallisarkisto
Muita arkistoja
Poliittisten puolueiden arkistoja
Entisiä arkistoja
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansallisarkiston_Hämeenlinnan_toimipaikka&oldid=16627893”